Suora

  • Urheiluruutu

Suomi on valovuoden naapurimaita jäljessä – olympiapomot myöntävät karun totuuden: "Norjassa urheilun arvostus on ihan eri tasolla"

Olympiakomitean nokkamiesten Timo Ritakallion ja Mikko Salosen Suomessa pitäisi käydä keskustelua, kuinka tärkeänä huippu-urheilu nähdään.

PyeongChang 2018
Miesten 50 kilometrin hiihto Korean olympialaisissa. Norjalaiset jonon keulilla.
Miesten 50 kilometrillä Iivo Niskanen onnistui lyömään norjalaiset. Muilla hiihtomatkoilla ja muissa lajeissa oli hankalampaa.Lehtikuva

*PYEONGCHANG. *Suomi saavutti Korean olympialaisista kuusi mitalia. Iivo Niskasen hiihtokullan lisäksi Krista Pärmäkoski hiihti yhden hopean ja kaksi pronssia. Tähän päälle pronssia toivat lumilautailija Enni Rukajärvi ja naisten jääkiekkomaajoukkue.

Esimerkiksi Norja rohmusi Pyeongchangista 39 ja Ruotsi 14 mitalia. Norja voitti mitalitaulukon kaikkien aikojen kulta- ja mitalimäärällä. Vuonomaa kahmi 14 kultaa, 14 hopeaa ja 11 pronssia.

Suomen huippu-urheilun muutostyöryhmä linjasi vuoden 2012 loppuraportissaan näin:

”Visiona on olla paras Pohjoismaa 2020 urheilumenestyksen, urheilujärjestelmän toimivuuden ja urheilun arvostuksen osalta. Tavoite on kova. Onnistuminen edellyttää parempaa osaamista Urheilijan polun kaikissa vaiheissa, vahvistuvaa yhteistyötä huippu-urheilutoimijoiden kesken sekä intohimoista paneutumista Urheilijan polulle niin urheilijoilta, valmentajilta kuin muiltakin toimijoilta.”

Olympiakomitean puheenjohtajaksi syksyllä 2016 valittu Timo Ritakallio myöntää, että tavoitteesta ollaan auttamattoman kaukana.

- Norja on aivan suvereeni talvikisoissa. Tanska oli kesäkisoissa erittäin vahva. Ruotsi on menestynyt täällä erinomaisesti, Ritakallio luetteli Yle Urheilulle Pyeongchangissa.

30 vuotta sitten Calgaryn talvikisoissa Norjan saldo oli nolla kultaa, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Suomi sai samoista kisoista mäkihyppääjä Matti Nykäsen johdolla neljä kultaa, yhden hopean ja kaksi pronssia.

Kolmen kullan Nykäsen ajoista on tultu pitkä matka: kun Norja on ampaissut vuosien saatossa mitalitaulukon kärkeen, Suomi on jäänyt kauas taakse. Maiden väkiluvut ovat kutakuinkin samat. Ritakallion mielestä suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi käydä nyt keskustelua, kuinka tärkeänä huippu-urheilu nähdään.

- Jos se on yhteiskunnassa tärkeä juttu, niin panostetaan siihen! Panostetaan siihen yhteiskunnan varoja ja yritetään saada yrityselämä mahdollisimman laajasti siihen mukaan, Ritakallio linjasi.

Vajaa vuosi sitten Olympiakomitean toimitusjohtajaksi valittu Mikko Salonen on Ritakallion kanssa samaa mieltä.

- Koko yhteiskunnan on nähtävä se merkityksellisenä, että suomalaiset pärjäävät. Sekä yritys- että julkisen puolen lähteistä pitäisi saada rahoitusta niin, ettei se ole aina taistelua.

Iivo Niskanen
AOP

"Iivo Niskanen on hyvä esimerkki"

Ritakallion mukaan urheilumenestyksen myötä nuorille saadaan esikuvia. Hän painottaa, että huippu-urheilijan tavoitteellisuus, työnteko ja lannistumattomuus ovat ominaisuuksia, jotka pätevät kaikille elämän osa-alueille.

- Meidän pitää kasvattaa tällaista kulttuuria. Tärkeintä on myös se, että lapsemme liikkuisivat enemmän. Tekisivät enemmän sitä pohjatyötä, muutakin kuin pelkkiä harjoituksia.

- Iivo Niskanen on hyvä esimerkki siitä, että on tehty määrätietoista työtä huippu-uralla. Ennen sitä Iivo on kuitenkin liikkunut laajasti lapsena siellä Vieremällä. Sieltä on syntynyt pohjaa, että kestetään sitä harjoittelua, Ritakallio selitti.

Ritakallio alleviivaa urheilun yhteisöllistä vaikutusta. Esimerkiksi hän nostaa kultajuhliin päättyneen miesten 50 kilometrin hiihdon.

- Me suomalaiset olimme varmasti yhtä, kun Iivo upeasti otti kultamitalin. Toisaalta urheilu on myös erinomainen tapa ehkäistä syrjäytymistä. Meidän pitää tehdä lujasti töitä, mutta pitää myös tunnustaa nämä tosiasiat. Norjassa urheilun arvostus on esimerkiksi ihan eri tasolla. Olosuhteetkin ovat paremmat.

Salonen nostaa olosuhdekysymyksessä esiin suomalaiset pikaluistelijat, joiden harjoitteluolosuhteet ovat kaukana maailman huipusta. Esimerkiksi Mika Poutala muutti perheineen Calgaryyn harjoittelemaan olympiaunelman saavuttaakseen.

- Ulkojäiltä tullaan tänne kansainväliselle huipulle kovalla työllä ilman, että meillä on omaa areenaa, jossa pystytään viemään luistelua eteenpäin.

Vuoden 2017 alussa Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry sulautui Olympiakomiteaan. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että Olympiakomitea vastaa nykyään koko liikuntakulttuurin sisällöstä. Ritakallion mielestä tämä on ollut toimiva malli, jota ei kannata muuttaa.

- Se on malli, johon ollaan useassa Euroopan maassa joko siirrytty tai ollaan siirtymässä. Uskon, että se on oikea tie. Meidän täytyy löytää balanssi tekemiseen ja tehdä hommia määrätietoisesti. Olemme kyllä ihan oikealla uralla. Vaikeaa sanoa, kauanko kaikki vie, mutta meidän on oltava pitkäjänteisiä. Meidän on jaksettava tehdä hommia samalla tavalla kuin Iivo on tehnyt menestyksensä eteen.

Mika Poutala
Mika Poutala sijoittui 500 metrillä neljänneksi. Hän jäi olympiamitalista kolmen sadasosan päähän.AOP

Miksi Norja pärjää niin hyvin?

Ritakallio kertoo kysyneensä Norjan olympiakomitean puheenjohtajalta Tom Tvedtiltä, miksi Norja pärjää niin hyvin. Tvedtin mukaan hän kohtaa suoran kysymyksen aiheesta usein.

- Heillä yksi iso asia on, että lasten urheilun pitää olla mahdollisimman hauskaa 14-15-vuotiaisiin asti. Ei erikoistuta liian aikaisin. Lajit löydetään sitten myöhemmin, mutta nuorena luodaan pohja ja tullaan urheilemiseen mukaan ilon kautta. Mielestäni siinä oli yksi iso totuuden siemen, Ritakallio pohtii.

- Toinen asia on, että sitten kun ollaan huippuvaiheessa, niin keskitetään. Urheilijat asuvatkin samalla alueella. Heillä on treeniolosuhteet ja kaikki huolto järjestetty siihen ympärille hyvin. Siltä pohjalta pitää meidänkin askelia ottaa.

Toimitusjohtaja Salonen painottaa, että seuratoiminta on pidettävä elinvoimaisena.

- Ei meille tule näitä tulevaisuuden huippuja, ellei seuroissa tehdä oikeita asioita. Heidän on saatava myös tukea siihen työhön, mitä täytyy tehdä, jotta tulevia menestyjiä voisi kasvaa.

Vaikka puheenjohtaja Ritakallion mielestä Olympiakomitean käyttämä malli on toimiva, kehityskohteita etsitään jatkuvasti. Hän nostaa huippu-urheiluyksikön onnistumisiksi valmennusosaamisen hyödyntämisen lajien välillä ja urheilijoiden ennakoivan terveydenhuollon.

- Itse pidän tässä urheilujohtamisessa kuitenkin tärkeimpänä sitä, että mahdollisimman paljon taloudelliset resurssit ohjautuvat urheilijoiden, valmentajien ja joukkueiden tasolle. Mahdollisimman vähän hallintoon ja byrokratiaan, Ritakallio linjasi.

*Korjaus 26.2. klo 12.53: *Korjattu Norjan olympiakomitean puheenjohtajan nimi.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat