Kiekkoammattilainen Noora Räty johtaa kiinalaisamatöörejä huipulle välillä jopa kädestä pitäen: "Taustalla on niin paljon rahaa kuin halutaan"

Kotihallin jää ei jäätynyt, mutta Kiinan ulkoministeri pistäytyi maalivahti Noora Rädyn ensimmäiseen kotiotteluun Shenzhenissä.

Kuva: Jenny Matikainen

SHENZHEN. – Kauhea soija, puhahtaa nainen pukukopin ovella. Vaalea tukka on nopealla nutturalla pään päällä, maalivahdin varusteiden sijaan yllä on sortsit ja t-paita. Hiki on silti.

Maalivahti Noora Räty on polkaissut kaupunkipyörällä noin kilometrin matkan kotoaan hallille, kuten kuka tahansa shenzheniläinen.

Pohjoisessa Pekingissä talvi tekee tuloaan, mutta täällä Kiinan eteläosissa lämpöasteet nousevat marraskuun loppupuolella vielä 28 asteeseen. Sen kanssa kamppailee sekä päivän harjoituksia aloittava Räty että jää, jolla hänen pitäisi tänään harjoitella.

Kuva: Jenny Matikainen

Kunlun Red Starin naisjoukkueen kotikaukalo on rakennuksessa, jota ei alun perin ollut tarkoitettu jäähalliksi. Areena rakennettiin vuoden 2011 yliopistojen kesäkisoihin. Kun sinne tehtiin tänä syksynä jää, se ei jäätynyt millään. Harjoitushallissa oli niin kosteaa, että katosta satoi vettä.

Tuolloin juuri kokoonpantu joukkue joutui siirtämään harjoitukset yli kahden tuhannen kilometrin päähän Pekingiin.

Nyt kaukalossa on viimein jonkinlainen jää – se on erityisen hyvä asia, koska huomenna edessä on kauden ensimmäinen kotipeli. Kiinassa ei ole omaa sarjaa, joten Kanadan naisten liigaa pelaava Kunlun Red Star kohtaa Toronton.

Kausi alkoi jo lokakuun puolivälissä, mutta Pekingin jälkeen joukkue suuntasi lähes kuukaudeksi Kanadaan. Kunlun pelaa kerralla kaksi tai kolme peliä samaa joukkuetta vastaan, jotta matkatunnit pysyisivät edes jotenkin aisoissa.

Räty on palannut Shenzheniin edellisenä päivänä. Sen vuoksi Kiinaan täksi kaudeksi siirtynyt maalivahti ei osaa vielä sanoa, millaista arki uudessa 11 miljoonan asukkaan kotikaupungissa on.

– Me on eletty 75 päivää hotelleissa ja vaihdettu neljän päivän välein kohdetta. Ei oikein ole rutiineja muodostunut, 28-vuotias kiekkoilija selittää.

Siksi myös Kunlun Red Star on vielä vähän hukassa kotonaan. Kaikki on uutta eikä kukaan ole ihan varma, mitä on tapahtumassa. Räty kuitenkin tietää, mitä hänen on juuri nyt tehtävä. Suomen naisjääkiekon etulinjaan ei ole noustu ihmettelemällä.

– Me lähdetään vetämään alkulämpät, Räty huikkaa. Mukaan lähtee Annina Rajahuhta, joukkueen toinen suomalaisvahvistus.

Heti alussa huomasimme, että täällä vallitsee määräyskulttuuri. Jos ei käsketä, mitään ei tehdä.

Noora Räty

Pukuhuoneen luona käy kuhina, mutta muuten monitoimihallin käytävät kumisevat tyhjyyttään. Kuntosali löytyy sulkapallosalin perältä. Laitteet ja painot näyttävät siltä, että joku on ostanut ne juuri ja asetellut sieviin riveihin. Täällä ei haise vuosikausien lätkähiki.

Räty ja Rajahuhta nousevat pyörille lämmittelemään. Hetken päästä salille ilmestyy joukkueen muita ulkomaalaisvahvistuksia. Kiinalaispelaajat saapuvat paikalle vasta lämmittelyjen vetäjän kanssa. Rädyn mukaan tämä on hyvin tyypillistä.

– Heti alussa huomasimme, että täällä vallitsee määräyskulttuuri. Jos ei käsketä, mitään ei tehdä. Kiinalaispelaajat pitää kädestä pitäen viedä salille ja näyttää, mitä tehdään. Kertoa, että nyt mennään lämmittelemään ja nyt mennään loppuverryttelemään, Räty selittää.

Ero ulkomaalaisiin pelaajiin on Rädyn mukaan räikeä. Kanadalaiset, yhdysvaltalaiset ja suomalaiset urheilijat ovat omatoimisia ja tietävät, mikä on parasta omalle keholle. Kiinalaispelaajia on pitänyt opettaa ymmärtämään, että urheilijan pitää itse pitää huolta itsestään: liikkua, syödä ja levätä oikein.

Ja juuri sitä Räty ja muut vahvistukset ovat täällä tekemässä: paitsi pelaamassa, myös opettamassa kiinalaiskollegoilleen kiekkoa.

Kuva: Jenny Matikainen

Räty ostettiin Kunluniin kesällä. Sopimus on vuoden mittainen eikä siinä mainita urheilija-sanaa lainkaan. Räty on palkattu Kunluniin ennen kaikkea jääkiekon suurlähettilääksi.

Kiinalla on nimittäin suunnitelma. Se haluaa nousta jääkiekon suurmaaksi vuoteen 2022 mennessä. Tuolloin Pekingissä järjestään talviolympialaiset ja tavoiteena on mitali naisten kiekossa. Sukupuoli on valikoitunut suunnitelmaan luultavasti siksi, että tavoite olisi mahdollista saavuttaa.

Mutta on asiassa muutakin, Räty uskoo.

– Kiinalla on ollut enemmän menestystä naisten kuin miesten urheilussa, joten tuntuu, että täällä naisurheilua arvostetaan enemmän.

Esimerkiksi olympialaisissa Kiinan naisurheilijat ovat menestyneet miehiä paremmin kaikissa kisoissa sitten vuoden 1988. Joka kerta naiset ovat tuoneet kotiin noin kymmenen mitalia enemmän kuin miehet.

Shenzhehin hallin kuntosalilla rullaillaan ja vetristellään. On helppo huomata, että toisille homman tarkoitus on selvempi kuin toisille.

Kunlunissa on kuusi kenttäpelaajaa ja yksi maalivahti, jotka eivät ole kiinalaisia tai joilla ei ole kiinalaisia sukujuuria. Se on sallittu maksimi. Monet jälkimmäiseen joukkoon kuuluvista ovat kanadankiinalaisia, jotka ovat saaneet jääkiekko-oppinsa Pohjois-Amerikassa.

Suomalaisia vahvistuksia on neljä, jos mukaan lasketaan valmentajat Saara Nurmi ja Santeri Matikainen.

– Minulta kysyttiin tietäisinkö, ketään maalivahtivalmentajaa. Sanoin, että tiedän. Sitten kysyttiin, että tietäisinkö ketään naisvalmentajaa. Sanoin, että tiedän, Räty nauraa.

Lopulta Räty kysyi, olisiko tarvetta vielä yhdelle hyökkääjälle. Oli. Niin joukkueeseen päätyi myös Annina Rajahuhta, joka ehti aloittaa kauden Naisten Liigan Blues Espoon riveissä.

Nyt Räty ja Rajahuhta kiskovat suojia päälle koskemattoman oloisessa kiinalaishallissa. Pukukopissa puhutaan sekasin englantia, kiinaa ja suomea.

Kunlunin alkukausi ei ole sujunut aivan toivotun mukaisesti. Alussa tuli takkiin. Mutta silloin Kunlun oli pelannut yhdessä vasta pari kuukautta. Joukkueen peli ja identiteetti olivat vielä hieman hukassa, Räty kuvailee.

Nyt suunta on kääntynyt.

– Osa Kiinan kiinalaisista pelaajista nostanut tasoaan niin paljon, että he pelaavat normaalia vaihtoa, Räty kehuu.

Ja siitä Räty voi osin kiittää itseään.

Kuva: Jenny Matikainen

Kunlun on luistellut viimein kotijäälleen, jonka laidalla pärjää helposti t-paidassa. Räty ja kakkosmaalivahti vetäytyvät maalille muiden harjoitellessa keskikentällä. Wang Yuqingilla on ollut ongelmia osua kiekkoon.

– Me treenataan, miten mailatorjuntoja tulee tehdä. Ettei pidä kääntää vartaloa poispäin kiekosta, vaan kiekkoa kohti.

Räty näyttää mallia, ja Wang toistaa perässä sarjan onnistuneita torjuntoja. Tyytyväisyys purkautuu ylävitoseksi.

– Siitä kiinalaiset ovat helppoja valmennettavia, että ei tarvitse kuin kerran näyttää niin se onnistuu, Räty kehuu.

Räty sanoo, että häntä motivoi jääkiekkolähettiläänä se, että hänellä itsellään on aina ollut hyviä valmentajia.

– Junnusta asti joku on ollut neuvomassa, mitä pitää tehdä. Haluan, että muut saisivat kokea sen saman. Voin uskoa, että se on aika turhauttavaa jos kukaan ei kerro, mitä voisi tehdä paremmin.

Siitä kiinalaiset ovat helppoja valmennettavia, että ei tarvitse kuin kerran näyttää niin se onnistuu

Noora Räty

Jääharjoitukset kääritään kasaan ja päävalmentaja Digit Murphy pitää viimeisen tsemppipuheen ennen suurta päivää. Ensimmäinen kotipeli on tapahtuma Kiinan kokoisella T:llä. Edessä saattaa olla mitä vain, Murphy sanoo ja tuijottaa suojattejaan intensiivisesti.

– Älkää yllättykö mistään. Antakaa kaikkenne tälle joukkueelle – ja Kiinalle. Teitä seurataan tarkkaan.

Kukaan ei oikein tiedä, mitä odottaa. Toiset puhuvat, että halli on tulossa täyteen, mikä tarkoittaa 18 000 katsojaa, toiset puhuvat muutamasta tuhannesta. Liput on myyty pääasiassa yrityksille, joten on vaikea veikata, kuinka paljon kiekko shenzheniläisiä oikeastaan kiinnostaa.

Kuva: Jenny Matikainen

Vaikka kukaan ei tulisi, Shenzhein Dayun-areenalle luistelee seuraava päivänä liuta naiskiekon tähtiä, joiden urheilu-uriin mahtuu kasa arvokisamitaleja, mutta myös taistelua oman kiekkoilijuutensa puolesta. Takana on vuosia poikien joukkueissa, kisamatkojen lukemattomia tunteja pimeillä teillä ja tuhansia kulutettuja omia euroja.

Moni voi vasta nyt antaa jääkiekolle kaikkensa. Rahahuolia ei ole. Joukkue syöttää, juottaa ja huolehtii katon pään päälle.

Se on naiskiekkoilijalle iso juttu.

– Ennen jouduin maksamaan, jotta sain pelata. Nyt minulle maksetaan siitä, että pelaan, hyökkääjä Rajahuhta summaa.

Noora Rädyn mukaan Kiinassa pelaamisessa suurin ero aiempaan on nimenomaan raha. Se ei ole hänen mukaansa ainoa syy tänne muuttoon, mutta se on ollut merkittävin muutos.

Se, että raha ei lopu kesken. Kun Kunlun matkusti Kanadaan, pelkät joukkueen ylimääräiset matkatavarat maksoivat enemmän kuin SM-sarjaa pelaavan kiekkoilijan koko kausi.

– Taustalla on niin paljon rahaa kuin halutaan. Budjetilla ei ole kattoa. Kaikki on hoidettu niin hyvin, että ei oikeastaan voi verrata muihin sarjoihin, joissa olen pelannut, Räty sanoo.

Kiinalaistietojen mukaan joukkueen omistaa liikemies Yue Xinyu. Mutta siitä ei ole tietoa, tuleeko kaikki raha häneltä. Aiemmin on huhuttu, että omistajana olisi viime kädessä valtio-omisteinen energiayhtiö.

Ihan pelkkää pumpuliunta Kiinassa pelaaminen ei kuitenkaan ole. Maassa ei ole aiemmin pyöritetty jääkiekon liigajoukkueita – Kunlunin miesten joukkue aloitti oman taipaleensa viime kaudella.

Siksi joukkueen henkilökunnalla on ollut ongelmia ymmärtää, miten jääkiekkojoukkue toimii. Yllätyksiä on tullut, kuten se että jäätä ei ollutkaan. Tai että välillä osa pelaajista ei ole päässyt lennolle viisumien puuttuessa. Tämänkin päivän harjoitusten ohjelma oli vielä eilen auki.

Seuraavana päivänä areenan aulaan on rullattu punainen matto. Katsomo ei ole täynnä, mutta on väkeä sentään paikalla muutama tuhat. Kun valot hallissa himmenevät, katsomossa istuu joukko punaisiin Kunlunin paitoihin pukeutuneita kannattajia.

Kuva: Jenny Matikainen

Kun katsoo lähempää, huomaa että lähes jokaisen paidan niskassa roikkuu yhä hintalappu. Paitoja on jaettu katsomon yläpäässä. Ne päälleen pukenut joukko koostuu koripallojoukkueesta ja sen pelaajien perheistä. He ovat saaneet liput peliin. Tällä areenalla on alun perin pelattu heille tutumpaa lajia. Moni muukin lienee tullut ilmaisen lipun vuoksi.

Kunlunia ei kuulu jäälle, ja lopulta syy siihen selviää. Kiinan ulkoministeri on pistäytynyt joukkueen pukukoppiin.

Kiinan katse on todella tänään suunnattu tänne. Kiinalaispelaajat ovat valtiolla töissä ja heiltä odotetaan muutaman vuoden päästä suuria.

Rahaa riittää ja sen vuoksi omistajat luovat painetta sille, että voittoja pitää tulla. Räty sanoo joutuneensa ajattelemaan uudelleen pelaamisen lähtökohdat.

– Olen tavallaan itsekin nyt oudossa tilanteessa, koska tämä on ammatti ja tämä on bisnes. Jos ei suorita, voi tulla potkut.

Tällaista pelkoa ei naiskiekkoilijalla ole, kun luistellaan maakuntahallin jäälle Suomen pimeässä talvessa. Ero tuntui Rädyn mukaan etenkin alussa.

Kuva: Jenny Matikainen

– Alkukaudesta ajattelin, että nyt pitää voittaa ja se meni vähän yliyrittämiseksi. Kului pari peliä ennen kuin aloin nauttia pelaamisesta ja keskityin omaan peliin enkä liikaa miettinyt, että jos menee maaliin, saankohan potkut.

Tarve onnistua tuo myös outoa ristipainetta joukkueen päämääriin. Toisaalta pitäisi voittaa, toisaalta peluuttaa kiinalaisia, jotta he oppisivat.

Voittaminen on helpompaa, jos jäällä on kokeneita ulkomaalaisia.

Kunlun voittaa maalein 3-1. Maalit laukovat ja syöttävät pelaajat, joiden selissä lukee ulkomaalainen nimi.

Noora Räty riisuu varusteensa, jotka ovat yksi syy siihen, miksi hänestä tuli junnuna juuri maalivahti.

– Siistimmät kamat kuin muilla, Räty nauraa.

Hän tekee kenenkään käskemättä loppuveryttelyt ja hyppää kaupunkipyörän selkään. Koti on asuinkorttelissa, josta Kunlun on hankkinut pelaajilleen oman kerrostalon. Räty ja Rajahuhta jakavat asunnon, joka on kuin askeettinen Ikea-kuvasto.

Annina Rajahuhta ja Noora Räty pelasivat viime kaudella joukkuekavereina Kunlunissa. Kuva: Jenny Matikainen

Puitteet ovat kaukana NHL-tähtien luksushuviloista, mutta ei Räty sellaisista haaveile.

Jos olisi joku päivä oma kaksio, eikä tarvitsisi herätä niin, että joku nukkuu viereisessä sängyssä, hän maalailee.

Mutta mitä muuta Räty itselleen vuodelta odottaa?

Toinen syy siihen, miksi espoolaisesta tuli maalivahti oli se, ettei hän halunnut istua vaihtopenkillä, mutta nyt hänen pitäisi tehdä tilaa kakkosille.

Toistaiseksi Räty sanoo saaneensa pelissä keskittyä olemaan urheilija. Kanadan sarja on nopea ja fyysinen, ja se on hänelle mieleen. Silti tuntuu, että Rädyn ja Kiinan unelmat ovat ristiriidassa.

Suomen tähtivahti opettaa kiinalaisia voittamaan Naisleijonat, joiden paidassa hän itse yhä pelaa. Rädyn mukaan ongelmaa ei ole, koska Kiina tähtää vasta vuoden 2022 kisoihin.

– Katsotaan, että olenko silloin Suomen maalissa vai Kiinan penkillä valmentajana, Räty heittää.

Kuva: Jenny Matikainen

Hän uskoo, että Kiina voi hyvin saavuttaa tavoitteensa.

– Tämänhetkinen taso ei riitä, mutta jos he tekevät viisi vuotta tätä samaa niin Kiinalla on todellakin mahdollisuudet mitaliin. Ehkä Yhdysvallat ja Kanada ovat liikaa edellä viiden vuoden päästä, mutta Kiina voi hyvin kuroa umpeen eurooppalaisten joukkueiden kanssa.

Kyllä sitä miettii, mikä tilanne olisi Suomessa, jos me saataisiin kaikki tämä

Noora Räty

Muun muassa Suomen.

– Kyllä sitä miettii, mikä tilanne olisi Suomessa, jos me saataisiin kaikki tämä. Voitaisiin olla vaikka kymmenen kertaa parempia, Räty ei voi välttyä pohtimasta.

Nyt kun tarjolla on kaikki mahdollisuudet, jotkut ovat olleet kateellisiakin.

Mutta Rädyn mukaan hän on yksi tienraivaajista – perässä mahtuu kulkemaan muitakin. Kolmet olympialaiset ja kahdeksat MM-kisat kolunnut Räty on venyttänyt urallaan raja-aitoja ennenkin. Viime kaudet hän on pelannut miesten kanssa Suomi-sarjassa ja Mestiksessä.

Nyt suomalaiset pikkukaupunkihallit ovat vaihtuneet ministerivierailuhin ja mediahuomioon.

Se on ehkä outoa, mutta matka, joka alkoi viime kesänä kuntosalille tulleesta puhelusta on ollut mieluinen. Kaikki se, mistä kesällä sovittiin, on pitänyt, Räty sanoo. Sitä hän ei sopimusta tehdessään olisi voinut uskoa.

– Välillä on pitänyt lätkiä naamalle, että onko tämä todellista elämää. Ei tämä sellaista elämää ole, mitä naisjääkiekkoilija olisi ikinä kuvitellut.

Lue myös: