Suora

  • Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen kertoo, mitä voittamiseen vaaditaan
  • FIFAn jalkapallon naisten MM päivän kooste
  • Urheilukierros
  • Urheiluruutu
  • FIFAn jalkapallon naisten MM: ITA - BRA
  • FIFAn jalkapallon naisten MM: JAM - AUS
  • Urheiluruutu

Tanskan mitalikoneen arkkitehti on tyrkyllä Suomen urheilun ykköspomoksi – menestyspestistä syrjäyttäminen sysäsi psykiatriseen sairaalaan

Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajaksi on hakenut kiinnostava ulkomaalainen nimi. Michael Andersen on ollut luomassa Tanskan ihailtua urheilukoneistoa.

Urheilupolitiikka
Michael Andersen
Michael AndersenAOP

Tanskalaista huippu-urheilua pitkään johtanut Michael Andersen on hakenut Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajaksi. Andersen toimi Team Danmarkin johtajana vuosina 2006–2014.

Andersen, 60, vahvistaa Yle Urheilulle, että on lähettänyt hakemuksensa tehtävään. Tanskan urheilumenestyksen rakentajiin kuuluva Andersen näkee, että Suomi ei ole menestynyt tarpeeksi hyvin viime aikoina olympialaisissa, erityisesti kesälajeissa.

– Yksi pronssimitali Riossa oli liian vähän. Potentiaalia on 3–4 mitaliin enemmän. Suomen pitäisi päästä kahdeksan parhaan joukkoon maailmassa useammassa lajissa. Jos ei ole kahdeksan parhaan joukossa, niin mielestäni mahdollisuudet mitaleille MM-kisoissa tai olympialaisissa ovat todella pienet, Andersen kertoo.

– Talvikisoissa on potentiaalia 8–10 mitaliin. Mielestäni Vancouverin ja Sotshin kisojen viisi mitalia olivat alle keskiarvon.

Pyeongchangin talvikisoista Suomi sai yhden kultamitalin ja hopeamitalin sekä neljä pronssia.

Nykyisin konsulttina toimiva Andersen on mukana muun muuassa Pohjoismaiden yliopistojen liikuntatieteellisten tiedekuntien yhteistyöverkostossa. Ennen urheilujohtajan pestiään hän toimi pitkään liikuntatieteiden professorina.

Andersen ei saanut jatkaa Team Danmarkin johdossa vuoden 2014 jälkeen. Maan huippu-urheilua johtavan Team Danmarkin johtokunta ei halunnut enää jatkaa sopimusta. Andersenin mukaan taustalla olivat näkemyserot tanskalaisen huippu-urheilun suunnasta.

– En ole koskaan kuitenkaan saanut lopullista selitystä, Andersen sanoo.

Andersen kertoi viime vuoden tammikuussa avoimesti BT-lehdelle (siirryt toiseen palveluun), että ajautui Team Danmarkin pestin päättymisen jälkeen henkisesti todella suurin ongelmiin.

Andersenin mukaan se oli hänen elämänsä toistaiseksi suurin kriisi. Hän ei kesällä 2015 nukkunut juuri lainkaan. Elokuun lopussa Andersen oli osallisena autokolarissa, jossa hän rikkoi selkänsä. Sen jälkeen hän sai omien sanojensa mukaan psykoosin. Andersen lähetettiin Brønderslevin psyykkiseen sairaalaan, jossa hän oli kahdeksan viikkoa.

– Se oli erittäin raakaa, mutta jouduin maksamaan sen hinnan, kun Team Danmarkin johtokunta laittoi minut sivuun, Andersen kuvaili BT:lle.

Nyt Andersenilla on omien sanojensa mukaan kaikki täysin kunnossa.

– Kaksi vuotta oli vaikeaa. Yksi vuosi meni täysin ohi. Nyt olen henkisesti ja fyysisesti 100-prosenttisesti kunnossa. Olen ollut viime ajat todella tyytyväinen tilanteeseen, mutta kun näin hakemuksen, niin ajattelin hakea, Andersen kertoo.

Tanska on viime vuosina menestynyt nousujohteisesti kesälajeissa. Kun Andersen oli vielä vastuussa Tanskan huippu-urheilusta Lontoon olympialaisissa 2012, maa otti suurimman mitalisaalinsa sitten Lontoon 1948: yhteensä yhdeksän mitalia. Riossa kaksi vuotta sitten Tanska vielä kohensi. Tuloksena oli 15 mitalia, joista kaksi oli kultaisia.

Tanskan miehet juhlivat Riossa käsipallon olympiakultaa.
Tanskan miehet juhlivat Riossa käsipallon olympiakultaa.AOP

Andersenin mukaan menestys pantiin alulle jo hänen aikanaan, sillä kansainvälisessä menestyksessä kestää hänen mukaansa noin viisi kuusi vuotta. Team Danmark on toiminut vahvassa yhteistyössä lajiliittojen kanssa. Se on tukenut huipulla olevia tai sinne tähtääviä urheilijoita. Malli on pyrkinyt luomaan heille optimaaliset olosuhteet keskittyä ainoastaan urheilemiseen. Andersen halusi panostaa erityisesti henkiseen valmennukseen.

– Näin, että tanskalaisten piti olla henkisesti vahvempia. Rakensin erityisen järjestelmän Lontooseen. Saimme sieltä yhdeksän mitalia, mutta 13 lajissa olimme kahdeksaan parhaan joukossa. Näin jo silloin, että tulevaisuudessa olisi potentiaalia vielä parempaan, Andersen sanoo.

Menestyksen takeeksi hän nostaa tukirahojen keskittämisen pieneen määrään lajeja.

Suomessa olympiakomitea julkaisi uuden tehostamistukijärjestelmänsä viime vuonna. Kun vuodelle 2017 lajitukea sai yhteensä 33 olympialajia ja kansainvälisen tason kesälajia, niin tälle vuodelle tuettava lajimäärä oli 18. Lisäksi yhdeksän muun lajin urheilijoille myönnettiin yksilötukea. Tällä hetkellä olympiakomitea ruuvaa uutta tehostamisjärjestelmää myös talvilajeille.

– Priorisointia tarvitsee tehdä. Kriteerien täytyy olla avoimia, jotta kaikki näkevät ne. Mutta mielestäni pienissä, noin 5–6 miljoonan asukkaan maissa kuten Suomessa, Tanskassa ja Norjassa ei voi kisata 40 kesä- ja talvilajissa. Kansainvälisesti voi nousta huipulle 14–18 lajissa. Tämä sama pätee myös Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan, Andersen toteaa.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja on joutunut Suomessa koko kansan sylkykupiksi, kun mitaleita ei ole tullut arvokisoissa. Pestinsä jättävä Mika Kojonkoski sai runsaasti kritiikkiä esimerkiksi Rion kisojen jälkeen. Hän on myöntänyt, että kritiikki tuntui pahalta.

Andersen totesi BT:n haastattelussa vuosi sitten, ettei enää halua työskennellä yötä päivää. Hän korosti sitä, kuinka hienoa on viettää aikaa perheen kanssa. Nyt kellossa on kuitenkin erilainen ääni. Andersen tietää, miten stressaavaa huippu-urheilujohtajan työ on.

– Olen ollut samanlaisessa työssä yhdeksän vuotta. Tiedän olosuhteet. Työn kanssa on naimisissa vuorokauden ympäri, Andersen vakuuttaa.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajan tehtävään on tullut yhteensä 46 hakemusta. Suomalaisnimistä Leena Paavolainen on kertonut avoimesti hakevansa paikkaa. Paavolainen on toiminut huippu-urheiluyksikön varajohtajana.

Lue lisää:

Kojonkosken oikea käsi hakee kalifiksi kalifin paikalle – vaikenemisia ja kieltäytymisiä tulvi, kun Yle Urheilu tiedusteli halukkaita suomalaisen huippu-urheilun johtajaksi

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajan tehtävään ei haeta ”mustaa hevosta”

Suomen huippu-urheilun johtoon suuri määrä hakijoita – Olympiakomitean toimitusjohtaja: ”Pieni yllätys tämä on"

Pitkäjänteisyyttä suomalaiseen huippu-urheiluun toivova Kojonkoski ei jättänyt tehtäväänsä kovaäänisen kritiikin takia: "Sosiaalisen median kuva on ihan toinen"

Olympiakomitean johto ei häkeltynyt, vaikka Kojonkoski ilmoitti lähdöstään viime hetkellä – huippupestin hakuaikaa ei jatketa: "Uskon, että saamme useita hyviä hakemuksia"

Olympiakomitean pomo kehottaa kaikkia hakemaan urheilun ykköspestejä – Kojonkoski ei vielä tiedä, hakeeko itse

Suomi on valovuoden naapurimaita jäljessä – olympiapomot myöntävät karun totuuden: "Norjassa urheilun arvostus on ihan eri tasolla"

Miksi Tanska ja Tshekki menestyivät Rion olympialaisissa? Yle Urheilu selvitti

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat