Tuoreen huippu-urheilujohtajan linjaus kirvoitti Hiihtoliiton pomolta karun kommentin mäkihypyn tilanteesta – Lajiliitot tyytyväisiä Lehtimäen valintaan

Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmalan mielestä ei olisi oikeudenmukaista, jos mäkihypyn tukisummat pysyisivät entisellään. Yle Urheilu haastatteli suurien lajiliittojen pomoja Mika Lehtimäen valinnasta Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajaksi.

Urheilupolitiikka
Mika Lehtimäki
Mika LehtimäkiAOP

Mika Lehtimäen valinta Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajaksi on otettu tyytyväisenä vastaan suurissa lajiliitoissa. Hiihtoliiton toiminnanjohtajan Mika Kulmalan mielestä Lehtimäki sopii tehtävään hyvin.

- Lehtimäki oli alun perinkin hyvä vaihtoehto. Vähän harmitti silloin, kun hän jättäytyi pois prosessista. Hienoa, että Mika palasi ja tuli valituksi tehtävään. Hänellä on hyvät esiintymis- ja johtamistaidot, Kulmala kommentoi Yle Urheilulle.

Urheiluliiton toimitusjohtaja Jarmo Mäkelä painottaa, että Lehtimäki tuntee kotimaisen urheilujärjestelmän hyvin: hän on ollut rakentamassa sitä niin Urheiluliitossa kuin Olympiakomiteassakin.

- Lehtimäki on huolella tehtäviinsä paneutuva ja varsin ulospäin suuntautunut, helposti lähestyttävä persoona. Sellaisena hänet ainakin minä tunnen. Ne ovat sellaisia elementtejä, jotka joustavoittavat yhteistyötä ja kommunikaatiota jo lähtökohtaisesti, Mäkelä arvioi.

Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande huomauttaa, että Lehtimäellä on yleisurheilun lisäksi taustaa jääkiekosta ja jalkapallosta.

- Tunnemme Mikan hyvin. Olemme tyytyväisiä, että Mika loppujen lopuksi lähti hakemaan ja olemme tukena, Casagrande totesi.

Lehtimäki linjasi heti valintansa jälkeen Yle Urheilun haastattelussa, että suomalaisessa huippu-urheilussa on pakko pystyä priorisoimaan. Hän totesi myös, että huippu-urheilussa pätevät "viidakon lait". Hiihtoliiton Kulmala luonnehtii ilmaisua voimakkaaksi.

- Ehkä se kuvaa tätä valitettavaa tilannetta suomalaisessa urheilussa. Jos esimerkiksi maastohiihdon malli haluttaisiin monistaa kymmeneen lajiin, siihen ei kuitenkaan löytyisi rahoitusta Olympiakomitean, yhteiskunnan tai Veikkaus-voittojen taholta. Se tarkoittaa olemassa olevan kakun siivuttamista uudestaan, Kulmala avaa.

Mika Kulmala
Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala.AOP

Kulmalan mukaan Hiihtoliitossa toivotaan, että esimerkiksi yhdistettyyn saataisiin lisäresursseja. Perusteiksi hän mainitsee nuoren ja nousujohtoisen joukkueen. Mäkihypyn osalta tilanne on karumpi.

- Mäessä nykyisen tukitason säilyttäminen on kovan työn takana, enkä itse siihen jaksa uskoa. Ei se olisi ihan oikeudenmukaistakaan, jos me siellä pysyisimme, Kulmala linjasi.

Suomen uintimaajoukkueen vastuuvalmentaja Jari Varjonen on samoilla linjoilla Lehtimäen kanssa. Hän ei kuitenkaan ota kantaa siihen, kuinka voimakasta priorisoinnin pitäisi olla.

- Sanotaanko näin, että huippu-urheilu vaatii äärimmäisiä toimenpiteitä. Pienessä maassa on varmaan mielekästä löytää niitä asioita, joihin kannattaa kohdentaa panostuksia. Mieluummin niin, että tehdään joku asia kunnolla kuin niin, että tehdään monta asia puolittain.

Koripalloliiton Zitting: Lajien on itse oivallettava polkunsa

Koripalloliiton puheenjohtajan Antti Zittingin mielestä Lehtimäen viesti on realismia. Hän painottaa kuitenkin tukikeskustelun lomassa, ettei raha ole avain menestykseen.

- Väittäisin, että ei tämä ole Olympiakomiteasta kiinni. Kyllä jokaisen lajin on itse oivallettava polkunsa. Lajien on uskallettava ottaa itseään niskasta kiinni ja ymmärrettävä, että meidän on muututtava ja elettävä tätä päivää. On uskallettava päästää entisestä eroon. Sillä tavalla Koripalloliitto on mennyt eteenpäin – pitkäjänteisellä ja sitkeällä työllä. Sille polulle on uskaltauduttava ja tulosta voi odottaa sitten aikanaan, Zitting alleviivasi.

- Luonnollisesti Olympiakomitealta saatava tuki on lajista riippumatta arvostettua. Siellä ovat nimenomaan nuorten olympiavalmentajat, Koripalloliiton puheenjohtaja lisäsi.

Priorisointikysymyksessä Zitting ei halua puhua koripallosta yksittäisenä lajina vaan osana palloilu- ja joukkuelajeja. Ne ovat hänen mukaansa urheilijatuotannon selkäranka.

Koripallossa esimerkiksi EM-kisat ovat tunnistetusti paljon kovempaa leikkiä kuin olympialaiset.

Antti Zitting

- Joukkuelajit liikuttavat tutkitusti valtaosan nuorista ja lapsista. Niissä on tehty isoja irtiottoja muun muassa tyttöjen ja poikien tasavertaisten mahdollisuuksien huomioimisessa, valmentajapoluissa ja akatemiatominnassa. Joukkuelajeille tämä on kaikkinensa tärkeä asia ja sille puolelle tarvitaan ilman muuta muutoksia. Mitä enemmän saamme kentälle voimavaroja hallinnosta, sen todennäköisempää on, että ainakin joukkuelajit menevät eteenpäin.

Huippu-urheiluyksikön onnistumista on arvioitu olympiamitalien määrällä. Zitting muistuttaa, että esimerkiksi koripallossa tämä ei ole välttämättä järkevin menestyksen mittari.

- Koripallossa esimerkiksi EM-kisat ovat tunnistetusti paljon kovempaa leikkiä kuin olympialaiset. Sentit ja sekunnit ovat yksi mittari, mutta niitä on paljon muitakin. Meillä on alueiden ja seurojen kanssa myös yhteiskunnallinen vastuu liikkumisen lisäämisestä.

Antti Zitting.
Koripalloliiton puheenjohtaja Antti Zitting.Tenho Ulmanen.

Palloliiton pääsihteerin Marco Casagranden mielestä Lehtimäen ensilinjaus on merkki hänen räväkkyydestään. Casagrande painottaa, että huippu-urheiluyksikön johtajalla on iso rooli lajien kanssa käytävässä vuoropuhelussa.

- Meillä on ollut koko ajan hyvä yhteistyö. Löysimme jo yhteisen sävelen, kun Olympiakomitean tukea lähdettiin keskittämään nimenomaan naisten jalkapalloon. Mika oli siinä vahvasti mukana.

- Odotamme Mikalta totta kai vahvaa johtajuutta, kuten kaikki muutkin. Dialogia tarvitaan lajien kanssa. Huippu-urheiluyksikön pitää sparrata jokaista lajia omassa strategiatyössä, Casagrande tiivisti.

Urheiluliiton toimitusjohtajan Jarmo Mäkelän mielestä priorisointi on vain yksi osa kokonaisuutta.

- Olympiakomitean perinne on ollut tukea kaikkia lajeja, jotka edustavat Suomea olympialaisissa. Se on omanlainen taakkansa. Meillä on hyvin rikas urheiluelämä siltä osin, että meillä on paljon talvi- ja kesälajeja sekä yksilö- että joukkuelajeja, joissa on mahdollisuus päästä olympialaisiin. Kuten on nähty, priorisointi on korostunut puheissa paljon eri aikakausina, mutta sen toteuttaminen arkikäytäntöön on osoittautunut huomattavasti vaikeammaksi. Se voi olla sitä jatkossakin, Mäkelä pohti.

- Näkisin kuitenkin Suomen huippu-urheilun varsin heikon kokonaismenestyksen tason nykyaikana paljon laajempana asiana. Priorisointi tai huippu-urheilijoiden nykyisten harjoitusedellytysten rakentaminen ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Vain ja ainoastaan niihin panostamalla ei kyllä tästä tilanteesta selvitä, missä Suomi tällä hetkellä on.

Jääkiekkoliiton puheenjohtajaa Harri Nummelaa ja Lentopalloliiton toimitusjohtajaa Keijo Säilynojaa ei tavoitettu kommentoimaan aihetta.

Lue myös:

Tutkija toivoo, että Suomen huippu-urheilun uusi pomo ei lankea samaan ratkaisuun kuin Kojonkoski: "Suutarin pitää pysyä lestissään"

Kommentti: Suomalainen urheilu turvaa nyt alfaurokseen, jota lauma seuraa – miksi kertaalleen kieltäytynyt Lehtimäki käänsi takkinsa?

Huippupestiin värvätyllä Lehtimäellä hyvät suhteet urheilupiireihin - Sami Jauhojärvi muistuttaa varjopuolesta: "Missä hyvä veli -verkoston raja menee?"

Mika Lehtimäki harrasti hämmentävää juupas eipäs -leikkiä hakuprosessissa – Olympiakomitean johto käänsi arvostetun urheiluvaikuttajan pään viime hetkillä

Suomen urheilun uudeksi johtajaksi valittu Lehtimäki linjasi heti – pakko tehdä raakoja päätöksiä: "Huippu-urheilu on sellaista, että viidakon lait pätevät"

Suomen huippu-urheilun johtoon yllätysvalinta – Mika Lehtimäki muutti mieltään ja sai ykköspestin

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat