Suora

  • Elävä arkisto esittää
  • Rytmisen MM, 4-ottelun B-ryhmän finaali
  • Painin MM, vapaapaini
  • Painin MM, naisten paini
  • Rytmisen MM, 4-ottelun A-ryhmän finaali
  • Rytmisen MM, 4-ottelun B-ryhmä
  • Painin MM: vapaapaini ja naisten paini
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Rytmisen MM, 4-ottelun A-ryhmä

Viisivuotias tyttö nosteli raskaita painoja, kun muut leikkivät nukeilla tai pikkuautoilla – maailmanmestari Susanna Törrönen harmistuu, kun voimakas nainen kohtaa ennakkoluuloja

Susanna Törrösen käsissä rauta on kevyttä. 20-vuotias sipoolainen on tuore klassisen penkkipunnerruksen maailmanmestari, mutta kotiyleisön edessä saavutettu MM-kulta olisi maistunut vielä paremmalta, jos se olisi tullut ME-tuloksella. Sillä ennätysten rikkominen on Törrösestä arvokisamitaleja maukkaampaa.

painonnosto
Susanna Törrönen
Katso Susanna Törrösen ME-nosto kuvaa klikkaamalla.

Vantaalaisessa kongressihotellissa klassisen penkkipunnerruksen MM-kisoja katsomaan saapunut yleisö odottaa malttamattomana. Näyttötaululla lukee Susanna Törrösen nimi ja hänen nimensä päällä vilkkuu punaisella teksti “world record”, mutta 140 kiloa odottaa vielä tangossa.

20-vuotias Törrönen nostaa vasta ensimmäistä kertaa aikuisten sarjassa. Jos hän olisi edellisvuosina osallistunut avoimeen luokkaan junioreiden sijaan, olisi hän pokannut aikuisten MM-kultaa jo aiemminkin. Nyt hän on päivän aikana parantanut kahteen otteeseen nimissään ollutta junioreiden maailmanennätystä ja varmistanut itselleen sen ensimmäisen aikuisten maailmanmestaruuden.

Törrösen kisajännitystä helpotti jo aamulla se, että pahin kilpailija, Venäjän Ljudmila Protshenko ei päässyt edes punnituksesta läpi alle 84 kilon sarjaan. Toisaalta paineet viimeiseen nostoon ovat melkoiset, sillä tämän jälkeen yrityksiä ei enää ole ja tankoon tosiaan on lätkäisty ME-painot.

“Huvaa Suomi!” huutaa englanninkielinen kuuluttaja samaan aikaan, kun Törrönen asettaa hartiansa penkille, panee lavat yhteen, jalat tukevasti maahan ja etsii hyvän asennon käsilleen. “Come on, Susanna Torronen!”

Törrönen katsoo tankoa keskittyneenä, nostaa sen ylös ja odottaa tuomarin käskyä. Tanko painuu rinnalle ja nousee ylös, mutta vain kymmenisen senttiä. Törrönen pudistaa nopeasti päätään ja varmistajat hyökkäävät painojen kimppuun.

Törrönen kiittää yleisöä ja poistuu takahuoneeseen. 140 kiloa jäi vielä haaveeksi, mutta hän pääsi kuitenkin tavoitteeseensa eli yrittämään maailmanennätystä. Lisäksi junioreiden maailmanennätykset ja MM-kulta saavat hänet hymyilemään.

Pieni tekniikkavirhe, arvioi hänen valmentaja-isänsä Jari myöhemmin.

- Ne ovat niin ohi kiitäviä hetkiä. Tanko tuli ilmeisesti hieman liian alas rinnalle. Se on aika tarkka se kohta, mistä lähdetään punnertamaan maksimirautoja, hän toteaa ja sanoo kokeneena voimanostajana, että selitykset voi kuitata yhdellä kommentilla:

- Että ne on turhia ja voimaa puuttui. Sitten kun harjoituksissa menee 150 kiloa helposti, 140 kiloa tulee kisassa varmasti.

Susanna Törrönen miettii jo mielessään tulevaa elokuuta. Silloin Ranskassa nostetaan Euroopan mestaruuksista ja silloin 140 kiloa nousee. Nyt hän katsoo MM-kultamitaliaan tyytyväisenä.

- Tämä ei paina mitään 140 kiloon verrattuna, hän naurahtaa.

Susanna Törrönen sai isoäidiltään Helvi Törröseltä onnittelut maailmanmestaruuden jälkeen.
Susanna Törrönen sai isoäidiltään Helvi Törröseltä onnittelut maailmanmestaruuden jälkeen.Lehtikuva

Kun Törrönen oli vasta viiden vuoden ikäinen, oli hänellä kotona erityinen pakopaikka tylsille päiville: viisi vuotta vanhemmalle ja yleisurheilua harrastavalle Mikko-veljelle tehty punttisalihuone, josta löytyi penkki ja käsipainoja.

Törrösestä oli hauskaa tuntea itsensä voimakkaaksi. Ja mitä enemmän hän painoja nosteli, sitä nopeammin hän kehittyi.

- Veljen treenipäiväkirjassa on on joku merkintä siitä, että olisin nostanut joskus 5-vuotiaana 18 kiloa penkistä eli 18 kiloa painavan tangon, Törrönen muistelee.

Painot kuuluivat hänen lapsuuteensa siinä missä muilla lapsilla nuket tai pikkuautot. 6-vuotiaana Törrönen joutui pitämään taukoa käden murtuman takia ja painot jäivät joksikin aikaa, mutta seurattuaan veljeään yleisurheilukentille hän rupesi jälleen “penkkaamaan”.

- Huomasin, että se edelleen oli sellainen juttu, mistä tykkäsin ja halusin tehdä. Vähitellen olin niin kovalla tasolla, että halusin paikalliseen voimanostoseuraan ja siitä se sitten lähti.

Törrönen pääsi ensimmäistä kertaa kilpailemaan vasta 14-vuotiaana, sillä säännöt eivät tuolloin sallineet junioreiden kilpailemista aiemmin. Nuori urheilija ihastui lajin kannustavaan ilmapiiriin ja nosti Riihimäellä pidetyissä kilpailuissa 82,5 kiloa. Se ei ollut Suomen ennätys, mutta kyseisen kansallisen kilpailun voitto sillä kuitenkin irtosi ja vieläpä selkeästi.

Tämän jälkeen joitakin kisoja 72 kilon sarjassa, mutta enimmäkseen 84 kilon sarjassa nostava Törrönen on niittänyt mainetta ja kunniaa. Nuoresta iästään huolimatta hän on saavuttanut useita arvokisamitaleita junioreissa ja Vantaalla nostetut junioreiden ME-lukemat olivat hänelle järjestyksessään 17:s ja 18:s.

- 18 kertaa olen päässyt parantamaan maailmanennätystä. Ne ovat kaikki olleet upeita tilanteita ja nostoja, Törrönen sanoo ja pohtii hetken aikaa sitä, mikä olisi jäänyt saavutuksista parhaiten mieleen.

- Ensimmäiset MM-kisani tulevat ensimmäisenä mieleen. Sain voimanoston MM-kultaa alle 19-vuotiaiden sarjassa, ja olin silloin vasta 15-vuotias. Paransin silloin ensimmäistä kertaa nuorten maailmanennätystä penkkipunnerruksessa. Nostin silloin 102,5 kiloa.

Susanna Törrönen
Lehtikuva

Kun Susanna Törrönen kävelee punttisalille, ei hänen vahvuuttaan välttämättä näe päällepäin. Sähkönsiniset hiukset saattavat toki herättää huomiota, mutta vielä enemmän häneen kiinnitetään huomiota, kun hän latoo tankoon kiloja reippaasti enemmän mitä itse painaa. Ja nostaa tämän jälkeen raudat kevyesti ylös.

- Sen jälkeen tullaan kysymään vinkkejä.

Rautojen nostoa pidetään kliseisesti miesten maailmana, mutta Törrönen ei ole tällaisiin ennakkoluuloihin törmännyt. Hän on nauttinut lähinnä arvostusta, mutta poikkeuksiakin on.

- Toki on niitäkin, jotka ovat heti sanomassa, että varmaan käytät dopingia. Olen koko urani urheillut puhtaasti, testattuna urheilijana. Jotenkin tulee paha mieli sellaisesta.

Törrönen tietää, että voimalajien maine ei aina ole hyvä ja jokainen dopingtapaus iskee tahran lajin kilpeen. Törrönen on itsekin menettänyt aikoinaan hetkeksi maailmanennätyksensä venäläisnostajalle, joka myöhemmin antoi positiivisen dopingnäytteen. Tämä tuntui Törrösen mielestä varsin epäreilulta eikä hän suostu kutsumaan kärynneitä edes urheilijoiksi.

- Jos joku tämän liiton alaisissa kilpailuissa käyttää dopingia, niin siitä jää kiinni. Ja sen jälkeen ei kyllä saa arvostusta!

Valmentajaisän mukaan kaksikko ei kiinnitä toisten tekemisiin paljoa huomiota, vaan pitää katseensa tiukasti omassa harjoittelussa ja kehittymisessä.

- Kun tietää, että itse on puhtaasti liikkeellä ja iloinen omista suorituksistaan, niin se on se juttu niin Susannalle kuin minullekin.

Jari ja Susanna Törrönen.
Jari ja Susanna Törrönen.Lehtikuva

Helmikuun pakkasilla Susanna Törrönen puki kisatrikoot päälleen Helsingin Myllypurossa. Sillä kertaa hän ei kuitenkaan tarttunut tankoon, vaan kuulaan, sillä hän osallistui yleisurheilun SM-hallikisoihin. Kuula lensi tällä kertaa lukemiin 14,23, mikä oli Törrösen uusi ennätys. Sillä irtosi SM-kisoista seitsemäs sija.

- Ajattelin tänä vuonna osallistua Kalevan kisoihin, joten se lupaili hyvää niitä ajatellen. Ehkä pääsisin taas finaaliin, Kuopion Kalevan kisoissa vuonna 2014 kahdeksanneksi sijoittunut Törrönen pohtii.

Kuulantyöntö ja kiekonheitto tukevat Törrösen mielestä hyvin penkkipunnerrusta ja päinvastoin. Tämän lisäksi hänen monipuolisiin harjoituksiinsa kuuluu paljon uintia ja talvisin hiihtoa. Lepopäiviä on harvoin, sillä Törrönen haluaa tehdä joka päivä jotain.

Valmennusyhteistyö isän kanssa on alkanut jo pienestä pitäen niin yleisurheilussa kuin penkkipunnerruksessakin, ja se on tuonut tuloksia. Kotona Sipoossa keskustelut pyörivät usein valmennuksen ympärillä.

- Isä antaa minulle myös valtaa valmennuksessa. En ikinä tykkäisi siitä, että valmentaja sanoisi kaiken, mitä minun pitäisi tehdä, enkä miettisi itse yhtään. Minun mielestäni juuri se on motivoivaa, että saan itse miettiä, mitä teen ja näen vaikutukset treeniin ja tuloksiin. Se on myös palkitsevampaa.

Törröselle muita vastaan kilpaileminen ei ole tärkeintä, vaan hän haluaa pikemminkin voittaa itsensä. Hänellä on harjoituksissaankin käytössä ennätyslista sarjoista, josta hän saa itselleen lisää motivaatiota.

- Vuosi vuodelta vain vahvistuu, että tämä on minun intohimoni ja sellainen juttu, jota haluan tehdä tosissani ja olla maailman paras.

Susanna Törrönen
Lehtikuva

Kesäkuun alussa Törrönen saavuttaa yhden merkkipaalun lisää, sillä tuolloin hän valmistuu merkonomiksi. Törrönen ei aio tätä juhlia yhtä paljon kuin kisasaleilla, mutta valmistuminen antaa hänelle nyt mahdollisuuden keskittyä ainakin hetken aikaa puhtaasti urheiluun.

Kilpailuissa Törrönen ei pidä taktikoinnista, joten senkin takia hän oli helpottunut, ettei hänen tarvinnut Vantaan kisassa miettiä nostoja Protshenkoa vastaan. Arvokisamitaleja enemmän Törröstä motivoivat maailmanennätykset, ja sitäkin enemmän omat ennätykset.

- Itsensä ylittäminen on tässä lajissa paras juttu. tavoitteeni on se, että joku päivä maailman paras naispenkkipunnertaja – nimenomaan puhdas sellainen.

Tällä hetkellä yli 84 kilon sarjassa on nostettu 151 kiloa. Törrösen mukaan hän on jo tätä lukemaa lähellä, ja jos kehitys jatkuu samalla tavalla kuin tähänkin mennessä, tämäkin ME-lukema on mahdollinen.

Sitä ennen Törrönen haluaa kuitenkin saavuttaa oman sarjansa maailmanennätyksen, 140 kiloa. Seuraavan kerran siihen on mahdollisuus elokuisissa EM-kisoissa, sillä viralliset ME-lukemat pitää tehdä kansainvälisissä kisoissa tai arvokisoissa.

- Harjoituksissa tulee nostaessa hyräiltyä tai joskus jopa lauleskeltua ennen nostoa, mutta kisassa pää pitää pitää tyynenä, kuunnella tuomareiden komentoja ja keskittyä siihen tilanteeseen.

Törrönen on onnistunut tekemään täydellisen noston useaankin otteeseen harjoituksissa ja jopa Vantaalla 132,5 kilon nostossaan.

- Kun on saanut onnistuneen noston, niin sen jälkeen on voittamaton olo. Sellaista haen sitten elokuussa EM-kisoissa.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat