Koe uusi yle.fi

Suora

  • Urheilua Yle Puheessa: SM-liigan finaalit
  • Jääkiekko EHT: FIN - CZE
  • Urheiluruutu
  • Jääkiekko EHT: RUS - SWE

Häirinnän ja kiusaamisen uskotaan vähentyneen naisten maajoukkueissa: "Puuttuisin, jos saisin pienintäkään vihiä mistään tällaisesta"

Väestöliiton ja suomalaisen urheilun yhteishankkeessa ennaltaehkäistään ja vähennetään epäasiallista käyttäytymistä, seksuaalista häirintää ja väkivaltaa urheiluharrastusten parissa. Hankkeessa on mukana alkuvaiheessa seitsemän suurta lajiliittoa.

Muu urheilu
Tinni Korpela
Naisten jalkapallomaajoukkueen kapteeni Tinja-Riikka Korpela ei ole törmännyt häirintätapauksiin Helmareissa.AOP

Seksuaalinen häirintä urheilussa on saanut viime viikkoina julkisuutta, kun MTV Sport uutisoi (siirryt toiseen palveluun) tekemässään selvityksessä naisten jalkapallossa ja jääkiekossa ilmenneestä häirinnästä ja ahdistelusta.

Aiheesta avautui MTV Sportille naisten jalkapallomaajoukkuetta vuosina 1995-2000 valmentanut Reima Kokko. Hänen mukaansa häirintää oli vaikea estää ja asialla olivat vanhemmat naisten maajoukkuepelaajat, jotka painostivat nuoria tyttöjä.

Naisten jalkapallomaajoukkueessa pelaajat ovat luoneet toimintasäännöt joukkueelle, ja pelaajat käyvät asioita läpi yhteisissä palavereissa. On myös asioita, joita joukkueen kesken ei puida.

– Koko joukkueen palavereissa ei käydä yksityisasioita läpi, mutta toki me pelaajat keskustelemme joskus pelien ja treenien ulkopuolella myös yksityisasioistamme keskenämme, naisten jalkapallomaajoukkueen maalivahti Tinja-Riikka Korpela kertoo STT:lle.

– Ei siellä ole ainakaan minun korviini koskaan tullut mitään häirintään tai ahdisteluun liittyvää. Totta kai joukkueen kapteenina puuttuisin, jos saisin pienintäkään vihiä mistään tällaisesta erittäin vakavasti otettavasta asiasta, Korpela jatkaa.

Jääkiekkoliitto on tahollaan poistanut kiusaamiskulttuuria, mutta ei halua puuttua ihmisten yksityisasioihin, joihin esimerkiksi seksuaalinen suuntautuminen lukeutuu.

– Meillä ei ole oikeutta tai velvollisuutta puuttua asiaan, jos henkilöt ovat täysi-ikäisiä, eivät ole alisteisia toistensa suhteen, kyseessä ei ole hyväksikäyttö tai ikäauktoriteetti, naisten jääkiekkomaajoukkueen GM Arto Sieppi sanoo.

– Jos toimihenkilöllä ja pelaajalla olisi suhde, asiasta pitäisi keskustella, Sieppi jatkaa.

Naisleijonat juhlii.
Olympiapronssia voittaneen naisten kiekkomaajoukkueen kohdalla puhuttiin kiusaamiskulttuurista, johon puututtiin Pasi Mustosen päävalmentajakauden alussa.AOP

Maailma ja yhteiskunta muuttuneet

Salibandyliiton nykyinen puheenjohtaja Risto Kauppinen uskoo, että muutos naisten palloilujoukkueissa on tapahtunut hyvään suuntaan jo kauan aikaa sitten.

Kauppinen oli naisten salibandymaajoukkueen päävalmentajana 1990-luvun alussa ja valmensi myös seurajoukkueita.

– On sitä (häirintää) varmaan silloin ollut aika monessa lajissa ja tapahtunut asioita, joita ei kuulu missään nimessä sallia. Maailma ja yhteiskunta ovat muuttuneet, ja nämä asiat varmasti tiedostetaan nykyään paremmin.

– Mitä olen nyt jutellut, ei tätä ilmiötä ole tunnistettu tänä päivänä. Ei sitä tietenkään voi varmasti sanoa, ettei mitään tapahtuisi, sillä ei urheilu ole muusta maailmasta irrallinen vyöhyke.

"Voin toki olla niin sokea"

Naisten jääkiekkomaajoukkueen entinen päävalmentaja Hannu Saintula puolestaan sanoo, että häirintäuutiset tulivat yllätyksinä. Saintula työskenteli naisten päävalmentajana 1999-2000, sen jälkeen apuvalmentajana ja kausilla 2003-2009 jälleen päävalmentajana.

– Niiden kymmenen vuoden aikana, kun olin maajoukkueessa, en havainnut, että mitään häirintää olisi esiintynyt. Voin toki olla niin sokea, etten nähnyt, Saintula sanoo.

Saintulan mukaan joukkueen sisäiset rituaalit, jotka pelaajat saattoivat kokea kiusaamisena, lopetettiin hänen tultuaan päävalmentajaksi.

– Osa koki, että ne ovat oman arvon alentamista. Niitä ei jatkettu, ja se sopi kaikille.

Harri Nummela
Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Jääkiekkoliitto eturintamassa ehkäisemässä häirintää

Menneiden vuosikymmenten ongelmia ei kiistetä, mutta niitä ei lähdetä tarkemmin avaamaankaan. Uusien tapausten varalta seitsemän eri suomalaista lajiliittoa, Suomen Olympiakomitea ja Suomen urheilun eettinen keskus SUEK julkaisivat maanantaina uuden epäasiallista käytöstä ja häirintää ennaltaehkäisevän palvelun.

Palvelun avulla on tarkoitus puuttua häiriökäytökseen urheilussa.

– Urheilu ei ole mikään erillinen saareke vaan siinä esiintyy samanlaisia epätoivottuja asioita kuin muuallakin yhteiskunnassa. Lähtökohta on, ettei minkäänlaista epäasiallista käytöstä tule hyväksyä jääkiekon eikä minkään muunkaan lajin piirissä, Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela kertoi palvelun julkaisun yhteydessä.

Palvelun käytännössä toteuttava Väestöliitto otti urheilun puolelta tulleen avauksen innolla vastaan, ja mukaan liittyivät lajiliitoista jääkiekon lisäksi myös Palloliitto, Lentopalloliitto, Koripalloliitto, Salibandyliitto, Voimisteluliitto ja Uimaliitto.

– Urheilulla on tärkeä kasvatuksellinen rooli. Kaikista ei voi tulla huippu-urheilijoita, mutta urheilun kautta voi oppia elämäntaitoja, Nummela sanoi ja peräänkuulutti lajin harrastamisen mahdollisuutta turvallisessa ympäristössä.

Nummela ei kiistä aikanaan ilmenneitä ongelmia oman lajinsa kohdalta. Nummelan mukaan jääkiekossa kiusaaminen ja häirintä ovat kuitenkin vähentyneet tällä vuosituhannella.

– Tilanne on häirinnän ja kiusaamiskulttuurin suhteen aivan toinen kuin 15-20 vuotta sitten. Kun ollaan tekemisissä lasten ja nuorten kanssa, on vastuu erityisen suuri.

– Kyse on arvojen ja asenteiden muokkaamisesta. Tilanteet täytyy havaita arjen seuratoiminnassa ja puuttua niihin ennen kuin tilanne pääsee eskaloitumaan. Päävalmentajat ovat jo pitkään tehneet työtä epäasiallisten käytösten poistamiseksi

Lue myös:

Pitävätkö väitteet naisten jalkapallo- ja jääkiekkojoukkueiden häirintäkulttuurista paikkansa? Kuuntele lähetys seksuaalisesta häirinnästä urheilussa

Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta: Häirintä on saatava kuriin junioriurheilussa

Selvitys elokuva-alan häirinnästä alkaa – Etujärjestöt, tuotantoyhtiöt ja elokuvasäätiö kertovat, miten toimintaa pitäisi parantaa

Suosittelemme

Tuoreimmat