Suora

  • Teroottisia novelleja ja kolmioloikkaa
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Mitä Suomen olympiajoukkueen tähti kertoo 9-vuotiaalle tyttärelleen, jotta hän voisi unelmoida urheilu-urasta? – ” Tarvitaan niitä, jotka rikkovat muureja”

Asenteiden muuttuminen on tärkeintä, mutta kovempiakin keinoja tarvitaan, jotta naisten joukkueurheilu kehittyisi Suomessa niin, että tytöillä ja pojilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet urheilla ja tavoitella unelmia. Riikka Välilä ja Marianne Miettinen tarjosivat näkemyksiä Urheiluhullut-ohjelmassa.

Muu urheilu
Riikka Välilä juhlii maalia Ruotsia vastaan.
Lehtikuva

Kuuntele Urheiluhullut-ohjelma tästä!

Asenne. Siitä muutos lähtee. Näin uskovat jääkiekkoilija Riikka Välilä ja jalkapallovalmentaja Marianne Miettinen. Ruotsissa suhtaudutaan naisten palloilulajeihin eri tavalla kuin Suomessa.

– Asenneilmapiiri on Ruotsissa todella erilainen. Se näkyy ihan kaikessa: käytännön työssä, harjoituskentällä, olosuhteissa. Suomessa ollaan noin kymmenen vuotta jäljessä, nuorten maajoukkuevalmentaja Marianne Miettinen sanoo.

Asennemuutoksen käynnistämiseen ei tarvita välttämättä suurta massaa tai yhteiskunnallista liikehdintää. Muutos voi lähteä liikkeelle yksittäisten ihmisten päätöksistä tai toimista. Tuoreen olympiamitalistin Riikka Välilän mukaan Ruotsissa naisten jääkiekko on ottanut valtavia harppauksia muutaman seurajohtajan ansiosta. Useilla suurseuroilla on länsinaapurissa naisten joukkue, toisin kuin Suomessa.

– Siihen tarvittiin vain yksi tai kaksi ihmistä, jotka lähtivät ajamaan asiaa eteenpäin. Nämä ruotsalaiset seurajohtajat ilmoittivat ääneen, että meidän seurallemme on todella tärkeää, että puolet yhteiskunnasta, siis naiset ja tytöt, ovat myös toiminnassa mukana. He näkivät, että se on koko seuran etu. Sitten muut seurat ovat lähteneet toimimaan samalla tavalla, kertoo Välilä, joka on asunut ja pelannut vuosikausia Ruotsissa.

Välilä ja Miettinen ovat molemmat olleet Suomessa naisten palloilulajien tienraivaajia. Välilä, 44, aloitti jääkiekon harrastamisen aikana, jolloin tytölle ainoa vaihtoehto oli pelata poikien joukkueessa. Miettinen pelasi jalkapalloa pienestä pitäen poikien kanssa ja on todistanut kykynsä valmentajana ja asiantuntijana miesten keskellä.

Linda Sällström
Linda SällströmAOP

Muurinmurtajia tarvitaan

Kaksinkertainen olympiamitalisti Välilä on nähnyt lajinsa muuttuvan merkittävästi vuosikymmenten aikana. Saman on todistanut Miettinen, mutta edelläkävijöitä kaivataan yhä naisten palloilulajeissa kipeästi.

– Tarvitaan niitä, jotka rikkovat muureja. Tällä hetkellä naisten urheilua hallitsevat päätöksentekotasolla miehet. Eli naiset tarvitsevat hyviä miehiä ajamaan ensin asiaansa. Hallitustasolle tarvitaan tietenkin naisia, jotta päätöksenteossa ei unohdu naisten toiminta, Marianne Miettinen sanoo.

Hän on todistanut monta kertaa, kuinka päätöksiä tehtäessä pelkällä naisen läsnäololla on ollut merkittävä vaikutus.

– Silloin keskustelu muuttuu erilaiseksi. On pakko nostaa naisurheilu esiin, kun nainen on huoneessa, Miettinen sanoo.

Välilä ja Miettinen eivät keskity surkuttelemaan naisten joukkueurheilun vähäisiä resursseja, vaan haluavat toimia tasavertaisten lähtökohtien puolesta.

– Jokaisella ihmisellä, oli sitten tyttö, nainen, poika tai mies, pitää olla tasapuoliset mahdollisuudet urheilla, käytännön tasolla: kenttäolosuhteissa, harjoitusvuoroissa, valmentajien koulutuksessa, valmentajien tasossa ja päätoimisten valmentajien palkkauksessa. Edellytyksiä urheilla ja tavoitella unelmia on luotava myös tytöille, ei pelkästään pojille, Miettinen linjaa.

Suomen naisten jalkapallomaajoukkue harjoituksissa.
Suomen naisten jalkapallomaajoukkue harjoituksissa.Lehtikuva

Yhdenvertaisuuteen mallia USA:sta?

Suomessa – ja myös kansainvälisesti – ollaan vielä kaukana siitä, että tytöillä ja pojilla olisi samat mahdollisuudet urheilemiseen ja uralla etenemiseen. Välilä kertoo käytännön esimerkin omasta perheestään.

– Oma tyttöni on 9-vuotias. Hänellä on kaksi isoveljeä, 12- ja 14-vuotiaat. Pojat haaveilevat NHL:stä, ja tyttäreni kysyi, että mihin minä sitten menen. Se pysäytti ajattelemaan. Että minkä takia nämä asiat ovat näin. Hän on tyttö, ja siksi hän ei voi unelmoida siitä, että hänestä tulee jääkiekkoammattilainen.

Ajat ovat Riikka Välilän omista lapsuusvuosista muuttuneet kuitenkin jo monta astetta parempaan suuntaan, joten hän pystyi rohkaisemaan tytärtään.

– Sanoin, että USA:ssa on todella hyviä yliopistojoukkueita ja hyvät sarjat. Pääset pelaamaan hyvää lätkää ja saat hyvän koulutuksen. Ja naisten NHL on alkanut, joten kymmenen vuoden päästä se on varmasti eri tasolla kuin nyt. Tyttö tokaisi, että sinne mä sitten menen, Välilä naurahtaa.

Naisleijonat olympialaisissa 2018
AOP

Välilän vastaus tyttärelleen oli osuva, sillä Pohjois-Amerikassa säädettiin naisten urheilemisen kannalta merkittävä laki jo vuonna 1972. Se takasi, että sukupuolen perusteella ei voi harrastaa minkäänlaista syrjintää, vaan tasapuoliset edellytykset pitää luoda myös esimerkiksi naisten urheiluun. Vaikutukset ovat olleet kauaskantoisia yliopistourheilussa, joka on Yhdysvalloissa valtavan suuri asia. Lukemattomat naiset ovat saaneet mahdollisuuden urheilustipendiin, koska niitä pitää tarjota yhtä lailla naisille ja miehille.

– Se laki on räjäyttänyt naisten ja tyttöjen harrastusmäärät. Ne ovat kasvaneet yliopistoissa ja high school -tasolla 450 prosenttia, Marianne Miettinen sanoo.

Miettinen hakee vastaavan esimerkin myös Islannista, jossa miesten ja naisten tasa-arvoisuus on otettu tosissaan yhteiskunnallisissa asioissa ja urheilussa.

– Siellä elinkeinoelämässä miehille ja naisille pitää maksaa samasta tehtävästä sama palkka, tai muuten yritys saa sakot. Vastaavia esimerkkejä löytyy Islannissa myös jalkapalloilun puolelta. Tyttöjen ja poikien maajoukkueiden budjetit ovat samansuuruisia eli siellä toiminta on selvästi aina tasapuolista, Miettinen kertoo.

En ole henkilökohtaisesti ikinä uskonut kiintiöihin, sillä pidän hirveän tärkeänä sitä, että ihmiset valitaan tehtäviin osaamisen vuoksi.

Marianne Miettinen

Pitäisikö Suomessakin säätää uusia lakeja, jotta tyttöjen ja naisten mahdollisuudet urheilemiseen olisivat poikien ja miesten kanssa tasaveroiset?

– Peräänkuulutan aina ensin asennemuutosta, joka lähtee yksittäisistä ihmisistä. Mutta voi olla, että yhteiskuntatasolla tarvitaan lakimuutoksia ja kiintiöitä. Onhan Suomen jääkiekkoliitollakin jo tiettyjä vaatimuksia seuroille, että pitää olla tyttöjen toimintaa, jotta voi saada liiton tukia, Välilä sanoo.

Naiskiintiöt eivät saa varauksetonta kannatusta Miettiseltä, mutta hän näkee silti niille selvät perusteet.

– En ole henkilökohtaisesti ikinä uskonut kiintiöihin, sillä pidän hirveän tärkeänä sitä, että ihmiset valitaan tehtäviin osaamisen vuoksi. Mutta kiintiöt pakottavat etsimään hyviä naisia. Ruotsissa tehtiin asennekoulutus jalkapalloliitossa, jotta he alkaisivat etsiä päteviä naisia. Ja samalla siellä tehtiin myös päätös, että johtokunnassa pitää olla tietty prosentuaalinen määrä naisia, Miettinen kertoo.

Sekä Välilällä että Miettisellä on selkeä toive siitä, mitä Suomessa pitäisi seuraavaksi tapahtua, jotta naisten joukkuelajien tilanne paranisi.

– Haluaisin seurat paremmin tukemaan naisten jääkiekkoa. Ensinnäkin pienten tyttöjen toimintaa ja sitten naisten joukkueita niin, että siellä voi olla urheilija, Välilä sanoo.

– Palkkaisin ihmisiä työskentelemään jalkapallolle, en sukupuolelle. Seuroihin, liittoihin, joka paikkaan, jossa tehdään töitä – ei tyttöjen tai poikien – vaan nuorten kanssa. Se lisäisi laadukkaita osaajia arkeen, parantaisi toimintaa ja kasvattaisi kaikkien edellytyksiä tavoitella unelmia, Miettinen näkee.

Urheiluhullut-ohjelman voit kuunnella kokonaisuudessaan Yle Areenassa. Urheiluhullut kuullaan suorana lähetyksenä joka maanantai Radio Suomessa kello 18.02.

Lue myös

Naisten ammattilaisurheilua ei juuri ole, mutta tehtäisiinkö jotain asialle? “Nyt ei voida enää toimia samalla tavalla kuin tähän saakka”

Viranomaisilta tyly päätös olympiamitaleista taisteleville Suomen huippupelaajille: työttömyyskorvaus evättiin jääkiekkoilun takia – "Tämä tuntuu tosi epäreilulta"

"Pelaatko sä oikeasti jalkapalloa, sähän oot tyttö" – enää Suomen tähtivahtia ei vähätellä, ja tulevaisuudessa kuningaspeli tarjoaa naisillekin miljoonan euron tilin

Huippututkija hämmästelee: Urheilijasta tulee Suomessa helposti asiantuntija yhdellä mitalilla – "Se on surullista"

Lumilautailun tähti Eero Ettala kritisoi esikuvaksi valittua Enni Rukajärveä – vertasi sponsorin hylkäämistä selkään puukottamiseen

Kuka on suomalaisen hiihdon seuraava iivoniskanen tai kristapärmäkoski? Reijo Jylhä nimesi oitis yhden huippulupauksen

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat