Suora

  • Rytmisen MM, 4-ottelun A-ryhmän finaali
  • Painin MM: vapaapaini ja naisten paini
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Rytmisen MM, 4-ottelun A-ryhmä

Jouko Jokisen analyysi: Lähtekää Länteen! Vai voiko Suomessakin kasvaa huippukoripalloilijaksi?

Suomen mestaruudesta kamppailevien nuorten esimerkki kertoo, että huipulle voi olla muitakin reittejä kuin jenkkiyliopistot Lauri Markkasen tapaan, pohtii vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.

Korisliiga
Henri Kantonen.
Henri Kantonen nostaa palloa koriin 1. finaalissa.Lehtikuva

Salon Vilppaan Aatu Kivimäki, 20, ja Kauhajoen Karhun Henri Kantonen, 20, pelaavat juuri nyt koripalloilun Suomen mestaruudesta. Junioritakamiehillä on joukkueissaan vahvat roolit. Ensi viikolla toinen heistä on Suomen mestari.

Kivimäki ja Kantonen ovat pelanneet nuorten maajoukkueissa, mutta he valitsivat toisen, paljon vähemmän huomiota saaneen tien huippukoripalloilijaksi. He eivät ole käyneet Mäkelänrinteen urheilulukiota eivätkä he ole lähteneet USA:n yliopistoihin.

Kivimäki on Karkkilan, Kantonen Torpan Poikien kasvatti. Kaksikko on hakenut Suomesta uralleen parasta mahdollista joukkuetta ja olosuhdetta. Kivimäki siirtyi Karkkilasta Saloon, Kantonen Kouvolan kautta Kauhajoelle.

Koripalloliitto on viime vuosina halunnut keskittää juniorilahjakkuudet Mäkelänrinteeseen. Tuloksia on tullut. Kirkkaimpana tähtenä tietenkin ammattiliiga NBA:ssa läpimurron heti ensimmäisenä kautenaan tehnyt Lauri Markkanen.

Miesten ykkösdivarissa pelannut Märskyn juniorijoukkue pääsi tällä kaudella sarjan loppuotteluihin ja taistelemaan paikasta mestaruussarjassa. Sarjan kakkostila oli hieno saavutus 17-18 –vuotiaille pojille. Valmennus ja paneutuminen urheiluun on varmasti korkeatasoista.

Lukion jälkeen tavoitteena on ollut paikka USA:n yliopistoissa. Kymmenkunta ”märskyläistä” opiskelee ja pelaa Yhdysvalloissa. Mäkelänrinteessä valmentavan Hanno Möttölän kontaktit ja esimerkki ovat avittaneet poikia maailmalle.

Koripalloilun toisesta tiestä on puhuttu paljon vähemmän. Voiko myös Suomessa kehittyä huippukoripalloilijaksi? Lähivuosina saamme vastauksia.

Kivimäen ja Kantosen lisäksi kotimaan vertailuryhmään voisi ottaa vuosina 1996-1998 syntyneistä hyvän SM-sarjakauden Nokialla pelanneen Aapeli Alasen (96). Kouvolan huipputakamies Tuomas Hirvonen (96) loukkaantui pudotuspeleihin, mutta hänen ja muiden sairastupalaisten tuuraajaksi Kouvolalla oli marssittaa lisää nuorisokaartia, joka pärjäsi yllättävän hyvin: Teemu Knihtinen (98), Ilmari Toikkanen (96), Severi Kaukiainen (98), Arttu Saarijärvi (96), Vili Nyman (98).

Espoon kausi päättyi murheellisesti, mutta mihin vie Okko Järven (96) tie? SM-sarjakokemusta saivat myös Riku Laine (97) Salossa sekä Erik Harju (97) ja Mikko Nurmi (97) Pyrinnössä, Ville Haapoja (98) Nokialla ja Sakari Laakso (97) Seagullsissa.

Divarista voi poimia lisää lahjakkuuksia: Vaikkapa Turun Eero Innamaan (98), Porvoon toisen polven koripalloilijan Joona Tuomolan (97), EBT:n Tuomas Laineen (97), Loimaan Juho-Matti Henttosen (96) ja monta muuta.

Onko kotimaahan jääneiden nuorten pelaajien valmennus tarpeeksi laadukasta? Riittävätkö olosuhteet?

Joka joukkueessa harjoittelee monta yliopistouran läpikäynyttä ammattikoripalloilijaa, joten sparri on riittävää. Riittääkö seurojen alati horjuva talous ja toiminnan pitkäjänteisyys tukemaan nuoria suomalaisia pelaajia? Kasvattajamaksuistahan ei mitään kerry, joten juniorikoripalloilija ei ole samanlainen potentiaalinen sijoitus kuin lupaava juniori jääkiekossa tai varsinkin jalkapallossa.

USA:n yliopistokoripalloilu on erittäin kovaa ja laadukasta. Valmennuksen taso vaihtelee. Jos pelaaja saa hyvän roolin joukkueessa, tilanne on mainio, mutta jos hän jää jämäminuuteille ja yksipuoliseen rooliin, kehitys ei välttämättä ole kummoista.

Lauri Markkasen häikäisevä läpimurto vääristää hieman kuvaa. Markkasen kaltaisia pelaajia Suomesta ei ole aiemmin tullut eikä välttämättä tulekaan enää koskaan.

Yhdysvaltojen yliopistourheilu on myös lihamylly. Raaka-ainetta riittää, sillä tulijoista ei ole pula. Toisaalta vuodet yliopistossa tarjoavat elämään ehkä muitakin eväitä kuin vain pallon pompottelua.

Päättyneen kauden 11 suomalaisesta (Hannes Pöllä, Oskar Michelsson, Remu Raitanen, Fiifi Aidoo, Joonas Tahvanainen, Lasse Gummerus, Lassi Nikkarinen, Samuli Nieminen, Edon Maxhuni, Shawn Hopkins, Thomas Murphy) 4-5 pelasi hyvän kauden, joten tilanne ei ollut lainkaan huono.

Joku urheilusosiologi saisi näistä kahdesta tiestä kiinnostavan vertailututkimuksen 5-6 seuraavan vuoden aikana. Materiaalia on riittävästi.

”Tutkimuksesta” ei tietenkään synny yksiselitteistä tulosta, sillä tuloksia pitää katsoa yksilön kautta. Jokainen pelaaja on oma ainutlaatuinen tarinansa. Sattumakin vaikuttaa.

USA tarjoaa kovimman mahdollisen koripallokoulun ja selkeimmän mahdollisuuden ammattiurheilun ehdottomalle huipulle. Miinuksena on isohko hukkaprosentti ja kotimaiseen koripalloiluun syntyvä vähäverisyys.

Suomalainen pääsarjakoripalloilu kaipaa omia poikia. Kun Aatu Kivimäki pelaa Salossa, Karkkilasta lähtee varmasti monta autollista koripalloväkeä jokaiseen otteluun. Yliopistokoripalloa seuraa Suomessa vain kourallinen lajifriikkejä.

Ammattipelaajiin satsaaminen nostaa SM-sarjan tasoa, mutta joskus mietityttää, että pieni investointien pitkäjänteinen siirto kotimaisiin pelaajiin saattaisi olla sekä lajin että seurojen etu. Ilman seurojahan Suomessa ei olisi yhtään koripalloilijaa. Ehkä valmennuksessakin nuorten kasvattaminen mieskoripalloilijoiksi on vaativampi ja kehittävämpi tehtävä kuin alati vaihtuvien ammattilaisten peluuttaminen.

Onko kotimaa mansikka, vai pitäisikö uskoa 1800-luvun kehotusta: Young men, go West! On myös kolmas tie – heti juniorivuosien jälkeen Eurooppaan. Tämän tien mainio esimerkkikulkija on maajoukkuemies Sasu Salin. Ehkä tärkeintä on, että huippukoripalloilijaksi olisi monta erilaista tietä, joita kaikkia järjestelmä tukee.

Miesten Korisliigan 3. loppuottelu lauantaina klo 17.00 TV2:ssa ja Yle Areenassa.

Lue myös:

Kotitaika kesti myös Kauhajoella – Karhu tasoitti finaalisarjan

Kommentti: Korisliigassa jaettiin jo kesäkuussa varma mestaruus, mutta kauden loppumetreillä suuryllätyksen mahdollisuus onkin todellinen

Korisliigan välierissä nähdään uuden valmentajasukupolven ja kahden eri koulukunnan esiinmarssi – "Kun tätä ei tee rahasta, vaan intohimosta"

Koripalloliiton uusi toimitusjohtaja linjasi teesinsä: Ensimmäisenä tulee seuratyö ja toisena Korisliiga

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat