Suora

  • Elävä arkisto esittää

Kojonkoski pettyi lumilautamenestykseen, Rukajärvi vetosi resursseihin: ”Pitää olla todella paljon rahaa, että pääsee edes harjoittelemaan”

Mika Kojonkoski vaati lajiliitoilta skarppaamista, jotta mitalisaaliit kasvaisivat. Enni Rukajärvi huomatti, ettei Suomen lumilautaliitto pärjää taloudellisesti muille maille.

PyeongChang 2018
Enni Rukajärvi
Enni RukajärviTimo Jaakonaho / Lehtikuva

Lumilautailija Enni Rukajärvi voitti pronssimitalin Pyeongchangin olympialaisten slopestyle-kisasta. Rukajärvestä tuli kisoissa harvinainen tuplamitalisti, sillä Sotshin olympialaisten slopesta hän sai hopeaa.

Sotshista Suomi kokosi yhteensä viisi mitalia: kullan, kolme hopeaa ja pronssin. Etelä-Koreasta kasassa on tällä hetkellä neljä pronssia. Pyeongchangin saldo laahaa perässä Olympiakomitean asettamaa tavoitetta, joka oli 6–7 mitalia. Suomi on juuttunut mitalitaulukon hännille.

Lumilautailu oli laji, josta Olympiakomitealla oli korkeammat odotukset. Käteen jäi ainoastaan Rukajärven pronssimitali ja Peetu Piiroisen finaalipaikka.

– Tulosten perusteella näin on, ne ovat pettymyksiä, vaikka Enni Rukajärvi hienosti pronssimitalin saikin. Meillä on skarppaamisen paikka lajiliitoissa, huippu-urheilussa ja taustalla. Sen lisäksi myös huippu-urheilun johtamisessa, totesi huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski Yle Urheilulle torstaina. Hän myönsi lumilautailun lisäksi naisten ampumahiihdon, naisten hiihdon viestijoukkueen ja miesten jääkiekon tuottaneen pettymyksen.

Torstai-iltana Suomeen palannut Rukajärvi selitti lumilautailun mitaleiden vähyyttä vetoamalla harjoitteluolosuhteisiin. Olympialaisissa pitää tehdä 2010-luvulla vaikeita, akrobaattisia temppuja, jos haluaa palkintokorokkeelle. Temppujen harjoitteluun pitää puolestaan keskittyä ja ne vaativat oikeanlaiset puitteet: slopestyle-radat tai big air –hyppyrit.

– Eihän se, kun viimeksi kaksi vuotta sitten on kokeillut. Ei ole ollut hyppyriä, mistä kokeilla. Nyt mentiin riskillä, Roope Tonteri kuvasi Etelä-Korean big air -karsinnoissa Cab 1600 -yritystään. Yritys epäonnistui.

– En haluaisi vedota resursseihin, mutta osa faktaa on, että privaattileirit ulkomailla maksavat paljon. Muut maat käyvät niillä. Suomen maajoukkueella ei ole niin paljon rahaa, että niillä voisi käydä, Rukajärvi sanoi.

– Joutaa muuten vain mennä ulkomaille laskemaan. Olosuhteet eivät silloin ole aivan parhaimmillaan pahimpien temppujen opetteluun. Se hankaloittaa.

Enni Rukajärvi.
AOP

Rukajärvi on yrittänyt kapinoida kehitystä vastaan. Hänestä lumilautailun ei pitäisi olla harvojen huvi, vaan laskemisen pitäisi kuulua kaikille, jotka sitä rakastavat.

– Pitää olla todella paljon rahaa, että pääsee edes harjoittelemaan. Olen kapinoinut sitä vastaan, ettei se menisi vain varakkaitten lajiksi. Olen yrittänyt laskea muualla. Ei välttämättä täydellisissä olosuhteissa, mutta olen kuitenkin päässyt laskemaan.

Nykyään olympiamenestys vaatii myös erikoistumista. Peetu Piiroinen, joka laski Etelä-Koreassa sekä halfipessa että slopestylessa ja big airissa, on monipuolisuudessaan harvinaisuus. Kaikki lautailijat eivät välttämättä erikoistumista halua. Rukajärvi ei esimerkiksi osaa sanoa, onko kiinnostunut kilpailemaan enää Pekingin olympiaisissa 2022. Niin paljon muutakin voi laudalla tehdä, kuin vain hinkata slopestyle-laskuja.

– Haluan päästä kuvaamaan enemmän monipuolisia juttuja: reilejä ja takamaastoa. Pitkällä tähtäimellä perehtyä vapaalaskuun ja tulla siinä hyväksi. Päästä vuorille. Se on unelmani, Rukajärvi kertoi haaveistaan.

Lue myös:

Suomi rypee olympiakisojen mitalitaulukon häntäpäässä, takana vain maita kuten Uusi-Seelanti ja Espanja – Kojonkoski: “Meillä on skarppaamisen paikka”

Tonteri ehti syödä olympialaisissa 35 hampurilaista, kunnes karsiutui big airista: ”Nyt jää haaste varmaan puolitiehen”

Suosittelemme

Tuoreimmat