1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Veikkausliiga

Ylivoimainen pelaajabudjetti, satojen tuhansien liikevoitto, stadionhanke, eurounelma ja tuplamestaruus – HJK lähtee Veikkausliiga-kauteen ainoana mestarisuosikkina

Helsingin Jalkapalloklubin päävalmentajan Mika Lehkosuon asema on rauhoittunut vaikeiden kausien jälkeen. Toimitusjohtaja Aki Riihilahti rakentaa seuraa 110 vuoden jänteellä.

HJK-valmentaja Mika Lehkosuo (oik.) Kuva: AOP

Syksyllä 2016 Helsingin Jalkapalloklubi ja sen miesten edustusjoukkueen päävalmentaja Mika Lehkosuo olivat tienristeyksessä. Lehkosuo oli paikannut Sixten Boströmin HJK:n valmentajana huhtikuussa 2014. Ensimmäisellä kaudellaan Lehkosuo voitti Boströmin kokoamalla joukkueella Veikkausliigan ja Suomen Cupin. Lisäksi joukkue eteni 16 vuoden tauon jälkeen eurooppalaisen cup-kilpailun lohkovaiheeseen, Eurooppa-liigaan.

Kaksi seuraava kautta olivat kuitenkin laihempia. Vuonna 2015 Suomen mestaruuden vei Seinäjoen Jalkapallokerho, 2016 IFK Mariehamn. HJK:n sijoitukset olivat kolmas ja toinen.

Yhdellekään muulle suomalaisseuralle se ei olisi ollut kriisi. HJK:n seurajohto sen sijaan pohti huolellisesti, kuka edustusjoukkuetta valmentaa kaudella 2017. Media heitti vettä kiukaalle. Osa kannattajista vaati ”Banaa” ulos. Klubi päätti silti pitäytyä Lehkosuossa.

– Sen jälkeen en ole kokenut rauhattomuutta enkä levottomuutta. Jo keväällä 2017 oli hyvin rauhallinen tunnelma. Talvi oli mennyt hyvin ja olimme valmiina Veikkausliiga-kauteen, Lehkosuo muistelee huhtikuussa 2018, taas uuden kauden kynnyksellä, yhä HJK:n päävalmentajana.

Lehkosuohon luottaminen kannatti. Hän osoitti pystyvänsä oppimaan virheistään ja hyödyntämään valmennustiimiään. Espanjalainen kakkosmies José Riveiro sai vastuun hyökkäyspelin organisoinnista. HJK jyräsi kaudella 2017 ylivoimaiseen tuplamestaruuteen. Se voitti Veikkausliigan 20 pisteen marginaalilla Kuopion Palloseuraan. Cup-finaalissa kaatui SJK.

Suomen mestaruus oli HJK:n historian 28:s. Suomalaisen seurajalkapallon yksinvaltias oli palannut valtaistuimelleen.

Klubilla taas ylivoimainen materiaali

HJK lähtee Veikkausliiga-kauteen 2018 ylivoimaisena ja ainoana mestarisuosikkina. Iso osa sen rungosta on pysynyt samana, mutta erityisesti hyökkäys on uudistunut. Uusia maalintekijöitä odotetaan Norjan Odds BK:sta saapuneesta Riku Riskistä, brasilialaisesta Joao Klauss De Mellosta sekä Egyptin maajoukkueen Amr Gamalista.

Klubin pelaajabudjetti alkavalle kaudelle on 1,5 miljoonaa euroa. Toiseksi suurin on SJK:lla 945 000 euroa. FC Inter käyttää pelaajiinsa 800 000, KuPS 700 000 ja

Vaasan Palloseura 600 000 euroa. Muilla vastaava on puolen miljoonan tienoilla tai sen alle.

Taloudellinen yliote asettaa vuodesta toiseen odotushorisontin HJK:lle: vain mestaruus kauniilla pelillä kelpaa. Viime kauteen uransa lopettanut Sebastian Sorsa tietää, millaista sitä horisonttia vasten seilaaminen on. Sorsa voitti Klubissa kuusi peräkkäistä Suomen mestaruutta vuosina 2009–2014. Hänellä on runsaasti kokemusta siitä, miten joukkue valmistaa itsensä puolustamaan mestaruutta.

Toisaalta hän tietää millaista on, kun menestystä ei Helsingissä tule. Sorsa pelasi Lehkosuon alaisuudessa mestaruudettomat kaudet 2015–2016. Sen 2016 jälkeen hän vaihtoi vuodeksi maisemaa KuPS:iin.

– HJK:ssa on aina ollut vaihtuvuutta. Se määrittelee joukkueen sisäistä dynamiikkaa, asetelmaa ja henkistä tilaa suhteessa odotuksiin, Sorsa analysoi.

– Onko nälkää voittaa lisää? Mihin ihmiset ovat menossa urallaan?

Entisen laitapuolustajan mukaan Klubin juna voi tällä kaudella lähteä kahteen suuntaan. Joko nälkää löytyy tai sitten ei. Itse hän on ollut mukana molemmissa junissa.

– Kaudella, jolloin pelasimme Eurooppa-liigassa, meillä oli Robin Lod ja Rasmus Schüller ynnä muita, jotka menivät sen jälkeen ulkomaille. Joukkueessa oli päämäärätietoisuutta, Sorsa kertoo.

Samaa latausta ei löytynyt menneiden vuosien pronssi- ja hopeajoukkueista.

– Odotukset olivat edelleen tosi korkealla, mutta työnteko ei puhkunut nuoruuden intoa. Se oli pragmaattista. Se on HJK:ssa riski. Siellä on aina paras pelaajamateriaali, mutta jos nälkää ei löydy, voi tulla huonompia vaiheita.

Sebastian Sorsa teki voitto-osuman Ilveksen verkkoon. Kuva: Tomi Hänninen

Valmentaja Lehkosuon mielestä tänä vuonna sellaista pelkoa ei ole. Joukkueessa on uusia pelaajia, jotka eivät ole koskaan Veikkausliigaa voittaneet. Toisaalta Klubi haluaa ensimmäiseksi joukkueeksi Suomessa, joka on voittanut tuplan peräkkäisinä vuosina.

– Hyvä, kun päästiin noista kylläisistä sebastiansorsista eroon. Sen jälkeen on ollut todella nälkäinen joukkue, Lehkosuo virnuilee.

– Valmennustiimin iso, iso teema on ollut, miten pidämme menestymisnälkää yllä. Sitä edesauttaa hyvä kilpailu pelipaikoista. Kellään ei ole varaa näyttää, että vatsa olisi täynnä.

Uusien pelaajien sisäänajo on HJK:ssa kauden alla vielä eri vaiheissa. Puolustaja Daniel O’Sgaugnessy liittyi joukkueeseen jo tammikuussa. Vastaavasti Gamal on ollut Suomessa vasta reilun viikon. Brassihyökkääjä João Klauss on pelannut myös vasta parissa pelissä, joskin vakuuttavasti. Kumpainenkin on HJK:ssa lainasopimuksella: Klaus koko kauden, Gamal elokuun loppuun. Lainasopimus ei automaattisesti tarkoita, etteikö pelaajista voisi saada myöhemmin siirtokorvausta. Sopimuksissa on aina pykäliä, joita ei kerrota julkisuuteen.

Lehkosuon mukaan Gamal haluttiin ottaa ryhmään huhti–toukokuun otteluruuhkan vuoksi, vaikka hyökkääviä pelaajia oli entuudestaankin iso liuta: Riski, Akseli Pelvas, Nikolai Alho, Filip Valencic, Enoch Banza ja Evans Mensah.

– Jätkien pitää olla tuoreita, ettemme polta itseämme loppuun ennen loppukautta tai europelejä. Sen takia päädyimme ratkaisuun, että otamme Gamalin lyhyemmällä sopimuksella, vaikkei se joukkueen dynamiikan kannalta aina ole ideaalia.

Pelaajien vaihtuvuus on antanut raamit niille pelillisille uudistuksille, jotka Lehkosuon ja Riveiron on ollut mahdollista tehdä sesongiksi 2018. Oikeastaan niitä ei juuri ole tehty. Viime kauden pelitapa pitää opettaa tulokkaille. Toisaalta 20 pisteen kaulan päässä haastajista ei voittavaa filosofiaa tarvitse mullistaa.

– Viime kauden aikana meidän positional playn prinsiipit ja mekanismit paranivat koko ajan. Preseasonin tärkeimpänä tehtävänä on ollut niiden hiominen ja opettaminen. Toki on ollut yksittäisiä kehitettäviä asioita, joita olemme analysoineet viime kaudesta, Lehkosuo kertoo.

Positional play on pallonhallintaan perustuva konsepti, joka on kehitetty Hollannissa ja Espanjassa. Pelitavan tämän hetken tunnetuin hyödyntäjä on Pep Guardiolan Manchester City. HJK:ssa kentän pieniksi lohkoiksi ja kaistoiksi hahmottavaa strategiaa on sisäänajanut erityisesti espanjalainen Riveiro.

Rouva Fortuna ratkoo euromenestyksen

20. päivä heinäkuuta 2017 Ivan Čeliković laukoi pallon vastahyökkäyksestä maaliin Töölön jalkapallostadionilla. Osuma toi Shkëndijan 1–1-tasapeliin HJK:ta vastaan Eurooppa-liigan karsintojen toisella kierroksella. Ensimmäisessä osaottelussa Makedoniassa Shkëndija oli voittanut Klubin 3–1. Čelikovićin maali katkaisi helsinkiläisten pyristelyn.

Seuraavalla kierroksella Shkëndija harjasi tieltään liettualaisen Trakain maalein 4–2. Se pääsi viimeiselle pudotuspelikierrokselle ennen lohkovaihetta. Shkëndijaa vastaan arvottiin Italian suurseura AC Milan. Milanolaiset murjoivat tiensä Eurooppa-liigaan yhteismaalein 7–0.

Kuva: AOP

Shkëndijan arpaonni osoittaa, miksi eurofutishimo yltyy Suomessa ajoittain suhteettoman kovaksi. Mikään ihme se ei sinänsä ole. HJK:n visiitit Mestarien liigaan 1998–99 ja Eurooppa-liigaan 2014–2015 olivat upea asia koko suomalaiselle jalkapallolle.

Liigojen lohkovaiheeseen pääsemiseksi todella monen epävarman tekijän pitää kuitenkin mennä täydellisen oikein HJK:n kannalta. Arpaonnen lisäksi tarvitaan koostumukseltaan sopiva pelaajaryhmä. HJK on monen muun joukkueen tavoin jatkuvassa uudistumisprosessissa pelaajistoltaan. Se myy kehittämiään pelaajia eteenpäin, eikä aina pysty pitämään heistä kiinni niin kauaa, että he parantaisivat menestysmahdollisuuksia eurokentillä. Viime kesänä näin kävi Rangersiin myydyn kolumbialaiskärki Alfredo Morelosin kanssa.

Haasteen kovuuden kuulee myös Lehkosuon maltillisissa kommenteissa tulevasta kesästä.

– Eurocupit ja niissä mahdollisimman pitkälle menestyminen ovat kaikille omalla tavallaan unelmana. Eurocupeihin on vaikeaa laittaa tulostavoitetta, koska niitä on vain muutama peli ja on paljon arvasta kiinni, tuleeko sieltä Liverpool vai Shkëndija, Lehkosuo sanoo ja kertoo joukkueen asettavan tulostavoitteen europeleihin myöhemmin.

Liverpoolia HJK ei tänä kesänä vastaansa tosin saa. Uefa muutti liigojensa karsintasysteemejä kausille 2018–2021. HJK osallistuu nyt Mestarien liigan karsinnoissa niin sanotulle mestarien polulle, jolla se kohtaa vain muiden maiden mestareita. Lisäksi muutos tuo lisää rahaa eri maiden joukkueille.

Muutoksesta on Uefassa ollut päättämässä HJK Oy:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti, jonka toiveena vuosille 2021–2024 olisi kasvattaa Eurooppa-liigan joukkuemäärää siten, että lohkovaiheeseen pääsy olisi helpompaa Klubin kokoisille seuroille.

Kysymys eurotavoitteista on monisyinen myös Riihilahden näkökulmasta. HJK pyrkii parantamaan arkeaan, löytämään ja kasvattamaan kansainvälisen tason pelaajia sekä kehittämään organisaatiotaan ja toimintaansa. Tämän seurauksena edellytykset pärjätä eurokentillä kasvavat. Europelimenestys on tulosta hyvästä, kotimaassa tehdystä työstä.

– Siksi meidän urheilullinen tavoitteemme tällä kaudella on Suomen mestaruus, Riihilahti linjaa.

On esitetty ajatus, että mikäli HJK voittaisi Suomen mestaruuden joka vuosi, sen voisi olettaa pääsevän euroliigan lohkovaiheeseen joka viides vuosi. Riihilahden mukaan ajatus on kuin suoraan HJK:n strategiasta.

– Joka vuosi ei voi voittaa Suomen mestaruutta, mutta joka vuosi pitäisi olla Euroopassa, Riihilahti summaa.

Kuva: AOP

Ei pikavoittoja

Palataan vielä vuosiin 2015 ja 2016, joina HJK:n miesten edustusjoukkue jäi ilman Suomen mestaruutta Mika Lehkosuon valmennuksessa. Riihilahden näkökulmasta vuodet olivat HJK:lle silti menestyksellisiä, sillä seura itsessään otti harppauksia eteenpäin.

Toimitusjohtaja korostaa, että edustusjoukkue on vain pieni, joskin kaikkein näkyvin osa Helsingin Jalkapalloklubia. Riihilahden tehtävänä on hallita kokonaiskuvaa ja viedä eteenpäin seuran strategiaa, rakenteita ja prosesseja.

Siinä hän on onnistunut. HJK-konserni teki tilikaudella 2017 positiivisen taloudellisen tuloksen viidettä vuotta peräkkäin. Liikevoittoa kertyi 388 000 euroa. Liikevaihto kasvoi ja ylitti kahdeksan miljoonaa euroa.

HJK ei ole taloudellisesti enää yhden asian varassa. Riihilahden, joka aloitti työssään joulukuussa 2013, mukaan tulosta tulee yritysliikunnasta ja -myynnistä, pelaajamyynneistä ja europeleistä. Lisäksi HJK on tänä vuonna tehnyt Veikkausliiga-historiansa ennätyksen myytyjen kausikorttien määrässä.

– Kun olemme tehneet voittoa, olemme koko ajan katsoneet rakentavamme seuraa pitkäjänteisesti 110 vuodeksi. Olemme satsanneet olosuhteisiin, infrastruktuuriin, prosesseihin ja henkilöstöön, Riihilahti kertoo sijoituskohteista.

– Missään vaiheessa emme ole antaneet yksittäisen pelin, voiton tai kauden hämärtää isoa kuvaa. Meidän tähtäimemme ovat stadionprojekteissa, koko juniorijärjestelmän ja siirtomarkkinoitten kehittämisessä. Moni päätös, joita nyt teemme, tähtää 2020-luvulle.

Kuva: Lehtikuva

Stadionprojekti viittaa Töölön jalkapallostadionin peruskorjaushankkeeseen, jonka myötä stadionin eteläinen ”Klubipääty” uudistettaisiin moderniksi kokonaisuudeksi, joka tukisi myös Klubin yrityspalveluja. Samalla stadionista tulisi Fifa-kriteerit täyttävä.

– Päätökset tapahtuvat tämän vuoden aikana ja ne tehdään yhdessä kaupungin kanssa, joka omistaa kiinteistön. Meillä on vahva tahtotila tuoda ennen kesää asiat päätettäväksi. Sen jälkeen prosessi ei ole meidän hyppysissämme, Riihilahti päivittää.

Kaiken kaikkiaan Riihilahti kokee, että HJK:lla kulkee erittäin hyvin keväällä 2018 – niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin.

– On paljon hyviä onnistumisia monella rintamalla. Jalkapalloseuratoiminta on vauhtikestävyyslaji eikä spurtti. Pikavoittoja ei ole saatavilla tai ainakaan emme perusta toimintaamme niille.

Lue myös:

Kahden vuoden rämpiminen pakotti Suomi-futiksen jättiläisen opettelemaan pelaamisen uudelleen – nyt uudistuminen palkitaan ylivoimaisesti voitetulla mestaruudella

Interissä on unohdettu viime kauden pettymykset ja maalikuningaskin voi löytyä omista riveistä – "Taivas on rajana"

KuPSia on povattu haastamaan HJK:ta, mutta valmentaja toppuuttelee vielä odotuksia nuorelta joukkueelta: "Suomeksi ja savoksi sanottuna olemme välillä ihan liian kilttejä"

Kolmet valmentajapotkut yhteen kauteen mahduttanut SJK haluaa palata sekoilujen jälkeen mitalikantaan – "Meillä on valmius vahvistaa joukkuetta"

Nuoret lupaukset lisäävät jännitettä yhden mestarisuosikin Veikkausliigaan – asiantuntija: "Ulkomaalaispelaajilla ei nosteta suomalaista jalkapalloa"

Päivitetty kello 21..22. Poistettu viittaus siitä, että Klauss olisi HJK:n brassihyökkääjän taitelijanimi.