Naisleijonien ei tarvitse stressata jokaista laskua apurahapotin jälkeen – "Tuo on todella iso raha minulle"

Suomalaisille naiskiekkoilijoille 10 000 euron apuraha on paitsi iso apu arkeen, myös osoitus arvostuksesta.

Naisleijonat juhli olympiapronssia Pyeongchangissa. Kuva: AOP

Jääkiekon naisten maajoukkue valmistautui parhaillaan harjoitusotteluun Japania vastaan Vierumäellä, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tulevan kauden listauksen urheilija-apurahoista talvilajeissa. Naisleijonat on listan suurin voittaja, sillä sen 22 runkopelaajaa saa nyt 10 000 euron apurahan, kun viime vuonna kahdeksan pelaajaa sai 5000 euron apurahan.

Vihiä apurahojen noususta oli kuulunut joukkueen piiriin jo aiemmin, mutta koko joukkueen rungon nouseminen listalle oli iso yllätys joukkueen sisällä.

– Tuo on todella iso raha minulle. Normaalisti teen päivätyötä fysioterapeuttina, niin nyt voin vähän vähentää niitä töitä ja keskittyä harjoitteluun, joukkueen konkari Riikka Välilä sanoo.

– Tämä on iso asia naisjääkiekolle, mutta toivottavasti myös isommassa mittakaavassa naisurheilijoille ja -palloilijoille.

10 000 euron apurahalla on suuri vaikutus naisjääkiekkoilijan arjessa. Esimerkiksi Susanna Tapani kertoi Yle Urheilulle ennen olympialaisia, miten hän joutui muuttamaan vanhempiensa luokse säästöjä saadakseen. Tapani ja Meeri Räisänen taistelivat lisäksi te-toimiston kanssa työttömyystuista, jotka evättiin jääkiekon takia.

– Apuraha vaikuttaa etenkin kesäaikana työntekoon, kun nyt voi ottaa enemmän tunteja harjoitteluun, Naisleijonien kapteeni Jenni Hiirikoski iloitsee.

– Nyt ei ole niin tiukoilla ylipäätänsä, riittääkö raha laskujen maksamiseen ja niin edelleen, Välilä sanoo.

Riikka Välilä. Kuva: AOP

Apu arkeen, mutta myös osoitus arvostuksesta

Naiskiekkoilijoiden karut olot nousivat esille viime kaudella osana Yle Urheilun laajaa selvitystä naisurheilijoiden taloudellisesta tilanteesta. Useat maajoukkueen pelaajat kertoivat rahatilanteestaan avoimesti, mikä kirvoitti kärkkäitä kommentteja niin puolesta kuin vastaan. Siksi apurahapäätös on taloudellisen avun lisäksi myös osoitus arvostuksesta.

– Nostimme kissan pöydälle, ja on hieno juttu, että näin nopeasti saimme asioita tapahtumaan. Varmasti tämä antaa myös nuorille pelaajille uskoa, ettei käytännön asioiden järjestämisen tarvitse olla niin vaikeata, Välilä sanoo.

Iso osa apurahapäätöstä oli myös ensi kevään MM-kotikisoilla, jotka järjestetään Espoossa. Päätöksen myötä Suomi pystyy realistisemmin haastamaan Kanadan ja USA:n, olympialaisissa edelle ehtineet suurmaat.

– Pelaajien tekeminen on huomioitu ja he ovat tärkeä osa suomalaista huippu-urheilua. Nyt he voivat tehdä valintoja sen eteen, että voivat tasaväkisesti kilpailla kansainvälisesti, Jääkiekkoliiton hallituksen jäsen Emma Terho sanoo.

Riikka Välilää ja Jenni Hiirikoskea haastatteli Jere Törmänen.

Lue myös: