Koe uusi yle.fi

Suora

  • Urheiluruutu

Suomalaisen urheilun tuoreet menestystarinat kertovat merkittävästä muutoksesta – ”Eiköhän me yritetä rakkauden puolelle mennä”

Nyrkkeilijä ei voi voittaa vastustajaansa vihan voimalla. Eikä jääkiekkovalmentaja voi enää tehdä työtään ilman välittämistä ja ihmisjohtamisen taitoja. Vihasta ja rakkaudesta urheilussa keskusteltiin laajasti Urheiluhullut-ohjelmassa.

Muu urheilu
Alpo Suhonen Hämeen vanhan linnan muureilla
Alpo Suhonen.Maarit Piri-Lahti / Yle

KuunteleUrheiluhullut-ohjelma Yle Areenasta

Alpo Suhosen mieleen on piirtynyt tarkasti keskustelu, jonka hän kävi yli neljäkymmentä vuotta sitten. Keskustelukumppanina oli nyrkkeilylegenda Olli Mäki. Suhonen kysyi Mäeltä, millä energialla tämä nyrkkeilee, sillä lajista tuntuivat välittyvän ulkopuoliselle päällimmäisenä viha ja aggressiot.

Mäen vastaus pysäytti Suhosen.

- Sinä hetkenä, kun ryhdyn vihaamaan vastustajaa, olen hävinnyt, kuului nyrkkeilijän vastaus.

Lähes samat sanat Suhonen kuuli toukokuussa 2018, nyrkkeilyn MM-pronssimitalisti Elina Gustafssonin suusta.

Suhonen ja Gustafsson keskustelivat vihasta ja rakkaudesta Urheiluhullut-ohjelmassa.

- Jos lähdet vihan kautta, niin se tie on lyhyt, siitä ei hyvää seuraa. Ja vihan takana on usein häpeää tai pelkoa, Gustafsson kertoo.

- Viha on niin kuluttavaa. Yritän olla mahdollisimman positiivinen elämää kohtaan. Ja siinä minua ovat auttaneet hyvät valmentajat. En kohtaa vihaa lajissani lainkaan, Gustafsson jatkaa.

”Vanhanaikaista ja naurettavaa”

Suhonen on puhunut ja kirjoittanut paljon vihasta ja rakkaudesta urheilussa. Ei ehkä vähiten siksi, että jääkiekon parissa viha on ollut usein läsnä.

- Vihaa on ollut hyvin paljon. Suomalainen jääkiekko oli puhdasta ja urheilullista 60- ja 70-luvuilla, mutta sitten meille alkoi tulla vaikutteita Pohjois-Amerikasta. Itsekin nuorena valmentajana olin siihen jonkin verranosallinen, Suhonen sanoo.

Kanadasta tuontitavarana Suomeen saapui Suhosen mukaan vastustajaneliminointia, vahingoittamista ja tappeluita. Valmentajalegendan mukaan viha kytee yhä joidenkin laji-ihmisten parissa.

- Tänä päivänäkin on sellaisia valmentajia, Suomessakin, jotka uskovat vihaan. Että vastustajan vihaaminen on se keino, jolla saadaan energiat liikkeelle. Ja pari kolme viikkoa sitten luin sveitsiläisestä lehdestä, kuinka nousukarsinnoissa pelanneen Rapperswilin kanadalainen valmentaja sanoi, että heidän pitää mennä ratkaisevaan kamppailuun vihalla. Ja se on vanhanaikaista ja naurettavaa. Vihan voima on niin tuhoavaa.

Mutta tulosta – ainakin lyhytkestoista – on vihalla voinut urheilussa saavuttaa. Rapperswil-Jona Lakers voitti tuon kyseisen ottelun.

- On silti selvää, että urheilussa positiivinen energia lajia ja kokourheilijan elämäntyyliä kohtaan vie paljon pidemmälle, Suhonen muistuttaa.

Murrosvaihe käynnissä

Suhonen on peräänkuuluttanut ihmislähtöistä johtamista jo vuosikymmenten ajan. Muutokset asenteissa ja tavoissa tapahtuvat kuitenkin hitaasti.

- Suomi on jossain määrin todella suorituskeskeinen, eikä ihmiskeskeinen maa. Me olemme hyvin nuori kansa, jolla on vielä hirvittävät sotamuistot ja köyhyys lähellä. Esimerkiksi minä kuulun siihen ahdistuneeseen ja sotaisaan sukupolveen, Suhonen, 69, kertoo.

Juuri nyt käynnissä on kuitenkin suomalaisen urheilun murrosvaihe, joka näkyy nyt jo kaikille urheilua seuraaville selvästi.

- Aiemmin uskottiin vain solubiologiaan, lihaksiin ja niiden kehittämiseen. Nyt on päästy jo aika pitkälle siinä, että urheilu on ihmisenkokonaisvaltaista toimintaa: keho-mieli -synergiaa, emotionaalista energiaa ja yhteistyötä – tietysti biologiaa unohtamatta, Suhonen sanoo.

- Olemme pääsemässä pois siitä, että ihminen nähtäisiin vain biologisena tai militaristisena koneena. Ja siinä valmentajan rooli korostuu. Pelolla johtamisesta on päästävä pois, hän jatkaa.

Tuoreimpina esimerkkeinä urheilukulttuurin muutoksesta Suhonen nostaa esiin tämän kauden kaksi jääkiekkojoukkuetta: Oulun Kärpät ja Suomen alle18-vuotiaiden maajoukkue. Mestarijoukkueiden toiminta on nojannut vahvasti positiiviseen ja vapautuneeseen ilmapiiriin, välittämisen kulttuuriin ja taitavaan ihmisjohtamiseen.

- Suomalaisen johtamisen historia on hyvin luonnontieteellinen ja militaristinen. Siihen suhteutettuna tällä hetkellä tapahtuva muutos on todella merkittävä, ja nämä ovat siitä hienoja esimerkkejä, Suhonen sanoo.

”Eiköhän me yritetä rakkauden puolelle mennä”

Pikkuleijonat maailmanmestaruuteen luotsannut Tommi Niemelä on puhunut paljon avoimuuden, joukkuehengen ja rohkeuden puolesta.

- Viha ja rakkaus ovat isoja tunteita, jotka kuuluvat jokaisen ihmisen elämään. Mutta jos niistä täytyy suunta valita, niin eiköhän me yritetä rakkauden puolelle mennä, Niemelä sanoo.

Hänen oma valmennusfilosofiansa perustuu ihmisen jatkuvaan kehitykseen.

- Sen jatkuvan kehityksen tärkein kulmapala on sisäinen motivaatio. Ja sisäisen motivaation kolme peruskiveä taas ovat ihmisen autonomian tunne, kyvykkyyden tunne ja yhteisöllisyyden tunne, Niemelä selittää.

Positiivisuus on Niemelän ajattelussa ja työssä ehtymätön voimavara.

- Minua viehättää se, että hymyillään ja ollaan aidosti iloisia siitä, mitä kaikkea tämä elämä voi antaa. Eikä niin, että haetaan energiaa ihmisenpimeältä puolelta, hän sanoo.

Niemelän mielestä ilman välittämistä ja riittäviä ihmisjohtamisentaitoja ei ole enää mahdollista valmentaa, ainakaan pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi.

- Minulle valmentaminen on ensisijaisesti urheilijan auttamista. Autetaan urheilijaa saavuttamaan unelmia. Jos siinä ei ole välittämistä mukana, niin aitoa ja rehellistä vuorovaikutussuhdetta ei ole mahdollista saada aikaan, Niemelä kertoo.

Elina Gustafsson tietää tarkkaan, mistä Niemelä puhuu. Valmentajalla on Gustafssonin mielestä elintärkeä rooli urheilijan ohjaamisessa ja auttamisessa oikeaan suuntaan.

- Jos valmentaja näkee, että urheilija on menossa huonon aggression tai vihan puolelle, niin se pitää pysäyttää heti. Onneksi minulla on todella hyviä valmentajia, jotka pitävät positiivisuuden ja ilon läsnä. Tosissaan, mutta hymyssä suin, Gustafsson sanoo.

- Ihminen on aina ensin. Vasta sitten tulevat pelit, harjoitteet, tulokset ja muut, Suhonen muistuttaa.

Urheiluhullut RadioSuomessa maanantaisin kello 18.05 ja podcastina Yle Areenassa.

Suosittelemme

Tuoreimmat