Suora

  • Parayleisurheilun MM, seitsemäs kilpailupäivä
  • Seitsemäs kilpailupäivä
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Lupaava pelaajaura päättyi selkävammaan 23-vuotiaana, nyt Mira Kuisma tähtää naisleijonien päävalmentajaksi

Naismaajoukkueen päävalmentajana on 30 vuoden aikana ollut pelkästään miehiä. Kärppien päävalmentaja Mira Kuisma haluaa rikkoa pitkän perinteen ja aikoo nousta naisleijonien päävalmentajaksi.

Suomen naisten jääkiekkomaajoukkue
Oulun Kärppien naisjoukkueen päävalmentaja Mira Kuisma on jo kokenut valmentaja nuoresta iästään huolimatta.
Mira Kuisman mukaan naisvalmentaja voi tuntea itsensä joskus yksinäiseksi miehisessä kiekkomaailmassa.Timo Nykyri / Yle

Kärppien päävalmentajan Mira Kuisman sosiaalisen median paasto ei johdu sitkeästä kevätflunssasta vaan kiekkoilijan keväästä. Tulevina vuosina tähtäin on naisleijonissa, mutta nyt keskitytään täysillä liigafinaalin ratkaisupeleihin Tampereen Ilvestä vastaan.

– Aina ei tiedä mikä päivä on menossa. Kun somessakaan ei kerkeä käydä, niin siitä tietää, että ajatukset ovat tiukasti tuolla, toteaa kaukaloon päin nyökkäävä Kuisma.

Finaalisarja Ilvestä vastaan on tilanteessa 1–1, ja mestaruus on mahdollista ratkaista tänä viikonloppuna. Penkin takana Kuismaa on vastassa entinen maajoukkuekaveri, Ilveksen päävalmentaja Mari Saarinen.

Psyykkinen valmennus auttaa työssä ja arjessa

Toukokuussa 31 vuotta täyttävän Kuisman arki on kiireistä. Kärppien naisten liigajoukkueen lisäksi hänen vastuullaan on 16-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue, ja syksyllä Kuisma sai valmiiksi valmentajan ammattitutkinnon.

Joku merkkaa kalenteriin sovittuja menoja, Kuisma kirjaa sinne vapaapäiviään.

– Sain jo vuosia sitten neuvon, että merkkaa vapaapäivät kalenteriin ja pidä niistä kiinni. Kerran viikossa olisi hyvä olla jääkiekoton päivä, Kuisma kertoo.

Mira Kuisma on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt valmentaa jo useita vuosia.
30-vuotias Mira Kuisma on ehtinyt valmentaa junioreita ja naisia jo useissa joukkueissa.Timo Nykyri / Yle

Kärppien valmennustiimiin kuuluu psyykkisestä valmennuksesta vastaava Marjo Mäyrä, jonka työnohjauksessa Kuisma käy kerran kuukaudessa.

– Siitä on iso apu ja tapaamiset auttavat jaksamaan myös kiireisessä arjessa, Kuisma jakaa kiitosta Mäyrälle.

Nuoresta iästään huolimatta entinen maajoukkuemaalivahti Kuisma on jo valmentajanakin ehtinyt olla monessa mukana.

– Ihan ensimmäisenä olin Rovaniemen Rokin ja Kärppien junioreiden apuvalmentaja. Siitä pääsin Kärppien naisten ja Itävallan tyttömaajoukkueen valmennustiimiin, Kuisma ynnää ensimmäisiä valmennuspestejään.

Kolmikymppinen Kuisma johti kärpät viime keväänä Suomen mestaruuteen ja on valmentajana vahvassa nosteessa.

Maalivahdiksi isän jalanjäljissä

Kiekko vei Kuopiossa kasvaneen Kuisman mennessään viisivuotiaana.

– Isä pelasi ja pelaa vieläkin maalivahtina, ja sille tielle tuli itsekin lähdettyä, Kuisma naurahtaa.

Ensin pitää kerätä kilometrejä ja vasta sitten miettiä vaativampia tehtäviä.

Mira Kuisma

Aloittelevan tyttökiekkoilijan arki oli 90-luvulla kovasti erilainen kuin nykyään.

– En edes miettinyt, missä muut tytöt ovat. Kun heitä ei ollut, niin sitten pelattiin poikien kanssa.

Kuisma pelasi C-junioreihin asti poikien kanssa, kunnes 2000-luvun alussa hän siirtyi Kalpan naisjoukkueisiin. Tuolloin Suomessa oli hieman yli tuhat rekisteröityä naispelaajaa.

Selkävamma päätti pelaajauran

Kuisma edusti Suomea vuoden 2009 MM-kisoissa ja seuraavan vuoden Vancouverin olympialaisissa. Käteen jäi kummastakin turnauksesta pronssimitali, mutta pelaamista varjostivat sitkeä selkävamma.

– Särkylääkkeiden voimalla mentiin pitkään, ja aina ei ollut varmuutta, kuinka pystyy pelaamaan tai harjoittelemaan. Olympialaisten jälkeen oli selvä, että selkä pitää leikata, Kuisma muistelee uransa huippuvuosia.

Nikaman siirtymä operoitiin syksyllä 2010, mutta pelikuntoon selkää ei enää saatu. Kuisma ei jäänyt miettimään, mitä tehdä peliuran jälkeen, sillä hän siirtyi heti valmennushommiin.

Kuisman pelaajauran aikana, eli vajaassa kymmenessä vuodessa, naispelaajien määrä Suomessa oli noussut jo lähelle viittä tuhatta.

Kunnianhimo, jämäkkyys ja rauhallisuus

Mira Kuismaa lähellä olevat kärppäkapteeni Isa Rahunen ja seuran toiminnanjohtaja Mika Pieniniemi kuvailevat päävalmentajaansa määrätietoiseksi ja rauhalliseksi johtajaksi.

– Hän on arvostettu, kunnianhimoinen, tiedonhaluinen ja jämäkkä, maajoukkuepuolustaja Isa Rahunen listaa Kuisman ominaisuuksia.

Isa Rahunen voitti pronssia naisleijonien kanssa Korean olympialaisissa.
Kärppä-kapteeni Isa Rahunen on pelannut Mira Kuisman valmennuksessa jo useita vuosia.Timo Nykyri / Yle

Naisleijonien entinen päävalmentaja Mika Pieniniemi nostaa esille Kuisman rauhallisuuden.

– Mira pysyy rauhallisena tiukoissakin paikoissa, ja hän pystyy johtamaan peliä haluamaansa suuntaan, Pieniniemi toteaa.

Kuisma tunnistaa tuttuja luonteenpiirteitä, mutta korostaa työn merkitystä.

– Työ on tehty jo aiemmin, eli hyvä valmistautuminen helpottaa niin pelaamista kuin valmentamistakin.

Kymmenen miestä ja naisleijonat

Naisten maajoukkueen ensimmäisestä pelistä tulee joulukuussa kuluneeksi 30 vuotta. Tänä aikana naisleijonien penkin päässä on nähty 10 miespäävalmentajaa.

Naisleijonien nykyinen päävalmentaja Pasi Mustonen ei pidä valmentajavalintoja sukupuolikysymyksenä.

– Aika on heti kypsä naisvalmentajalle, kun löytyy ihminen, jolla on riittävä kokemus ja ammattitaito. Itse olen valmentanut 27 vuotta ja kesti 22 vuotta päästä naisleijonien päävalmentajaksi, Mustonen toteaa.

Mustosen nykyinen pesti päättyy ensi kevään MM-kotikisoihin. Sen jälkeen suunnitelmissa on siirtyä koulutustehtäviin.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että siirryn Haaga-Helian virkaan, joka yhdistää opettajuuden ja jäähallitoimintojen vastaavuuden Vierumäen urheiluopistolla, Mustonen toteaa.

Naisleijonat juhlii.
Naisleijonien päävalmentaja Pasi Mustonen johdatti joukkueen pronssille Korean olympialaisissa.AOP

Maajoukkuepestistä kiinnostunut Mira Kuisma myöntää, entä ensi vuoden valmentajavalinta voi tulla vastaan liian pian.

– Ensin pitää kerätä kilometrejä ja kansainvälistä kokemusta nuorten maajoukkueista, ja vasta sitten miettiä vaativampia tehtäviä.

Kuisma on ensi kaudella mukana tyttöjen 18-vuotiaiden maajoukkueessa. Tällä kaudella hän on vastannut jo 16-vuotiaiden tyttöjen maajoukkuetoiminnasta.

Rekisteröityjen naispelaajien määrä on kasvanut Suomessa tasaisesti, ja nykyään pelipassi on jo noin 6500 naisella.

Mitä uutta naisvalmentaja voisi tuoda leijoniin?

Sotshin olympialaisissa 2014 Suomen naiset pronssille valmentanut Mika Pieniniemi uskoo naisvalmentajien tulevaisuuteen.

– Valmentamiseen liittyy paljon pelaajien fiilisten aistimista ja lähellä olemista. Miesvalmentajalle voi tulla hetkiä, jolloin koppiin ei kerta kaikkiaan ole menemistä, eli naisvalmentajaan verrattuna mies voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi, Pieniniemi pohdiskelee.

Aika on kypsä naisvalmentajalle, heti kun löytyy riittävän kokenut ja ammattitaitoinen.

Pasi Mustonen

Korean olympialaisista pronssia voittanut puolustaja Isa Rahunen on samoilla linjoilla, kun häneltä kysyy, mitä uutta naisvalmentaja voisi tuoda naisleijoniin.

– Ehkä se olisi juuri sitä kokonaisvaltaisuutta ja helpommin lähestyttävyyttä. Naisvalmentaja toisi mukanaan myös uusia tuulia. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa naisvalmentajia on ollut jo pitkään, Rahunen toteaa.

Mira Kuisman mukaan hänen suurin antinsa naisleijonille liittyisi juuri Pieniniemen ja Rahusen esille nostamiin asioihin.

– Ehkä lähestyminen naisvalmentajaan on helpompaa kuin miesvalmentajaa. Omilta pelaajiltani olen kuullut, että kommunikointi on erilaista. Kavereita ei sinällään olla, mutta asioista pystyy puhumaan kuin kaverille, Kuisma arvioi.

Naisvalmentajat yleistyvät miehisessä kiekkomaailmassa

Kuisma kokee olevansa Kärpissä tasa-arvoisessa asemassa miesvalmentajien kanssa. Eri joukkueiden valmentajat tekevät yhteistyötä ja jakavat saman työtilan.

Naisvalmentaja Mira Kuisma tekee töitä samassa tilassa miesvalmentajien kanssa.
Naisten SM-liigassa oli tällä kaudella päävalmentajina kolme naista ja viisi miestä.Timo Nykyri / Yle

– Olen osa organisaatiota, joka on yksi naiskiekon edelläkävijöistä Suomessa, mutta luonnollisesti töitä riittää edelleen, Kuisma arvioi Kärppien toimintaa

Oululaisvalmentaja muistuttaa, että naisten jääkiekko tulee kymmeniä vuosia miesten perässä, mutta Kuisman mukaan kehitystä tapahtuu koko ajan.

– Suurin osa kollegoista on miehiä, mutta naisvalmentajia on tullut lisää muun muassa vanhoista pelikavereistani, mikä on ollut kiva havaita. Uskon, että 10–20 vuoden päästä ollaan taas paljon pidemmällä.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat