Koe uusi yle.fi

Suora

  • Urheiluruutu

Kommentti: Vieläkö joku nauraa Antti Niemelle?

Antti Niemi on taistellut itsensä fantastisesti takaisin kisaan ensi kauden työpaikoista, kirjoittaa Yle Urheilun NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä.

NHL
Antti Niemi
AFP / Lehtikuva

VANCOUVER. Harvan suomalaispelaajan osake on romahtanut NHL:ssä viime vuosina yhtä nopeasti kuin Antti Niemen. Niemi putosi NHL-kartalta käytännössä yhden kauden aikana. Siirryttyään San Josesta Dallasiin kesällä 2015, Niemi tunnustettiin edelleen vahvan rutiinin laadukkaaksi NHL-maalivahdiksi.

Kun vantaalainen poistui kaukalosta kauden 2016-2017 päätteeksi, kaikki tuntui olevan mennyttä – Niemelle naurettiin joka puolella. Usko loppui lopulta myös Dallas Starsilta, joka päätti ostaa Niemen ulos sopimuksestaan. Käyttämättä jäi viimeinen vuosi kolmevuotisesta, kolmentoista ja puolen miljoonan jenkkitaalan diilistä.

Niemen NHL-uran piti olla maalissaan.

Antti Niemi
AOP

On aidosti mielenkiintoista tarkastella, miten Niemen ura syöksyi nähdyllä tavalla. Heti alkuun korostettakoon pelaajan omaa vastuuta, siitä on aina viime kädessä kysymys. Niemen otteet kahden Dallas-kauden aikana eivät ajoittain olleet aiempien vuosien tasolla. Näin yksinkertaisesta yhtälöstä ei kuitenkaan ole kysymys.

Uskallan väittää, että Niemi teki ehkä uransa huonoimman valinnan kesällä 2015 allekirjoitettuaan vapaana agenttina kolmivuotisen sopimuksen Dallasin kanssa.

Niemi ei yksinkertaisesti olisi voinut valita heikommin.

Päävalmentaja Lindy Ruff oli tullut Dallasin puikkoihin vuosi ennen Niemeä, eikä Starsilla ollut viisikkopelin alkeista tuon taivaallista ymmärrystä. Ruff syötti neljän Dallasissa viettämänsä vuoden aikana maalivahdit susille. Pesuveden mukana meinasi mennä yhden Stanley Cup-voittajan NHL-ura.

Ja kyllä, viime kädessä vastuu on aina pelaajan, mutta Ruff antoi suomalaistandemille sopivasti vauhtia selänpuolelta.

On nimittäin lapsellista ajatella, että maalivahtipeli olisi muusta viisikkopelistä jollakin tavalla erillinen saareke. Esimerkiksi sillä, miten paljon ja millaisia maalipaikkoja vastustaja saa, tai kuinka paljon omaan päähän tulee ylivoimahyökkäyksiä, on valtava merkitys maalivahdin arkeen.

On käsittämätöntä, miten Ruff pystyi Buffalossa pitämään viisikot tiiviinä ja oman pään tukossa jopa Dominik Hasekin jälkeen. Dallasissa tämän joukkue oli lauma ylihyökkääviä kurittomia sooloilijoita. Ruffin alaisuudessa Stars sijoittui seitsemän joukkueen keskisessä divisioonassa päästettyjen maalien osalta viidenneksi kahdesti, kerran kuudenneksi ja kerran seitsemänneksi.

Stars voitti keväällä 2016 läntisen konferenssin, mutta päästi enemmän maaleja kuin yksikään toinen pudotuspelijoukkue NHL:ssä.

Tämän kaiken keskellä Kari Lehtosen ja Antti Niemen NHL-urat lähtivät jyrkkään syöksyyn, eikä ihme. Kun huomioon otetaan ylirohkea, jopa typerä pelitapa, sekava peluutus sekä olematon kommunikaatio veskareiden suuntaan, ei ole suurikaan ihme, että Lehtosen ja Niemen peli alkoi hajota myös mentaalipuolen kautta.

Etenkin, kun kaikki kuona julkisesti vyörytettiin maalivahtien päälle.

Ja kas kummaa, kun kovan auktoriteetin Ken Hitchcock tuli menneenä kesänä Starsin penkin taakse, meno muuttui. Tällä hetkellä Dallas on päästänyt keskisessä divisioonassa kolmanneksi vähiten maaleja – läntisessä konferenssissa neljänneksi vähiten. Annettujen maalipaikkojen osalta Stars sijoittui viime kaudella sijalle 28. Nyt sen sijoitus samassa tilastossa on kuudes.

Dallas on nykyisellä tahdilla antamassa yli 200 maalipaikkaa vähemmän kuin vuosi sitten.

Sattumaa tai ei, samalla Kari Lehtosen tilastot ovat kuin toiselta planeetalta kahteen edellisvuoteen verrattuna. Aikamoinen kehitys 34-vuotiaalla veteraanilla yhden kesän aikana…

Ja tämä sama yhtälö toimii jokaisessa joukkueessa jokaisen maalivahdin kanssa. Veskareissa on tietenkin eroja, mutta voisiko esimerkiksi tulikuuman Nashvillen takana operoiva Pekka Rinne pelata tällä hetkellä ihanteellisemmassa tilanteessa? Ei voisi.

Maalivahtipeli on paljon korvien välissä ja se toimii molempiin suuntiin. Kun mentaalipuolta kuormitetaan tarpeeksi kauan, lopulta koko korttitalo lahoaa. Toisaalta, kun joukkue auttaa ja voittoja sekä onnistumisia henkilökohtaisesti alkaa tulla, kiekko näyttää yhtäkkiä rantapallon kokoiselta.

Tekninen puoli on vain yksi osa maalivahtipeliä.

Antti Niemi
AFP / Lehtikuva

Takaisin Niemeen.

Niemen uskottavuus NHL-vahtina on nimittäin alkanut palautua hiljalleen. Siitäkin huolimatta, että Montreal on Niemelle jo kolmas NHL-seura tälle kaudelle. Katastrofaalisen alun jälkeen Niemi on hiljentämässä monia niistä, jotka olivat valmiita paketoimaan suomalaisvahdin uran jo viime kesänä.

Enkä suostu uskomaan hetkeäkään, etteikö Niemi ammentaisi halusta todistaa pystyvänsä vielä pelaamaan huipputasolla.

Niemeltä on nähty vuodenvaihteen molemmin puolin sellaisia kulmahammasesityksiä, ettei paremmista väliä. Kenties kovinta tappelua Niemeltä nähtiin puolitoista viikkoa sitten Bostonissa. Niemi seisoi ajoittain lähes kirjaimellisesti päällään yrittäessään pitää heikkoa Montrealissa pelissä mukana. Nollapeli murskautui vain 165 sekuntia ennen päätössummeria.

Tappio tuli (jatkoajalla), mutta Niemi oli puhunut.

Otanta on pieni, mutta Niemi on ollut hurjassa lyönnissä marraskuun lopulta. Vähintään kaksitoista ottelua pelanneiden osalta Niemen torjuntaprosentti (93,4) on liigan kolmanneksi paras ja päästettyjen keskiarvo (2,27) yhdeksänneksi paras. Jos huolettomia jatkoaikarientoja ei lasketa, Niemen rekordi Montrealista on 4-2.

Antti Niemi
AOP

Realismi Niemelle on silti kovaa. On vaikea nähdä tilannetta, missä suomalaisvahdista leivottaisiin NHL:ään enää ykkösvahtia, mutta nähdyt otteet palauttanevat Niemen NHL-kartalle, kun puhutaan ensi kauden kakkosvahtien paikoista. Silti siitäkään ei ole takeita, siksi vahvoiksi mielikuvat Lehtosesta ja etenkin Niemestä kahden edelliskauden aikana kasvoivat.

Dallas-leima on ja pysyy Niemessä.

Ja vaikka Niemen otteita Stars-vuosilta tarkastelisi kuinka kriittisesti, leima on väärin.

Niemi nimittäin on yhdeksän edelliskauden osalta (väh. 350 ottelua) NHL:n voittotilaston (230) seitsemäs takanaan muun muassa Tuukka Rask. Jos Niemi saisi nyt vyölleen yhdeksäntoista puuttuvaa starttia suhteessa Carey Priceen, tämä ohittaisi todennäköisesti myös kanadalaisveskarin tilastossa.

Niemi menee heittämällä kahdenkymmenen parhaan joukkoon myös torjuntaprosentin (91,3) ja päästettyjen keskiarvon (2,31) osalta. Nollapelejä (35) Niemellä on kahdeksanneksi eniten, samoin on jopa tehopisteitä (0+11). Niemellä on heikkoutensa ja heikot hetkensä, mutta kyseessä on edelleen palkkaansa nähden (700 000 dollaria) hyvä kakkosvahti NHL-tasolle.

Ja, vaikka ei ensi kaudella enää olisikaan, ainakin Niemi sai viimeisellä kaudellaan todistettua, etteivät vuodet Dallasissa määritä suomalaisvahdin upeaa NHL-uraa.

Paluu nähdylle tasolle kaiken paskan jälkeen on yksi Niemen uran kovimmista saavutuksista.

Suosittelemme

Tuoreimmat