Suora

  • Urheilukierros
  • FIFAn jalkapallon naisten MM: ITA - CHN
  • Urheiluruutu
  • FIFAn jalkapallon naisten MM: NED - JPN
  • Urheiluruutu
  • FIFAn jalkapallon naisten MM päivän kooste

Ruuskanen ja Mäkelä tietävät millaista on vaihtaa valmentajaa: "Tärkeintä on olla samalla aaltopituudella"

Keihäänheittäjä Antti Ruuskasella on jo uran viides valmentaja. Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä on puolestaan vaihtanut valmentajaa kolme kertaa. Arvokisafinalistit kertovat Ylelle näkemyksiään valmentajan vaihdosta.

yleisurheilu
Antti Ruuskanen
Antti RuuskanenEPA

Ainakin neljä eturivin yleisurheilijaa on vaihtanut valmentajaa viimeisen vuoden aikana. He ovat aiturit Nooralotta Neziri ja Oskari Mörö, kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä sekä keihäänheittäjä Antti Ruuskanen.

34-vuotias Euroopan mestari ja olympiahopeamitalisti Antti Ruuskanen on uransa aikana vaihtanut valmentajaa jo neljästi, eli hänellä on menossa nyt valmentaja numero viisi.

– Ei tuo kovin yleistä yleisurheilussa ole, että noin usein vaihdetaan valmentajaa. Mutta omalla kohdalla on sattunut kaikenlaista. Tenho Raatikainen menehtyi äkillisesti, sitten tuli opiskelupaikan muutosta ja kahdella valmentajalla on ollut työkiireitä. Tietyt rajat on tullut valmentajien kanssa nähtyä, kertoo Ruuskanen Ylen haastattelussa.

Ruuskasen valmentajat ovat järjestyksessä Tenho Raatikainen, Antero Puranen, Aki Parviainen, Jarmo Hirvonen sekä nykyään Jyrki Blom.

Yksilöurheilija voi työskennellä saman valmentajan kanssa jopa koko uransa ajan. Monesti valmentaja kuitenkin vaihtuu nuoruusvuosien jälkeen. Syitä voi olla monia. Ruuskasen yksi johtoajatus uuden valmentajan valinnassa on aina ollut oma kehittyminen.

– Siinä on ollut monta tekijää minkä takia on joutunut valmentajaa vaihtamaan, mutta kyllä sillä on aina pyritty siihen, että urheilija vielä keihittyy. Koko ajan pitää pyrkiä heittämään ne pisimmät kaaret, niin ei tarvitse sitten uran jälkeen miettiä, että homma jäi siitä kiinni, pohdiskelee Ruuskanen.

– Jokainen valmentaja on tuonut jotain uutta. Lähtökohtana on että urheilijalla on vain yksi ura mutta valmentajalla voi olla monta uraa.

"Jokaisesta valmentajasta aina oppii"

Moninkertainen kolmiloikan arvokisafinalisti Kristiina Mäkelä on hieman nuorempi kuin Ruuskanen, mutta häntäkin valmentaa jo uran neljäs valmentaja. Mäkelä kertoo, että valmentajan vaihtoon liittyy aina riskejä.

– Niitä riskejä vain pitää ottaa. Se ei ole saletti, kun vaihdat valmentajaa, että osasitkin valita paremman.

Mäkelän valmentajina ovat toimineet Jarkko Kumpulainen, Markku Leppänen ja Suren Ghazaryan. Nyt häntä valmentaa entinen kolmiloikkaaja ja Johan Meriluodon valmentajana toiminut Tuomas Sallinen.

Ovatko valmentajan vaihdot sitten onnistuneet? Ovatko ne tuoneet osaamiseen jotain uutta?

– Sanoisin, että kyllä kaikesta aina oppii. Menee se sitten miten päin vain. Tuleeko sitten enemmän tulosta jonkun valmentajan aikana vai ei, niin kyllä siitä aina oppii, tietää Mäkelä.

– Selkeästi huomaan uusimmasta valmentajasta (Sallinen) että vaikka minulla on jo sitä kokemusta, niin silti oppii vielä uutta ja se on se tärkein asia.

Yksilöurheilija on seurajohto ja toimitusjohtaja joka valitsee uuden valmentajan

Joukkueurheilussa valmentajan vaihto on erilaista kun yksilöurheiliussa. Kun esimerkiksi jääkiekkojoukkue tai jalkapallojoukkue vaihtaa valmentajaa, niin valinnan suorittaa seurajohto, johonn kuuluvat esimerkiksi toimitusjohtaja,urheilujohtaja ja mahdollinen johtokunta. Mutta kun yksilöurheilija valitsee valmentajan, niin hän on se seurajohto ja toimitusjohtaja.

– Näinhän se on. Urheilijahan se räknäilee ja miettii mikä on se paras vaihtoehto. Ensimmäinen valmentaja voi tulla vähän sattumuksien kautta. Mutta kun uralla tulee kokemusta ja näkemystä, niin sitä kautta on oppinut sen ymmärryksen ja oman kehon tuntemuksen paremmin, kertoo Ruuskanen.

Kun yksilöurheilija valitsee sen valmentajan, niin mitkä sitten ovat ne tärkeimmät valintakriteerit?

– Siellä pitää olla lajiosaamista ja tosi hyvää sosiaalista ymmärtämistä. Koska tämä on yksilölaji, niin sen treenaamisen pitää täsmätä sille urheilijalle. Siihen tarvitaan myuös tosi hyviä sosiaalisia taitoja. Mutta se, että ollaan valmentajan kanssa samalla aaltopituudella, on yksilölajissa se kaikkein tärkein asia, sanoo Kristiina Mäkelä.

– Totta kai se lajiosaaminen ja kuinka harjoitellaan on tosi isossa roolissa ja tosi tärkeätä. Varsinkin minun kohdallani se fysiikkapuoli on tärkeää. Pitää osata treenauttaa hyvin näin pitkää kroppaa ja saaada oikeisiin paikkoihin tarpeeksi voimaa ja teknistä osaamista.

Myös olympiamitalisti Ruuskanen on samoilla linjoilla.

– Tällä hetkellä tärkeää on se ammattimaisuus ja kuka pystyy tuomaan minun heittotekniikkaani vielä parannusta. Ja pitää pystyä saamaan urheilija ymmärtämään miten pystyy saamaan sitä heittotekniikkaa parantumaan.

Yksilöurheilija on valmentajan kanssa tekemisissä todella paljon, voisi sanoa jopa 24/7. Myls Ruuskanen muistuttaa siitä että urheilijan ja valmentajan kemian pitää synkata.

– Yksi tärkeä juttu on miten urheilija-valmentaja synkkaa ja pystyvät vaihtamaan ajatuksia ja luottamaan toisiinsa. Pilkettä silmäkulmassa ja pelisilmää pitää olla, niin sillon se homma toimii, tiivistää Ruuskanen lopuksi.

Lue myös:

Antti Ruuskasen paluu jätti kysymyksiä – "En saanut yhtään onnistunutta heittoa"

Antti Ruuskasen ensimmäinen kilpailu lähes kahteen vuoteen: 76,91

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat