Väestöräjähdyksen uhka hiipumassa

1960- ja 70-lukujen ennusteet profetoivat 20 miljardin ihmisen väestömäärää tälle vuosisadalle. Uusimmat YK-ennusteet arvioivat maailman väestönkasvun pysähtyvän tällä vuosisadalla. Väestöhuipun aikana meitä olisi 9-10 miljardia.

Tiede-lehdessä julkaistun artikkelin (Marko Hamilo, Tiede 4/2013) mukaan vuosikymmenten ajan enteilty väestöpommi onkin jäämässä suutariksi.

Väestönkasvun nopeus maailmassa on pudonnut 70-luvun jälkeen 40 prosentilla. Maailmanlaajuisesti naiset synnyttävät keskimäärin enää 2,5 lasta elämänsä aikana.

Innovaatio torjui nälänhädän

Väestö alkoi kasvaa huimasti maatalouden kehittymisen ja teollisen vallankumouksen myötä. Hygienian ja terveydenhuollon kehittyminen vähensi lapsikuolleisuutta ja pidensi elinikää.

1950- ja 60-luvuilla väestönkasvu näytti räjähdysmäiseltä varsinkin kehitysmaissa. Tuolloin ruoantuotanto ei pysynyt eksponentiaalisen väestönkasvun perässä, joten myös kaikkialle ulottuvan nälänhädän uhka oli ilmeinen. Maailmanlaajuinen nälänhätä saatiin kuitenkin torjuttua ruoantuotannon "vihreän vallankumouksen" ansiosta. Sankariksi nousi Nobelillakin palkittu tutkija Norman Borlaug, joka onnistui kehittelemään aiempaa tuottavampia ja vastustuskykyisempiä vehnälajikkeita.

Vaurastuminen pienentää perhekokoa

Syntyvien lasten lukumäärä naista kohti on laskenut kaikkialla maailmassa vaurastumisen myötä. Bruttokansantuotteen nousu on vähentänyt lapsilukua yhtä lailla vaurastuvissa Afrikan valtioissa ja Intiassa kuin ehkäisyyn kielteisesti suhtautuvissa katolisissa ja islamilaisissa maissakin.

Ikääntyvässä Japanissa väestömäärä pienenee miljoonalla joka vuosi. Venäjällä syntyvyyden lasku ja keskimääräisen eliniän alhaisuus ovat johtaneet väestömäärän jyrkkään laskuun valtiojohtoakin huolestuttaneessa mittakaavassa.

Yhden lapsen politiikkaan turvautuneen Kiinan väkiluvun kasvun on puolestaan ennustettu pysähtyvän noin vuonna 2030.

Lukutaito tuo tytöille vaihtoehdon

Köyhimmissä Afrikan valtioissa naiset synnyttävät yhä monia lapsia, jotta edes osan heistä voisi uskoa selviävän elossa aikuisikään. Vaurastuminen ja terveydenhuollon parantuminen johtaa asteittain pieneen perhekokoon luottamiseen myös näissä maissa.

Lapsikuolleisuuden laskettua perheisiin syntyy vähemmän lapsia. Uuteen perhekokoon siirtymisen vaihe kestää kuitenkin yleensä yhden sukupolven verran.

Väestötieteilijöiden mukaan avain muutokseen on naisten lukutaito. Koulua käyvät tytöt suhtautuvat myönteisemmin ehkäisyyn ja pystyvät punnitsemaan vaihtoehtoja. He saavat lapsia vähemmän ja myöhemmin kuin koulua käymättömät.

Tuomiopäivä vaihtui väestöpommiksi

Maailmankuvaamme on vakiintunut vahvasti Paul Ehrlichin The Population Bomb -teoksen (1968, suom. Väestöpommi) ajoilta käsitys uhkaavasta väestöpommista, ja väestökatastrofin laimenemiseen onkin vaikea uskoa.

Ranskalaisen väestötieteilijän Hervé Le Bras'n tulkinta on, että uskonnollisten maailmanlopun ennusteiden vähennyttyä väestönkasvulla pelottelu on tarjonnut oman vastineensa uskonnolliselle tuomiopäivän maalailulle.

Väestönkasvu on muodostunut kaiken pahan symboliksi, vaikka ongelmien ydin olisikin luonnonvarojen kestämätön käyttö, köyhyys ja kouluttamattomuus.

Resurssien tulisi ehtiä uusiutua

Lokakuussa 2011 maapallon väestömäärä ylitti 7 miljardia. Vaikka väestönkasvu on muuttunut ennakoitua maltillisemmaksi, huolenaiheeksi nousee luonnonvarojen riittävyys.

Laskennallisesti 10 miljardin väestömäärä kyetään ylläpitämään käyttämällä maapallon resursseja järkevästi. Ihmiset kuluttavat kuitenkin nyt raaka-aineita, maata ja pohjavettä nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua. Huolta aiheuttavat myös ilmaston lämpenemisen riskit, sillä tulevina vuosikymmeninä voivat asuin- ja viljelykelpoiset alueet vähentyä.

Yle Teksti-TV

Lähteet:

Julkaistu: 26.04.2013

Kaikki ympäristö/ympäristö - alueen artikkelit

Toivoa ilmastonmuutoskeskusteluun

Tutkimusten mukaan suurin uhka taistelussa ilmastonmuutosta vastaan on kyynisyys. Tämän vuoksi brittiläinen 10:10-järjestö kerää positiivisia esimerkkejä ilmastonmuutoksen vastaisista toimista ympäri maailmaa.

Vinkkejä ekologisempaan matkailuun

Matkailija pystyy valinnoillaan vaikuttamaan matkakohteen luonnon säilymiseen, ja samalla ottamaanm huomioon paikallisten palvelujen ja elinkeinojen tukemisen.

Mansikkavadelma ja muut uutuudet

Parasta puutarhanhoidossa on se, että puutarha ei tule koskaan valmiiksi. Aina löytyy jotain kuopsuteltavaa, siirrettäviä kasveja tai sadonkorjuuta. Isossa pihassa riittää aina puuhasteltavaa.

Ylen Kuvapalvelu.

Ruusuntuoksu valloittaa pihamaan

Puutarhaani on vuosien saatossa kertynyt paljon ruusuja,joista moni on menestynyt hyvin.

Yle Kuvapalvelu.

Puutarhan kevätkatsaus

Viime syksy ja talvi oli puutarhalle monessa mielessä vaikea.

Uusia yrttituttavuuksia

Yrteistä on paljon iloa puutarhassa. Niillä saa keittiössä maukkaan säväyksen ruokiin ja juomiin.

Mukulasta kesäkukaksi

Kesäkukat ovat tärkeä osa parvekkeiden ja puutarhojen kesäilmettä. Useimmat meistä ostaa kesäkukat valmiina taimina.

Erikoistomaatti vuoden vihannes

Vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry valitsevat vuoden vihanneksen.

Komposti kuntoon keväällä

Kevään yksi tärkeistä pihapuuhista on kompostin käyttöönotto, jos kiinteistössä ei ole käytössä ympärivuotista kompostia.

Rahkasammaleesta uusi kasvualusta

Suomessa on kehitetty
rahkasammaleesta uusi kasvualusta kasvihuoneisiin.

Leppä kukkii

Teksti-TV:n siitepölyt ovat sivulla 418.

Ekologisuus vaatii arjen sujumista

Millaisia arkipäivän valintoja erilaisissa asuinympäristöissä asuvat ihmiset tekevät? Mitkä seikat estävät ekologisia valintoja?

Uhanalaisen perhosen uusi elämä

Uhanalainen pikkuapollo on saatu siirtoistutuksin palautettua kolmelle entiselle elinalueelleen Varsinais-Suomessa.

Maniokista vaihtoehto viljoille

Monien viljojen korkeat hinnat ovat lisänneet maniokin kysyntää. FAO:n lanseeraamalla ympäristöystävällisellä viljelymenetelmällä maniokkisatoja on saatu kasvatettua jopa 400 prosenttia.

Onko biomassa hiiltä huonompaa?

Isossa-Britanniassa on syntynyt kiista ympäristöjärjestöjen ja uusiutuvaa energiaa tuottavien yritysten välillä. Eripuraa aiheuttavat eriävät näkemykset biomassan käytön ympäristövaikutuksista.

Roska hyötykäyttöön askartelussa

Kierrätysmateriaali soveltuu hyvin askarteluun. Ekologinen vaihtoehto säästää myös kukkaroa, sillä kaupan askartelutarvikkeet ovat hintavia.

Miten voisin vähentää jätettä?

Pienetkin toimintatapojen muutokset saattavat vähentää jätteiden määrää merkittävästi.

Väestöräjähdyksen uhka hiipumassa

1960- ja 70-lukujen ennusteet profetoivat 20 miljardin ihmisen väestömäärää tälle vuosisadalle. Uusimmat YK-ennusteet arvioivat maailman väestönkasvun pysähtyvän tällä vuosisadalla. Väestöhuipun aikana meitä olisi 9-10 miljardia.

Vältä jyrsijöiden myrkyttämistä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kehottaa käyttämään jyrsijämyrkkyjä vain harkiten, kun muut keinot on jo kokeiltu. Vaarallisimmat jyrsijämyrkkyvalmisteet aiotaan poistaa kuluttajakäytöstä.

Kuinka välttyä jyrsijähaitoilta?

Säiden kylmetessä jyrsijät pyrkivät sisälle rakennuksiin. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes muistuttaa, että jyrsijämyrkyt ovat vasta viimeinen vaihtoehto jyrsijöiden torjunnassa. Myrkyttäminen aiheuttaa haittoja ympäristölle.

Pihan syystyöt

Alkusyksyllä puutarha valmistellaan pikkuhiljaa jo tulevaan talveen. Vielä ehtii kuitenkin istuttaa kasveja ja kukkasipuleita.

Sadonkorjuun iloja

Kesä alkaa pikku hiljaa lähestyä loppuaan ja kotipuutarhoissa on edessä sadonkorjuun aika.

Kukkivat köynnökset

Loppukesästä monet köynnöstävät kasvit puhkeavat kukkaan. Seinillä, köynnöstuissa- ja kaarissa kasvavilla köynnöksillä saa korkeutta puutarhaan.

Satoa pihalta ja luonnosta

Keskikesällä kotipuutarhojen satokausi alkaa.

Ympäristöhuolet kartoitettiin

Ilmastonmuutos ja veden saastuminen huolestuttivat suomalaisia kysyttäessä eniten.

Pioni: Kukkien kuningatar

Heinäkuussa useat perennat alkavat kukkia. Pionit ovat kukkiessaan upeita ja tuoksu on huumaava.

Kaikki saavat liikkua luonnossa

Jokamiehenoikeudet antavat jokaiselle Suomessa oleskelevalle mahdollisuuden virkistäytyä luonnossa, riippumatta siitä kuka omistaa alueen. Käyttöoikeudessa on kuitenkin rajoituksia, joita pitää noudattaa.

Ruukkupuutarhasta väriä ja hyötyä

Erilaisilla ruukkuistutuksilla saa terasseille ja parvekkeelle väriä. Ruukuissa voi kasvattaa kukkia, pensaita, köynnöksiä, kivikkokasveja, monivuotisia kasveja ja yrttejä sekä vihanneksia.

Atsaleat ja alppiruusut kukkivat

Alkukesä on kiihkeän kasvun ja kukinnan aikaa puutarhassa. Omena-, luumu ja kirsikkapuu ovat juuri lopettaneet kukintansa.

Kasvata omat yrtit

Yrttien kasvatus on hauskaa ja hyödyllistä puuhaa ja viljely onnistuu puutarhan lisäksi myös parvekkeella.

Perennapenkin uudistaminen

Yksi vanhimmista kukkapenkeistä alkoi näyttää siltä, että se kaipaa uudistusta. Kun vielä myyrä oli syönyt osan vanhojen kukkien juurista ja sipuleista, ei uudistamispäätöstä tarvinnut kauaa miettiä.

Kevät keikkuen tulevi

Kevät on ollut oikukas. Maaliskuun lopussa oli kauniin keväisiä päiviä, mutta pääsiäisen aikaan viileä ilmamassa puhalsi läpi maan ja lunta tuli monin paikoin.

Moni pohtii asumisen ekologisuutta

Tuore asukasbarometri kertoo, että suomalaiset suhtautuvat asumisen ympäristöystävällisyyteen hyvin myönteisesti.

Aika leikata puut ja pensaat

Kevät edistyy. Aamuisin mustarastaat konsertoivat ja uuttukyyhkykin on löytänyt tiensä tutulle haavalle.

Taimet esikasvatuksessa

Moni puutarhaihminen herää eloon maaliskuisen auringon paistaessa lupaavasti. Vaikka vielä lunta riittää ja kesä tuntuu kaukaiselta, on nyt aika kaivaa puutarhakirjat esiin ja aloittaa suunnitelmien teko. Minulle puutarhanhoito on harrastus, enkä siis ole puutarha-alan ammattilainen.

Tuulivoimaa merelle ja maalle

Tähän mennessä Suomessa on kartoitettu 289 tuulivoimatuotannolle soveltuvaa aluetta. Näille alueille rakennettavien tuulivoimaloiden tuotantokapasiteetti voisi olla yhteensä jopa 12 600 megawattia.

Vuoden turhake on huuhtohylsy

Suomen Luonto -lehti on valinnut vuoden 2011 turhakkeeksi huuhtohylsyn.

Raskasmetalleja vähemmän metsissä

Suomessa raskasmetallien laskeuma on nykyään Euroopan alhaisimpia, lukuun ottamatta Koillis-Lapin aluetta ja muutamien teollisuuslaitosten ympäristöä.

Lajittele joulun jätteet oikein

Jouluna syntyy paljon sellaista jätettä, jonka oikea lajittelu ei ole aivan itsestään selvää. Joulupaperi ei kuulu paperinkeräykseen, eikä rasvaa saa laittaa viemäriin.

Hupi-Nobelien ihmeellinen maailma

Harvardin yliopistossa USA:ssa on jaettu jokavuotiset epätavallisen tutkimuksen Ig-Nobelit. Nobeleja on myönnetty vuodesta 1991.

1 2 3 4 5

Muualla Yle.fi:ssä