Huume-Suomen historia - Amfetamiini

Piri, spiidi, svimba, vauhti…

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin sanottujen “kovien” huumeiden käyttäjistä valtaosa käyttää nimenomaan amfetamiinia.

Lazar Edeleanu

Ensimmäisen kerran amfetamiinin syntetisoi romanialainen kemisti nimeltä Lazar Edeleanu Berliinin yliopistolla jo vuonna 1887.

Laajojen kansanjoukkojen tietoisuuteen amfetamiini tuli toisen maailmansodan aikana, jolloin sitä jaettiin sotilaille, jotta nämä jaksaisivat marssia, hiihtää ja taistella paremmin. Sodan aikana käytettiin metamfetamiinia, joka on tavanomaista amfetamiinia voimakkaampaa. Saksassa ja Suomessa metamfetamiinin sodanaikainen tuotemerkki oli Pervitin. Katukaupassa tämä sama aine tunnetaan nimellä “meta”.

Sodan jälkeen amfetamiinia päätyi kotirintamalle siviilien elämää helpottamaan.

”Käyttötapa säilyi osassa väestöä sodan jälkeenkin, ja piristeitä käyttivät varsinkin opiskelijat ja autoilijat. Monta rintamamiestaloa on rakennettu ja niiden keittöitä siivottu amfetamiinien voimalla. Kotiäidit olivat tehokkaita ja pysyivät hoikkina.”

Jussi Perälä: Ikuinen säätö – Helsingin huumemarkkinat (Like 2013)

Myyttinen Benzedrine

Yhdysvaltain armeijalla oli oma Pervitiininsä: Benzedrine. Amfetamiinipohjaista Benzedrineä myytiin myös tavallisille kuluttajille muun muassa nenän tukkoisuuteen, migreeniin ja epilepsiaan. Ainetta sai ilman reseptiä 1920-luvun lopulta vuoteen 1959 asti. Tuoteperheeseen kuului nenäsumute ja pillerit.

Kuluttajat huomasivat nopeasti, että sumutteesta oli muutakin iloa kuin flunssaoireiden helpottuminen. Rikoskirjailija James Ellroy kertoo elämäkerrassaan, kuinka hän tutustui amfetamiiniin. “Tukot [sumuteputkilon sisällä] olivat kaksi tuumaa pitkiä ja tupakan paksuisia. Ne oli upotettu pahanhajuiseen, kellanruskeaan nesteeseen. Pakotin itseni nielemään yhden ja tukahdutin refleksin kiskoa tukko takaisin ylös. Se pysyi sisälläni ja alkoi toimia puolen tunnin päästä. Huumaava tunne oli todella hyvä. Se poksautti aivot ja kouraisi nivusista. Se oli juuri niin hyvä kuin puhdas, lääkkeellinen huumaustila voi olla.”

James Ellroy

Ellroy ei ollut yksin. Beat-runoilijat käyttivät Benzedrineä vauhdittaakseen luovaa työskentelyään, ja kotiäidit selvitäkseen arjesta.

Harry Gibsonin kappaleessa Benzedrineä joutuu neiti Murphyn terveysjuomaan Ovaltineen.

Ovaltine

Amfetamiinia sisältävää lääkettä heinänuhaan myytiin myös Suomessa nimellä Lergigan-Amphetamin.

Lergigan-Amphetamin

Arjen dopingia

Erityisen laajaa amfetamiinin käyttö oli Ruotsissa. Lääkärit kirjoittivat reseptejä anteliaasti. Vuonna 1942 kolme prosenttia väestöstä sai lääkärin määräyksellä amfetamiinia. Noin 3000 ruotsalaista otti amfetamiiinia päivittäin. Käyttö jatkui runsaana 1960-luvulle asti.

Suomalainen Severi Novala salakuljetti Ruotsiin amfetamiinipohjaisia laihdutuslääkkeitä.

Recatol

Myös Suomessa amfetamiinia käytettiin 1950- ja 60-luvuilla ylipainon hoitoon. Myynnissä oli jopa karamellimaisia Adjudets laihdutuspaloja, joissa oli amfetamiinia.

Lääkeoppaissa esiintyi lääkeryhmä nimeltä psykostimulantit, jotka nimensä mukaisesti kiihottivat mieltä. Väsymystä ja masennusta hoidettiin 1950-luvulla vielä tavanomaistakin amfetamiinia vahvemmalla aineella: metamfetamiinilla. Vuoden 1955 Erikoisvalmisteluettelossa on on seitsemän eri merkkistä metamfetamiinivalmistetta.

Metamfetamiinia käytettiin myös huumeena.

”Yhtenä esimerkkinä Methedrinen väärinkäyttäjistä mainitsivat haastateltavamme huoltopoliisin edustajat, että eräs mainittua lääkettä runsaasti käyttänyt narkomaani on laihtunut muutamassa viikossa 74 kilosta 48 kiloon. Minkälainen lieneekään mainitun lääkkeen teho laihdutuslääkkeenä, narkomaaneilla sen teho on ainakin ilmeinen, mutta on otettava huomioon, että heille ei muutenkaan jää varoja syömiseen.”

Suomen Lääkärilehti 1958.

Suomen Lääkärilehti 1958

Koukkunokka-ampullit

Suomessa amfetamiiniyhdisteet poistettiin lääkekäytöstä vuonna 1968. Saman vuoden keväällä Suomen huumemarkkinoille ilmaantuivat kahden millilitran ampullit, “koukkunokat”, jotka sisälsivät amfetamiiniliuosta.

Salakuljetusta ja jakelua organisoi Kosti Kustaa Kartiokari, Suomen ensimmäinen kovan luokan huumerikollinen.

Kosti Kustaa Kartiokari

Huumepoliisi Risto “Nortti” Nordman kuvailee Kartiokaria näin: “Kosti olikin johtajan oloinen mies, silmälasipäinen ja hieman kokoomuksen Ilkka Suomisen näköinen. Hän olisi pärjännyt rehellisenä liikemiehenäkin ja liikemies hän oli ollutkin. Hänellä oli ollut firma, joka rakensi peltihalleja.”

Kartiokari oli harvinaisen röyhkeä. Toukokuussa 1969 Uusi Suomi -lehti julkaisee Kartiokarin mahtipontisen kirjeen, jossa tämä uhoaa pystyvänsä yhdellä ainoalla puhelinsoitolla pysäyttämään koko Euroopan amfetamiinikaupan.

Kartiokarista annettiin etsintäkuulutus kaikkiin Pohjoismaihin ja hän jäi kiinni Tanskassa marraskuussa 1969.

Pirinistin synty

Kartiokarin toi maahan niin paljon amfetamiinia, että koukkunokka-ampulleja riitti myyntiin vielä pitkälle 70-luvun puolelle. Halvan amfetamiinin leviäminen luo modernien narkomaanien alakulttuurin, “pirinistit”. Samalla käyttö ja kauppa siirtyvät Helsingin keskustasta lähiöihin, Kallioon, Maunulaan ja Itä-Helsinkiin.

Suomi on yhä amfetamiinin luvattu maa. Amfetamiini on yleisin suonensisäisesti käytetty huume Suomessa ja Ruotsissa. Muualla Euroopassa suositaan opiaatteja. Norjalaistutkimuksen mukaan amfetamiinia käytetään edelleen vauhdittamaan työntekoa. Verrattuna moniin muihin huumeisiin amfetamiinin käyttö on “normalisoitunutta” ja kytkeytyy perinteisiin arvoihin, kuten työhön.

Pirin paluu

Amfetamiinia kokeiltiin keskittymishäiriöisten lasten hoitoon ensimmäisen kerran jo vuonna 1937. Valmiste oli vanha tuttu Benzedrine. Amfetamiinipohjaisten ADHD-lääkkeiden laajamittainen käyttö alkoi vasta 2000-luvulla. Kuten aiempinakin vuosikymmeninä, lääke- ja huumekäyttö kietoutuvat toisiinsa. ADHD-lääkkeitä valuu katukauppaan. Osa keskittymishäiriöisistä puolestaan lääkitsee itseään laittomalla amfetamiinilla.

Ritalin

Tekijät

Käsikirjoitus ja ohjaus
Riikka Kaihovaara

Kuvaus
Henrik Leppälä
Juulia Kalavainen

Leikkaus
Juulia Kalavainen

Visualisointi
Heidi Grönroos
Annukka Väisänen

Verkkototeutus
Tomi Rantala

Tuottaja
Nina Stenros

Vastaava toimittaja
Ville Vilén

Muualla Yle.fi:ssä