Suora

  • Urheilukierros
  • Yleisurheilun GP-sarja, Jyväskylä
  • Yleisurheilun GP-sarja, Jyväskylä
  • Urheiluruutu
  • FIFAn jalkapallon naisten MM: JPN - ENG
  • FIFAn jalkapallon naisten MM: SCO - ARG
  • Urheiluruutu
  • FIFAn jalkapallon naisten MM päivän kooste

Yllätysnimi ehdolla huippu-urheilun johtopesteihin – maailmalla valmentanut ja Atlantin yli purjehtinut nainen haluaa Suomeen rikkomaan lasikaton

Luxemburgissa taitoluisteluvalmentajana toimiva Ulla Papp on yksi Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajan tehtävään haastatelluista ehdokkaista. Papp on hakenut myös muita yksikön johtopestejä.

Urheilupolitiikka
Ulla Papp seuraa taitoluistelukisaa.
Ulla Pappin kotialbumi

– Mitä ihmettä te naiset teette täällä miesten joukossa. Valmentajalinja ei ole tarkoitettu naisille, lähtekää pois täältä.

Näin sanoi telinevoimistelun opettaja Ulla Pappille Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa 1990-luvulla. Paikalla oli koko valmentajakurssin 15 hengen opiskelijajoukko, joista kolme oli naisia. Papp ei sanoista hätkähtänyt, mutta kaksi muuta naisopiskelijaa lähtivät itkien tunnilta pois.

– Minä sanoin tälle opettajalle, että minä jään tänne. Että tämä on minun juttuni. Ja kävin näiden 12 urheilijapojan kanssa koulun loppuun ainoana naisena. Liikunnan puoli oli silloin aika pieni, ja melkeinpä kaikki nämä 50-55-vuotiaat nykyiset huippu-urheilujohtajat, kuten Mika Kojonkoski, Kari Niemi-Nikkola ja Jorma Kemppainen, opiskelivat silloin siellä, kertoo puhelimitse Luxemburgista tavoitettu Papp.

Pitkään ulkomailla asunut entinen taitoluistelija Papp on nyt hakeutumassa takaisin Suomeen ja haluaa päästä johtamaan suomalaista huippu-urheilua. Papp on yksi Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajan tehtävään haastatelluista hakijoista. Hänellä on 36 vuoden kansainvälinen valmentajakokemus.

– Olen tehnyt kaikkea muuta, mutta en ole ollut Olympiakomiteassa. Olin haastattelussa ja olen sanonut olevani suomalaisen huippu-urheilun käytettävissä, Papp kertoo.

– Tässä nyt odotellaan, mitä tapahtuu ja minne pääsee. Minua kiinnostaa kovasti myös urheiluakatemian johtajan paikka ja kisatiimin päällikön rooli. Kyllä minulla on kova hinku päästä Olympiakomiteaan. Katsotaan, mitä nämä viisaammat päättävät. Parhaat ihmiset pitää saada parhaille paikoille. Se on tärkeää - ei se, onko mies vai nainen.

Papp on seurannut Suomessa viime aikoina käytyä keskustelua huippu-urheilun tasa-arvosta. Urheilujärjestöjen johtajista suurin osa on miehiä.

– Kyllä se lasikatto tuntuu olevan. Uskalletaanko naisia ihan oikeasti saada parhaille paikoille? Mitä kaikkea pitää tehdä, että saadaan paikkoja? Miehet eivät aina ymmärrä sellaisia asioita, jotka naisille ovat hyvin selviä. Miehet tarvitsevat naisia johtajiksi näihin yhteisöihin, jotta mennään eteenpäin.

Ulla Papp purjehtimassa
Ulla Papp on purjehtinut kahdesti Atlantin yli.Ulla Pappin kotialbumi

Häpeästä ja voittamisen pelosta päästävä eroon

Papp on suurelle yleisölle tuntematon, mutta hänellä on pitkä ansioluettelo ja värikäs historia. Suomalainen taitoluisteluvaikuttaja, Sanomien pääomistajiin kuulunut Jane Erkko vei aikoinaan 12-vuotiasta Pappia Kaliforniaan luisteluoppiin. Loukkaantuminen lopetti Pappin uran, ja liikuntatieteiden maisteriksi hän valmistui liikuntabiologian laitokselta vuonna 1996.

Papp on vuosien varrella perustanut Kuopioon taitoluisteluseuran ja rakentanut Pohjois-Savoon urheiluakatemiatoimintaa ja urheilijan polkua. Atlantin yli hän on purjehtinut kahdesti. Taitoluisteluvalmentajana hän on toiminut Suomen lisäksi pitkäaikaisessa asuinmaassaan Kanadassa. Nyt hän valmentaa Luxemburgissa.

Suomeen hän on tuonut harjoittelemaan esimerkiksi italialaisen Carolina Kostnerin, josta tuli myöhemmin moninkertainen arvokisamitalisti. Pappille on myönnetty myös Euroopan korkein, viidennen tason valmentajadiplomi.

Urheilujohtajat ovat monta kertaa kaukana itse urheilusta. Jos he tulevat väärällä hetkellä möläyttämään urheilijalle jotakin, niin suoritus voi mennä jo siinä.

Ulla Papp

Psykoterapeutiksi opiskellut Papp sanoo haluavansa muuttaa monella tavalla suomalaista huippu-urheilua. Hänen mielestään suomalaisia vaivaa voittamisen ja häviämisen pelko, joka on yksi menestyksen esteistä. Esimerkiksi ampumahiihtäjä Mari Laukkanen puhui Pyeongchangin olympiapettymyksensä jälkeen häpeästä, joka vyöryi epäonnistuneen urheilijan ajatuksiin.

– Tämä ei ole vain hänen tunnetilansa, vaan se menee syvemmälle Suomen kansan itsetuntoon. Meillä on tällainen kansallinen juttu, että me ei uskalleta sanoa, että me olemme hyviä. Ja että me pärjäämme. Aina pitää löytää tällainen negatiivinen juttu. Me voisimme olla vähän armollisempia itsellemme. Urheilijan pitää rakastaa itseään juuri sellaisena kuin on ja hyväksyä itsensä.

– Menestys ei tule enää tänä päivänä sitä kautta, että mennään verenmaku suussa ja piiskataan. Se tulee siitä, että on hyvä olo ja sinulla on upea, hyvä tiimi. Ja nämä asiat pitää olla kunnossa, Papp sanoo.

Papp lisäisi urheilijoille henkistä valmentautumista. Hänen mielestään sitä tarvitsevat myös valmentajat, joiden pitäisi pystyä psyykkaamaan urheilijansa oikeilla sanoilla ja teoilla huippusuoritukseen.

– Paljon on maailmassa upeita urheilijoita, jotka tekevät kaikkensa ja pärjäävät pikkukisoissa. Mutta sitten kun mennään maailmalle, niin menee sormi suuhun ja ei uskalleta ja tulee epäonnistumisia.

– Kyse ei ole vain urheilijan psyykkisestä valmennuksesta vaan myös valmentajia pitää valmentaa psyykkisesti, etteivät he tuo omia pelkotilojaan urheilijoille. Moni valmentajakin pelkää kisoissa. Jos ei tunne itseään ja tiedä, miten urheilija saa parhaan itsestään, niin voi toimia väärin. Myös urheilujohtajat ovat monta kertaa kaukana itse urheilusta. Jos he tulevat väärällä hetkellä möläyttämään urheilijalle jotakin, niin suoritus voi mennä jo siinä, Papp sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi urheilijan polun, jota ei hänen mielestään ole toteutettu Suomessa riittävän selkeästi ja johdonmukaisesti. Kanadassa se sisältää kahdeksan vaihetta, joista jokainen on käytävä läpi ja valmistaa urheilijaa voittamaan.

– Olen katsonut Suomen toimintaa kaukaa, ja usein silloin näkee lähemmäs. Urheilijan polut ja monet muut ovat paljolti Kanadasta kopioituja. Kanadassa jokainen tietää päiväkodista lähtien, mitä tarkoittaa long term athlete development (urheilijan pitkän aikavälin kehittäminen). Siinä on kahdeksan vaihetta, jotka jokainen urheilija käy läpi aina harjoittelun opettelemisesta voittamisen opetteluun. Opiskelukin muokataan kuhunkin vaiheeseen sopivaksi. On kotikoulua ja nettikoulua. Ja tämä kehityskaari on kaikille selvää, myös paineita asettavalle medialle, Papp kuvailee systeemiä.

Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski
Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski vastasivat pitkälti Suomen menestyksestä olympialaisissa.Lehtikuva

Epäselvä puhe ei vetoa suomalaisiin

Olympiakomitea sai suomalaisen huippu-urheilun ykköspestiin kaikkiaan 46 hakemusta. Olympiakomitea haastatteli heistä osan ja jatkokierroksille päässee vain pari nimeä.

Julkisuudessa halustaan tehtävään on kertonut yksikön varajohtaja Leena Paavolainen. Nykyinen johtaja Mika Kojonkoski ei hakenut tehtävää, ja myös Olympiakomitean huippu-urheiluvaiheen johtaja Mika Lehtimäki tiedotti jättäytyneensä leikistä pois. Hakijoiden joukossa on tanskalainen Michael Andersen, joka perusti maahan mitaleita tuottaneen huippu-urheilusysteemin.

Pappin mielestä on selvää, että kyseessä on julkinen tehtävä, jonka tuloksista valittu henkilö on persoonallaan vastuussa. Hänen mielestään tulevassa roolissa on kyettävä viestimään Suomen kansalle selkokielellä, ei viljelemällä epäselviä huippu-urheilun määreitä ja termejä.

– Minun mielestäni Suomessa puhutaan hirveän vaikeasti asioista ja liian hienostellen. Tarvitaan selkokieltä. Jotenkin tuntuu, että meillä on paljon tätä johtoporukkaa ja heillä on mahtavia juttuja, mutta meneekö se niin, että kaikki ymmärtävät oikeasti mistä puhutaan. Miten me saamme kaikki mukaan suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseen ja eteenpäin viemiseen, jos näin ei ole?

En halua missään nimessä alleviivata sitä, että minun pitäisi päästä jonnekin töihin, koska olen nainen. Pätevyyden pitää ratkaista.

Ulla Papp

Papp kertoo, että hänet Suomeen saa motivoiva tehtävä, jossa on mahdollisuus saada asioita aikaan.

– Arvokisamenestystä ja mitaleita tuottaa aina maassa käytössä oleva systeemi. Ja Suomessa ei oikein ole systeemiä. Täällä on niin paljon yksittäisiä toimijoita ja puurtajia. Ei voi olettaa, että urheilija pystyy huippusuoritukseen, jos kaikki osa-alueet olosuhteista, harjoittelusta, opiskelusta ja urheilun rahoituksesta lähtien eivät ole kunnossa.

Huippu-urheiluyksikön eri tehtäviin tarvitaan Pappin mielestä päteviä ja ammattitaitoisia henkilöitä.

– En halua missään nimessä alleviivata sitä, että minun pitäisi päästä jonnekin töihin, koska olen nainen. Pätevyyden pitää ratkaista. Olen ollut monissa paikoissa, mutta luonne on kasvanut, kun olen ollut ainoana naisena mukana. Kaksi kertaa minut on huolittu mukaan Atlantin ylitykseen. Oli viisi miestä ja minä ainoa nainen. Matkan varrella en ole aina itkuitta selvinnyt.

Lue myös

Tanskan mitalikoneen arkkitehti on tyrkyllä Suomen urheilun ykköspomoksi – menestyspestistä syrjäyttäminen sysäsi psykiatriseen sairaalaan

Kojonkosken oikea käsi hakee kalifiksi kalifin paikalle – vaikenemisia ja kieltäytymisiä tulvi, kun Yle Urheilu tiedusteli halukkaita suomalaisen huippu-urheilun johtajaksi

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajan tehtävään ei haeta ”mustaa hevosta”

Yksi Olympiakomitean pomoista ei halua uudeksi Mika Kojonkoskeksi – "Taustalla perinpohjainen henkilökohtainen pohdinta"

Suomen huippu-urheilun johtoon suuri määrä hakijoita – Olympiakomitean toimitusjohtaja: ”Pieni yllätys tämä on"

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat