Ella Junnilan ensimmäinen hyppy naperona sai äidin Ringa Ropon haukkomaan henkeään – pituushypyn SE-nainen jakoi asennekasvatusta pienestä pitäen

Ringa Ropo on kasvattanut pienestä pitäen Ella Junnilasta itsenäistä urheilijaa. Samalla hän pitää kuitenkin yhä tarkasti huolta tyttärestään.

Ella Junnila oli yhtä hymyä uuden ennätyksensä 192 jälkeen. Kuva: Lehtikuva

Ella Junnila hyppäsi keskiviikkona Joensuussa uuden korkeusennätyksensä 192, jolla hän nousee kärkeen perheen sisäisessä tilastossa. Äidin Ringa Roponkin tulos 188 on kiitettävää luokkaa, vaikka paremmin hänet tunnetaankin pituushypyn Suomen ennätyksen haltijana.

– Tiesin, että tyttö on kunnossa. Alkukesän kisat olivat osoittaneet, että taso oli noussut. Hän on tahtonainen ja luonteeltaan päämäärätietoinen, niin luotin kyllä hyvään tulokseen, Ropo kertoi Yle Urheilulle.

– Nautin äitinä ja otan kaikki onnittelut vastaan, eli olen tyypillinen äiti näissä tilanteissa, hän jatkoi viitaten nykyiseen rooliinsa tyttärensä taustalla.

Ropo valmensi aikanaan nuorta tytärtään, mutta nykyisin valmentajana on Jouko Kilpi. Ropo ei ollut keskiviikkona paikalla Joensuun kisassa, mutta seurasi tiiviisti kisaa tv:n välityksellä.

– Olin hirveän jännittynyt, sillä tämä on aina ihan kamalaa, kun lapset kilpailevat ja itse joutuu vain katsomaan.

Ringa Ropo-Junnila ja lapset Juuso, 4, (vas.), Ella, 9, ja Emma 4, vuonna 2008. Kuva: Lehtikuva

Asennekasvatusta pienestä pitäen

Ella Junnila tulee urheilullisesta perheestä, kun myös isä Juha Junnila on entinen yleisurheilija. Sisaruksetkin urheilevat, ja äiti Ringa on antanut lapsilleen asennekasvatusta pienestä pitäen.

– Moni äiti aina nosti lapsiaan ylös heidän kaatuessaan. Ajattelin itse, että jos Ella ei opi kaatumaan, ei hän opi kävelemäänkään. Omalla asenteellaan hän on osoittanut, että kasvatus on mennyt ehkä kohdalleen.

Ropo urheili huipulla 1980–90-luvuilla ja voitti sisäratojen EM-pronssia vuonna 1989. Suomen ennätys 685 syntyi Lahdessa seuraavana vuonna. Tuolloin valmennuskulttuuri ja säännöt olivat erilaisia, kun urheilijat olivat kentällä enemmän yksin, eikä valmentaja ollut koko aikaa saatavilla.

– Olen pienestä pitäen kasvattanut Ellaa siihen, että hän on yksin kentällä ja tekee päätökset. Vaikka olinkin itse valmentajana apuna, jos hän olisi tarvinnut.

Oman päätöksensä Ella Junnila teki myös lajistaan. Alle kouluikäinen tyttö piti päänsä, vaikka äiti yritti saada tyttärensä pituushypyn pariin vetämässään yleisurheilukoulussa.

– Mietin, osaako hän edes hypätä. Ensimmäisen hypyn kohdalla mietin, ettei tämä ole todellista. Ihminenhän osasi ponnistaa ja tulla pönkälle, eli hänellä oli lahja!

– Kun kysyin sen jälkeen, mistä hän oli oppinut, niin kuulemma tv:stä.

Ringa Ropo vuonna 1987. Kuva: Yle

Äiti pitää kuitenkin huolen

Junnila ponnisti jo keskiviikkona Joensuussa sentin päähän Linda Sandblomin Suomen ennätyksestä. Kolme yritystä SE-korkeudesta eivät tuottaneet tulosta, mutta äidillä riittää luottoa.

– En olisi yhtään yllättynyt. Paljon on vielä harjoituksellisia asioita, joita hän voi vielä tehdä paremmin. Mutkia ja kuoppia on ollut matkan varrella, mutta nyt puolen vuoden ehjän harjoittelun jälkeen alkaa tulosta tulla.

Tytär vei perheen korkeusennätyksen nimiinsä, mutta pituushypyn SE-lukemat pysyvät jatkossakin Ringa Ropon nimissä. Tällä vuosituhannella kukaan ei ole ollut lähelläkään Ropon lukemia, eikä siellä ole tytärkään, vaikka pituushyppyä on kokeillutkin.

Tänä keväänä Kroatian leirillä Junnila osallistui pituushypyn leirikilpailuun, jossa syntyi heikolla askelmerkillä tulos 560.

– Ella osaa ponnistaa ja olisihan se ihan mielenkiintoista nähdä, miten pituushypyssä menee. Viime vuonna kielsin osallistumasta SM-kisoihin, kun tekniikka ei ole hallussa. Vaikka mitalin olisi ottanutkin, niin hän olisi saattanut loukkaantua. Niin ei vain voi antaa tapahtua.

Eihän Ropo olisi äiti, jos hän ei itsenäisen tytön suorituksesta nauttimisen ohessa pitäisi myös huolta.

Ringa Ropo vuonna 2018. Kuva: AOP

Lue myös: