1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. ratsastus

Ratsastuksen maailmancupkausi huipentuu finaaleihin – suomalaisedustuksesta vastaavat miljoonahevoset

Ratsastuksen maailmancupin finaalit nähdään Ylen kanavilla viikonloppuna.

Urmas Raag ja Suomessa syntynyt Carlos kilpailevat Pariisissa. Kuva: AOP

Este- ja kouluratsastuksen maailmancupkaudet huipentuvat viikonvaihteessa Pariisissa järjestettävään finaalitapahtumaan. Mukaan on päässyt hallikauden 37 parasta esteratsukkoa, sekä 18 parasta kouluratsukkoa. Mukana nähdään niin olympiavoittajia kuin maailmanmestareitakin.

Suomalaisratsastajia Pariisissa ei sen sijaan nähdä, mutta suomalaisedustuksesta vastaavat hevoset. Viron Urmas Raagin esteratsu Carlos on syntynyt Suomessa, ja se on osittain yhä edelleen suomalaisomistuksessa. Myös Raagin toisen hevosen Ibellen omistajista kaksi on suomalaisia.

10-vuotias Ibelle on herättänyt kuluneella kaudella myös hevoskauppiaiden kiinnostuksen. Tammasta on tehty useita ostotarjouksia, jopa yli miljoonan euron hintaan. Toistaiseksi se on kuitenkin pysynyt Urmas Raagin tallissa.

Maailmancupin finaali on kuitenkin näyteikkuna, joka saattaa vielä entisestään nostaa lupaavien ratsujen hintaa. Ja koska hevosbisnes on raakaa peliä, voi Raagilla olla pian edessään uuden kisaratsun etsintä. Omistajaporukka on se, joka päättää kuka hevosella ratsastaa.

Missä suomalaiset?

Estepuolella edellinen suomalaisedustaja maailmancupin finaaleissa on Mikko Forstén, joka ylsi 2009 Las Vegasin finaalissa Isaac du Jonquetilla sijalle 13. Sen jälkeen suomalaisratsastajien onnistumiset maailmancupin osakilpailuissa ovat olleet yksittäisiä. Forstén on ainoa suomalaisratsastaja, joka on ylipäänsä onnistunut voittamaan esteratsastuksen maailmancupin osakilpailun. Hänet valittiin hiljattain Suomen ratsastajainliiton puheenjohtajaksi.

- Anna-Julia Kontio on ratsastanut hallikaudella nousujohteisesti ja vahvasti pitkän tauon jälkeen, mutta yhä edelleen hän on liikaa yhden kortin varassa. Riittävän laadukkaita hevosia ei ole hänelle tarpeeksi tarjolla. Hevosen loukkaantuminen voi tarkoittaa sitä, että kausi on ohi, miettii Yle Urheilun uusi asiantuntija Noora Forstén.

Kontio erosi puolitoista vuotta sitten poikaystävästään, kilparatsastaja Martin Fuchista, ja eron myötä Kontion ura ratsastajana oli vaakalaudalla. Erossa menivät kodin lisäksi myös hevoset ja työ ratsuttajana. Nyt Kontiolle on kuitenkin löytynyt uusi kotitalli Belgiasta, missä hänellä on tällä hetkellä lupaava hevostilanne. Tilannetta paransi hiljattain entuudestaan se, että Kontio sai entiseltä puolisoltaan vanhan luottoratsunsa Fardonin omaksi.

Fardonilla alkaa tosin jo olla ikää, mutta säästeliäästi käytettynä se on yhä huippuratsu Kontiolle isoihin luokkiin. Menestystä on tullut viime aikoina myös uudella kisakumppanilla Lorenzolla.

Mutta mikä olisi avain siihen, että näkisimme jälleen suomalaisratsastajia myös maailmancupin huipennuksessa?

- Siihen tarvitaan yksinkertaisesti työtä. Täytyy kiertää kisoja, tavata hevosten omistajia, ratsastaa hyvin ja todella paljon. Muistan, että aikoinaan kun asuimme Mikon kanssa Hollannissa, kiersimme kisoissa 48 viikonloppua vuodessa. Eipä siinä aikaa jäänyt juurikaan muulle, Forstén muistelee.

Maailmancupin finaalihevosten hinta on miljoonia. Sellaisiin summiin ei monella huippuratsastajalla ole varaa. Yksi tie saada hyviä hevosia, on kouluttaa niitä itse. Sitä työtä myös Forsténin pariskunta tekee edelleen Suomessa.

- Nuorten hevosten koulutus, nuorten ratsastajien koulutus, sekä valmentajien koulutus ovat niitä asioita, joihin Mikko haluaa panostaa nyt liiton puheenjohtajana, Noora kertoo.

Ensimmäinen askel esteratsastuksen puolella tuohon suuntaan on jo otettu, kun Ypäjälle on kutsuttu toukokuun alussa nuoria maajoukkueratsastajia. Valmennusapua ja ajatuksiaan heille tulee tarjoamaan kokenut valmentaja, kolminkertainen olympiakävijä Bert Romp, Hollannista.

- Se, että meillä on lahjakkaita ratsastajia, ei vielä riitä. Ratsastajilla täytyy myös olla taitoa kehittää hevosia eteenpäin. Siinä on yksi tapa, jolla saamme suomalaista huippuratsastusta nousuun, Forstén sanoo.

Esterastatsuksessa maailmancupin finaalivoittoa Pariisissa puolustaa Yhdysvaltain McLain Ward ratsullaan HH Azur.

- Konsepti on vaativat. Edessä on kolme kilpailupäivää. Ensin aikaluokka 160 cm esteillä, sitten perjantaina uusintaluokka, yksi välipäivä ja kaiken ratkaiseva kaksikierroksinen finaali vielä sunnuntaina. Kokonaiskisaa ei voiteta ensimmäisenä päivänä, mutta viime vuodet ovat osoittaneet heti ensimmäisen luokan olevan ratkaisevassa roolissa. Viime vuonna Ward voitti ensimmäisen luokan ja veti koko viikonlopun ilman virhepisteitä, Forsten muistuttaa.

Kuka seuraa Kyran kavionjälkiä?

Kouluratsastuksessa maailmancupin finaali on hieman kevyempi. Perjantaina ohjelmassa on GP-luokka ja mestaruus ratkeaa lauantain vapaaohjelmassa.

Kun Pariisissa on edellisen kerran kisattu maailmancupin finaali vuonna 1991, voittajaksi kruunattiin Suomen Kyra Kyrklund, ratsullaan Matador. Tällä kertaa suomalaisedustusta ei nähdä kouluratsastuksen puolellakaan. Edellisestä suomalaisedustuksesta ei kuitenkaan ole kovin pitkä aika, sillä Terhi Stegars oli mukana vuosien 2015 ja 2016 finaaleissa.

- Suurin ennakkosuosikki on puolustava mestari, Saksan Isabell Werth, upealla ratsullaan Weihegold. Kun hevosten kanssa kisataan, ei mikään ole kuitenkaan sataprosenttisen varmaa, muistuttaa Yle Urheilun uusi kouluratsastusasiantuntija Marko Björs.

Ylen lähetykset:

Perjantai 13.4. klo 14.30-16.00 Esteratsastuksen ensimmäinen finaaliosuus
Lauantai 14.4. klo 10.30-12.40 Esteratsastuksen toinen finaaliosuus ja kouluratsastuksen GP
Sunnuntai 15.4. klo 11:30-12.50 Kouluratsastuksen GP:n vapaaohjelma, maailmancupin finaali ratkeaa
Sunnuntai 15.4. klo 23.15-00.45 Esteratsastuksen kolmas, ratkaiseva finaaliosuus

Selostus Inka Henelius, asiantuntijana studiossa esteratsastuksessa Noora Forstén ja kouluratsastuksessa Marko Björs.