Suora

  • Urheiluruutu
  • Lentopallon EM, Suomi - Turkki
  • Urheiluruutu

Parrakas muslimi paistattelee lehtien kansissa sankarina eikä vihollisena – Liverpoolin tähti vähensi islamvihaa jo Englannissa, voiko hän tuoda MM-kisoissa rauhan koko maailmaan?

Jaakko Hämeen-Anttila, Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori, ei usko, että jalkapallon MM-kisat olisivat erityisen hedelmällinen maaperä kulttuurien kohtaamiselle.

FIFAn jalkapallon MM 2018
Mo Salah.
AOP

Viime kesänä Liverpooliin siirtynyt laitahyökkääjä, egyptiläinen Mohamed Salah, pelasi seurassaan kaikkien aikojen tulokaskauden. Salah valittiin pelaajayhdistyksen vuoden pelaajaksi Englannin Valioliigassa. Hän voitti maalipörssin 32 osumallaan, joka on yhden kauden Valioliiga-ennätys aikana, jolloin sarjassa on pelattu 38 ottelua. Lisäksi Salah johdatti joukkueensa Mestarien liigan finaaliin.

Omassa maassaan Salahia juhlittiin kansallissankarina. Hän upotti Kongoa vastaan rangaistuspotkun ratkaisevan MM-karsintaottelun lisäajalla. Se vei Egyptin kisoihin ensimmäistä kertaa 28 kertaan vuoteen. Salah valittiin tammikuussa vuoden afrikkalaiseksi jalkapalloilijaksi.

Kulttuurisesti Salah teki Englannissa vielä jotain suurempaa, kuin mihin yksittäiset palkinnot tai maalimäärät kykenevät. Salahista tuli kulttuurinen ikoni, jonka onnistui lieventää islamofobian ja ulkomaalaiskammon tunteita Britanniassa. Ne olivat lähteneet brittiyhteiskunnassa nousuun erityisesti Brexitin jälkeen, mikä oli maahanmuuttajien kannalta haitallista.

– Salah ilmentää islamin arvoja ja kantaa uskontoaan ylpeydellä. Hänestä pidetään, ja hän on joukkueensa sankari. Varsinkin Liverpoolissa häntä on tuettu erittäin paljon, Britannian muslimineuvoston Miqdaad Versi sanoi Salahista New York Timesille (siirryt toiseen palveluun).

– Hän ei ole ratkaisu islamofobiaan, mutta hän voi olla merkittävä tekijä sen ratkaisemisessa.

Salah, 25, on pohjoisafrikkalainen muslimi – avoimesti ja näkyvästi. Maaliensa jälkeen hän seisoo ensin hievahtamatta kädet levitettyinä kohti kannattajiaan, tervehtii sitten joukkuekavereitaan ja lopulta kiittää jumalaa polvistumalla nurmen pintaan. Liverpoolissa pelatessaan Salah ei ole peitellyt uskontoaan. Hän ei myöskään ole ajanut muslimimiehille tyypillistä tuuheaa partaansa.

Salahista on tullut rakastettu hahmo Englannissa. Hän on huimalla maalivireellään antanut paljon kantaväestölle, joka on saanut uuden, positiivisen esimerkin islamista päivittäiseen kulttuuriseen kuvastoonsa. Parrakas muslimi on komeillut tabloidilehtien kansissa sankarina, ei vihollisena.

Samalla Salah on ollut symboli muslimeille niin Egyptissä kuin Isossa-Britanniassakin. Hän on osoittanut, että uudessa maassa ja kulttuurissa voi menestyä kyseenalaistamatta juuriaan tai häivyttämättä omaa identiteettiään.

– Salah polvistuu pelotta rukoukseen kaikkien edessä. Hän tekee niin ei-muslimimaassa nousevan islamofobian aikana. Se on ihmisille kuin voitto ja he rakastavat sitä, kertoi egyptiläinen jalkapalloanalyytikko Ahmed Atta NY Timesille.

Mohamed Salahin kuva egyptiläisen kahvilan seinässä Kairossa.
Mohamed Salahin kuva egyptiläisen kahvilan seinässä Kairossa.AOP

Salah tekee briteissä sen, minkä Zidane teki Ranskassa

Suomalainen Jaakko Hämeen-Anttila, Edinburghin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori, pitää New York Timesin analyysiä Liverpoolin tilanteesta oikealinjaisena. Hänestä Salah on ollut osaltaan vaikuttamassa islamin imagoon saarivaltiossa. Salah on väistämättä pakottanut jopa se osan jalkapallofaneista, joka on hyvin islamofobinen, tekemään valinnan egyptiläistähden kohdalla.

– Heille Salahin menestys on pakollinen herätys. Heidän on joko hyväksyttävä pelaaja muslimina tai hylättävä hänet. Valintatilanne antaa mahdollisuuden kulttuurien kohtaamiseen, Hämeen-Anttila sanoo.

­– Salahin seuraaminen auttaa Liverpoolin kannattajia suhtautumaan ehkä hieman realistisemmin islamiin ja välttämään pahimpia ylilyöntejä islamofobian suhteen.

Hämeen-Anttila muistuttaa, ettei Salah sittenkään ole mikään Jackie Robison: ensimmäinen tummaihoinen baseball-ammattilainen. Valioliigassa ei vielä ole nähty Salahin tähtistatuksella pelaavaa muslimia, mutta muissa liigoissa heitä on pelannut.

Zinedine Zidane syntyi Marseillessa La Castellanen ongelmalähiöön vuonna 1972. Hänen vanhempansa olivat algerialaisia siirtolaisia, uskonnoltaan muslimeja. Berberinkieliset vanhemmat jättivät pohjoisalgerialaisen kylän vuonna 1952 ennen maan itsenäisyyssotaa Ranskaa vastaan.

Zidanesta kasvoi yksi kaikkien aikojen jalkapalloilijoista. Hän edusti ammattilaisurallaan Cannesia, Bordeaux’ta, Juventusta ja Real Madridia. Zidane voitti Mestarien liigan, Euroopan mestaruuden ja maailmanmestaruuden. Hän valmensi Real Madridin kolme kertaa peräkkäin Mestarien liigan voittajaksi – ja astui syrjään huipulla.

Zidane on valittu 500 vaikutusvaltaisimman muslimin joukkoon useita kertoja. Hän kasvoi kulttuuriseksi symboliksi 20 vuotta ennen Salahia, koska islaminuskoinen ja algerialaistaustainen Zidane kantoi pitkään Ranskan maajoukkueen kapteeninnauhaa.

– Zinedine Zidane antoi pohjoisafrikkalaisille näkyvät kasvot Ranskassa. Ei Salah vielä Zidaneen verrattuna ole mitään. Hän on vasta nousemassa samanlaiseksi hahmoksi kuin Zidane oli, Hämeen-Anttila sanoo.

Zinedine Zidanen juliste Marseillessa vuonna 2003.
Zinedine Zidanen juliste Marseillessa vuonna 2003.AOP

Professori nostaa esiin myös iranilaisen Ali Daein. Daei siirtyi Qatarista Saksan Bundesliigaan vuonna 1997. Kärkipelaajasta tuli esikuva Euroopassa. Daei löi läpi Arminia Bielefeldissä ja vaihtoi yhden kauden jälkeen joukkuetta suurseura Bayern Müncheniin.

Mücnhenissä Daeista tuli ensimmäinen aasialainen pelaaja, joka pelasi jalkapallon Mestarien liigassa. Münchenin jälkeen hän vietti vielä kolme vuotta Hertha Berlinissä. Maaotteluita Daei pelasi Iranin paidassa 149 kappaletta ja laukoi niissä 109 maalia. Nykyisin hän työskentelee Saipan päävalmentajana – siis iranilaisen jalkapalloseuran FC Saipan.

Hämeen-Anttilan mukaan osin Daein pioneerityön myötä Bundesliigassa pelaa ja on pelannut paljon muslimeja. Isoin syy tähän toki on turkkilaisten vähemmistö Saksassa, josta maailman jalkapalloeliittiin on ponnistanut muun muassa Saksan maajoukkueen ja Arsenalin Mesut Özil.

– Bundesliigassa on ollut useita islamtaustaisia pelaajia, jotka kumartuvat maahan tuulettamisen yhteydessä, Hämeen-Anttila sanoo.

Ottmar Hitzfeld ja Ali Daei.
Ottmar Hitzfeld ja Ali Daei.AOP

MM-kisat eivät ole hedelmällinen maaperä kulttuurien kohtaamiselle

Jalkapallon MM-kisat pelataan kesä–heinäkuussa Venäjällä. Mohamed Salah ja Egypti pelaavat samassa lohkossa Venäjän, Saudi-Arabian ja Uruguayn kanssa. Egyptin ja Saudi-Arabian lisäksi kisoissa nähdään islamilaisista maista Iran, Marokko ja Tunisia.

Naiivisti ajateltuna suuret urheilutapahtumat, kuten jalkapallon MM-kisat ja olympialaiset, ovat otollista maaperää kulttuurien kohtaamiselle. Kansakunnat ja kulttuurit mittelevät rauhanomaisesti ja hyvässä hengessä paremmuudesta.

Salah on yksi kisojen suurimmista tähdistä Lionel Messin, Cristiano Ronaldon ja Neymarin ohella. Voiko Venäjällä toteutua globaalissa mittakaavassa sama ilmiö, joka Liverpoolissa tapahtui seuran fanien ja Salahin välillä? Voiko Salah lieventää islamofobiaa maailmanlaajuisesti? Voiko hänen yliluonnollinen pallotatsinsa ja maalintekokykynsä tuoda rauhan maailmaan?

Mo Salah.
AOP

Professori Hämeen-Anttila ei usko siihen.

Salah pelaa MM-kisoissa osana Egyptin maajoukkuetta, ei monikansallisessa ammattilaisjoukkueessa. Tilanne ei ole yhtä hedelmällinen kulttuurien kohtaamiselle.

– Hyvä asetelma Liverpoolissa on, että se on brittiläinen seura, jonka tähtipelaajana on muslimi. Maailmanmestaruusturnauksessa Egypti keskeisimmät kannattajat ovat egyptiläisiä, Hämeen-Anttila alleviivaa keskeistä eroa tilanteiden välillä.

– Toki, jos Egypti menestyy, se osoittaa, että valtioon liittyy muutakin kuin islamilaista väkivaltaa. Pieneltä osin sekin auttaa, mutten luule avun olevan yhtä merkityksellistä.

Sama pätee muihin islamilaisten valtioiden joukkueisiin. Ihmiset kannattavat omia maitaan, jos ne turnaukseen ovat päässeet. Suomessa sympatiat kohdistuvat usein Eurooppaan tai Etelä-Amerikkaan. Islamilaiset maat ja jalkapallon pikkuvaltiot jäävät vieraaksi. Hämeen-Anttila itse tunnustautuu Iranin kannattajaksi, mutta on faniutensa kanssa sangen yksin.

– Irania pidetään eksoottisena heittopussina, johon ei kiinnitetä paljoa huomiota – ei positiivista eikä negatiivista.

Islam ei ota kantaa jalkapalloon

Jafar Panahin Offside on loistelias iranilainen elokuva vuodelta 2006. Siinä nimettömäksi jäävä nainen yrittää päästä stadionille katsomaan Iranin ja Bahrainin välistä jalkapallon MM-karsintaottelua kesäkuussa 2005. Hän on naamioinut itsensä, mutta jää kiinni lipuntarkastuksessa. Koska hän on nainen, hän ei pääse seuraamaan miesten jalkapallo-ottelua 80 000 katsojan joukossa.

Nainen heitetään stadionin putkaan, jossa hän tapaa ryhmän muita otteluun pyrkineitä naisia sekä heitä vartioivia sotilaita. Toisen puoliajan aikana sotilaat lähtevät kuljettamaan naisia tukikohtaan, jossa heidät päästettäisiin kotiin. Kesken ajomatkan he kuulevat radiosta, että Mohammad Nosrati on tehnyt maalin. Iran on kaatanut Bahrainin 1–0.

Sotilaskuljetusauton ympärillä puhkeavat villit kansanjuhlat. Vain elokuvan päähenkilö ei ole iloinen. Hän yritti stadionille kunnioittaakseen jalkapallo-ottelussa kuolleen ystävänsä muistoa. Lopulta nainen pääsee yli surustaan ja yhtyy tovereineen juhlivaan kansaan tähtisadetikut käsissään.

Golnaz Farmani, Offside (2006).
Golnaz Farmani, Offside (2006).AOP

Elokuvan Iran–Bahrain peli pelattiin todella vuoden 2005 MM-karsinnoissa. Voitto oli merkittävä askel Iranin matkalla kolmanteen maailmanmestaruusturnaukseensa. Panahin elokuva sai innoituksensa oikeasta elämästä, sillä ohjaajan tytär yritti aikanaan itsekin jalkapallokatsomoon.

Offside kertoo islamilaisten maiden jalkapallokulttuurista kaksi olennaista seikkaa. Ensimmäinen on intohimo. Erityisesti Iran ja Egypti ovat jalkapallohulluja maita. Toiseksi jalkapallo kuuluu monessa maassa vain miehille. Sukupuolten erottelusäännöstöt ja säädyllisen pukeutumisen säännöstöt ovat harvoja tapauksia, joissa islamin varjolla puututaan jalkapallon seuraamiseen ja harrastamiseen. Offside on Iranissa kielletty elokuva.

– Iranissa naiset eivät pääse jalkapallostadioneille. Siellä ajatellaan, ettei naisten ole soveliasta katsoa, kun miehet pelaavat, eikä tietenkään toisinkaan päin. Jos urheiluasut ovat naisten kohdalla vähemmän peittäviä, sitä pidetään pahana, Hämeen-Anttila sanoo.

Professorin mukaan islamilaisissa maissa urheilu on suhteellisen tuore ilmiö. Erityisesti jalkapallo on lyönyt läpi vasta modernina aikana, lukuisia vuosisatoja sen jälkeen, kun islamin peruslähteet vakiintuivat.

– Islam ei ota kantaa urheiluun, koska koko ilmiötä ei uskonnon syntyvuosina ollut, Hämeen-Anttila sanoo.

– Periaatteessa yleinen ruumiin hyvä kunto ja kuntoliikunta ovat islamissa positiivisia asioita. Kilpailuakaan vastaan uskonnolla ei mitään ole. Islam ei ota kantaa puoleen tai toiseen, kunhan kilpailu on sääntöjen mukaista.

Professorin kertoma tuntuu ristiriitaiselta suhteessa analyyseihin, joita mediassa on aiemmin kuultu. Pariisin terrori-iskujen aikana osa hyökkäyksistä kohdistui Stade de France -stadionille, jossa pelattiin Ranskan ja Saksan välistä ystävyysottelua. Marraskuussa 2015 puhuttiin, miten ISIS halusi hyökätä jalkapalloa vastaan, koska se oli länsimainen symboli ja ajankäyttötapa. Miksi terroristit iskivät islamilaisissa maissa suosittuun urheilulajiin ja otteluun, jonka kokoonpanoihin kuului monta muslimia?

Hämeen-Anttila lähestyy kysymystä kahdesta näkökulmasta. Toisaalta länsimaissa korostetaan hänen mielestään virheellisesti sitä, että iskut kohdistuisivat länsimaista vapautta vastaan. Professorin mielestä oikeasti iskut kohdistuvat tiettyjä länsimaita kohtaan.

– Toisaalta en usko, että jyrkän linjan radikaalimuslimit ovat kovin iloisia jalkapallokulttuurista omassa maassaan. Kyseessä on kaksi täysin eri ihmisryhmää. Jalkapallofanit tuskin pommeja heittelivät, Hämeen-Anttila muistuttaa.

Mohamed Salah.
AOP

Juttua muokattu 19.6.2018 kello 14.04. Muutettu epäselvä Ali Daien taustaan liittynyt viittaus.

Lue myös:

Valioliiga-sensaatio selätti maalikammonsa ja nousi Euroopan eliittiin – Egyptin kansallissankari on toiselta planeetalta kuin Beckham ja Ronaldo

Tämän miehen vuoksi Liverpoolin kannattajat laulavat kääntyvänsä muslimeiksi – Maaginen maalintekijä Mohamed Salah on jo paljon enemmän kuin jalkapalloilija

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat