Suora

  • Hiihdon MM, Urheilustudio, Seefeld 22.2.
  • Bansko, miesten alppiyhdistetty
  • Alppihiihdon MC: Bansko, miesten alppiyhdistetyn super-g
  • Hiihdon MM, yhdistetyn mäkiosuus HS 130
  • Alppihiihdon MC: Bansko, miesten alppiyhdistetyn pujottelu
  • Katowice Major CS:GO, The new legends' stage
  • Elävä arkisto esittää
  • Villi kortti: PÖLJÄ PÄIVÄ Seefeld-19
  • Bansko, miesten alppiyhdistetty
  • Hiihdon MM, Urheilustudio, Seefeld 22.2.
  • Hiihdon MM, mäkihypyn suurmäen karsinta HS 130

Huippututkija hämmästelee: Urheilijasta tulee Suomessa helposti asiantuntija yhdellä mitalilla – "Se on surullista"

Johtamista tutkinut Kati Lehtonen ja päävalmentaja Henrik Dettmann ottivat kantaa suomalaiseen urheilujohtamiseen Urheiluhullut-ohjelmassa. Molempien mielestä Suomessa vähätellään tiedon merkitystä johtamisessa.

Muu urheilu
Yleiskuva pikajuoksusta
Tomi Hänninen

Kuuntele maanantain 19.3. Urheiluhullut-ohjelma kokonaisuudessaan Yle Areenasta.

Urheilujohtaminen on Suomessa kaukana siitä, mitä sen pitäisi olla. Koripallomaajoukkueen päävalmentajan Henrik Dettmannin mukaan yksi epäkohdista on se, että monissa paikoissa amatöörit johtavat ammattilaisia.

- Se voi tarkoittaa vaikka sitä, että joku on harrastanut vähän valmentamista ja hänet on valittu luottamustehtävään. Sitten hän tulee kertomaan minulle, miten koripalloa kannattaa pelata. Välillä joutuu vähän korvat punaisena kuuntelemaan, Henrik Dettmann naurahtaa.

Dettmann kertoi näkemyksiään urheilujohtamisesta Urheiluhullut-ohjelmassa maanantaina. Keskustelussa oli mukana myös Kati Lehtonen, joka on tutkinut suomalaisen urheilun päättäjäverkostoja.

Lehtosen mielestä urheilujohtamisen yksi oudoimmista puolista Suomessa on se, miten entiset urheilijat päätyvät uran loppumisen jälkeen johtotehtäviin.

- Hämmästyttää jopa arkihavaintojen perusteella, kuinka helposti entiset urheilijat rekrytoituvat asiantuntijatehtäviin. Toki voi toimia vaikkapa televisiossa asiantuntijana, mutta on hämmästyttävää, miten entisille urheilijoille aukeavat portit lähes mihin tahansa positioon. Ja se on huolestuttavaa, jos puhutaan vaikka johtamisesta, Lehtonen sanoo.

Urheiluhullut
Urheiluhullut-ohjelmassa puhutaan urheilujohtamisesta. Miksi amatöörit johtavat ammattilaisia? Hyvä veli -verkosto jyllää yhä, kun urheilun näköalapaikkoja jaetaan. Keskustelijoina ovat Henrik Dettmann ja Kati Lehtonen.

Lehtonen tietää mistä puhuu. Hän voitti hiihtourallaan viestipronssia Trondheimin MM-kisoissa vuonna 1997. Sen jälkeen hän on väitellyt tohtoriksi.

- Olen törmännyt siihen, että se yksi ainoa pronssimitali tekee minusta monien mielessä asiantuntijan. Se on surullista, sillä silloin vähätellään tiedon ja tutkimuksen merkitystä.

Tutkittua tietoa tarvittaisiin kipeästi, kun pohditaan ja suunnitellaan urheilun tulevaisuutta.

- Kehittyminen pysähtyy, kun ei osata katsoa tulevaisuuteen. Urheilun tulevaisuus ei ole se, mitä me nykypäivänä näemme. Nykypäivän johtajat eivät osaa katsoa riittävästi tulevaisuuteen, Lehtonen väittää.

Millaista johtamista tarvitaan tulevaisuudessa?

Keskustelu urheilujohtamisesta on nyt erityisen ajankohtaista, kun olympiakomitean huippu-urheiluyksikön uusi johtaja valitaan lähiviikkoina. Mika Kojonkosken seuraajalla on valtava urakka edessään, sillä monet olennaiset kysymykset on jätetty olympiakomiteassa käsittelemättä, ainakin Lehtosen ja Dettmannin mielestä.

- Millä tavalla olympiakomitea on huomioinut sen, että elämäntavoista tulee organisaatioita ja tulevaisuuden urheilulajeja? Seinäkiipeily ja rullalautailu esimerkiksi. Miten se on huomioitu siinä, minkälainen meidän urheilujärjestelmämme on tulevaisuudessa, Lehtonen kysyy.

- Nämä kaikki asiat ovat jääneet meillä keskustelua vaille. Jos niistä yrittää keskustella, ne vaietaan heti, Dettmann vastaa.

Henrik Dettmann
Henrik Dettmann johtaa ihmisiä työkseen Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentajana.Tomi Hänninen

Lehtosen mukaan Suomessa luotetaan urheilujohtamisessa liikaa siihen, että kerrotaan ”kivoja tarinoita huippu-urheilusta”.

- On katsottava lukuja, numeroita ja taloutta, kokonaisuutta. Pelkkä karisma tai intohimo ei riitä. Henkikohtaisesti olen kyllästynyt tähän ”ilo, innostus, intohimo ” -puheeseen, jota suomalainen huippu-urheilu on viime vuosina kylvänyt. Toki tarvitaan intohimoa, pitää olla iso tavoite. Mutta tarinoilla, tunteilla ja intohimolla ei voi johtaa. Pitää olla myös kyky katsoa exel-taulukoita, Lehtonen muistuttaa.

Urheilujohtamisen vaatimukset poikkeavat Lehtosen ja Dettmannin näkemyksen mukaan tavallisesta yritysjohtamisesta merkittävästi.

- Urheilu on omanlaisensa saareke. Eihän urheilijaksikaan ole koulutusta. Koko urheilun erityispiirre yhteiskunnassa tulee siitä, että on hyvin vähän sellaista koulutuksellista elementtiä, Lehtonen kertoo.

Johtamiskoulutuksella on silti urheilunkin puolella ratkaiseva merkitys. Jos johtajalla ei ole minkäänlaista koulutusta, ei voi myöskään olla riittäviä valmiuksia työhön. Silti vuosikymmenten kokemus pelkästä bisnesjohtamisesta ei urheilun puolella välttämättä riitä.

- Meillä on ollut malli, jossa bisnesjohtajat tulevat urheiluun. Ja heitä ihannoidaan edelleen, että sieltä tulee se maailmanpelastaja, yritysguru. Mutta yksi toisensa jälkeen he ovat tulleet ja lähteneet. Näen niin, että pitää olla jonkinlainen johtamiskoulutuksen tuoma osaaminen ja sitten lajituntemusta, kun puhutaan lajikulttuurien johtamisesta, Lehtonen sanoo.

Kati Lehtonen
Suomalaisen urheilun päättäjäverkostoja tutkinut Kati Lehtonen on sekä tohtori että hiihdon MM-pronssimitalisti Trondheimista vuodelta 1997.Esa Fills / Yle

Henrik Dettmann kaipaa johtamiseen ennen kaikkea laatua.

- Laadukas johtaminenhan tarkoittaa sitä, että sinun pitää osata sitä mitä johdat. Meillä ei kouluteta urheilujohtamiseen. Satunnaisesti päästään johtamaan ja sitten luullaan olevansa jotain. Sehän on tuhoon tuomittua, Dettmann kommentoi.

Kyse on koko ajan myös ihmisjohtamisesta. Vaikka johdettavana olisi seura tai urheiluorganisaatio, on ihmisen oltava aina työn keskiössä.

- Pitää ymmärtää ihmistä, joka urheilee. Pitää olla käsitys ihmisenä olemisesta. Minkälaisella ihmiskäsityksellä urheilua johdetaan? Sellainenkin keskustelu pitäisi käydä, Dettmann peräänkuuluttaa.

Urheilija ei ole hyväksytty ammatti

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön tulevalla johtajalla on edessään iso haaste: kuinka pitää huolta sekä huippu-urheilusta että liikunnasta.

- Sitten emme ole enää sivistysvaltio, jos puhumme siitä, että huippu-urheiluun ei saa satsata, vaan kaikki rahat on laitettava kansanterveyteen. Sitten voidaan lopettaa kulttuurin tukeminen, Lehtonen tykittää.

Urheilua ei Lehtosen mielestä vieläkään nähdä Suomessa vakavasti otettavana ammattina, jota kohti nuori voisi pyrkiä päämäärätietoisesti.

- Jaksamme ihastella sitä, että nuori muusikko treenaa 6 tuntia pianonsoittoa päivässä, eikä siihen liity pienintäkään uhrautumispuhetta. Mutta jos se sama tyyppi pompottaa koripalloa jossain kisahallissa, niin se onkin sitten ihan valtava surkuttelun aihe, että nyt se reppana menee ja uhraa koko elämänsä.

- Uhripuhe pitää saada pois. Antaa hyville ja lahjakkaille mahdollisuus, nähdä se ammattina niin, että urheilusta tulisi hyväksytty ja yhteiskuntakelpoinen ammatti. Siinä urheilujohtajat ovat epäonnistuneet Suomessa täydellisesti, Lehtonen sanoo.

Suosittelemme

Tuoreimmat