Mika Kojonkoski huippu-urheiluyksikön johtajuuden jälkeen: "Kun tulee kunnolla turpaan, niin näkee mikä on oikeasti tärkeää"

Julkisuusryöpytys on yksi syy, miksi valmentaja Mika Kojonkoski jätti Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtajan paikan.

Urheiluvalmennus
Mika Kojonkoski
Matti Myller / Yle

Monessa liemessä keitetty kuopiolainen urheilujohtaja ja mäkivalmentaja Mika Kojonkoski istuu rauhassa purjeveneen kannella kotikaupungissaan. Kesätuuli puhaltaa leppoisasti ja Kuopion Pursiseuran tukikohdassa Pirttiniemessä Kojonkoski on kuin kotonaan. Nuoruusvuosilta on Kallavedeltä paljon purjehdusmuistoja optimisti- ja E-jollilla.

– Täällä vietin ison osan lapsuuskesistä. Siitä jäi elinikäinen purjehdusharrastus.

Mika Kojonkosken työ Suomen olympiakomitean asettaman huippu-urheiluyksikön johtajana päättyi kesäkuun lopussa. Vuonna 2013 alkanut johtajapesti nosti kuopiolaisen menestysvalmentajan uuteen julkisuuteen.

Aiemmin Itävallan, Suomen ja Norjan mäkimaajoukkueiden päävalmentajana ollut Kojonkoski sai tottua rajuunkin arvosteluun ja kielteiseen julkisuuteen Suomen huippu-urheilumenestyksestä. Kova kritiikki johti siihen, että 55-vuotias Kojonkoski päätti viime talvena olla hakematta jatkokaudelle.

Nyt edessä on hänen omien sanojen mukaan "pysähtymisen paikka."

Kova julkisuusrumba on koetellut Kojonkoskea viime vuosina. Mäkivalmentajavuosina julkisuus oli pääosin positiivista. Kojonkoski muistelee, että kolmen maan päävalmentajakausilla tuli 14 vuodessa 34 arvokisamitalia.

– Viimeiset viisi vuotta on ollut toisenlaista. Viime vuodet koin sitä menestysjulkisuutta tasapainottavaa shittiä.

Kojonkosken mukaan julkisuus muuttui keväällä 2016. Tuolloin tehtiin ensimmäistä kertaa opetus- ja kulttuuriministeriön tukipolitiikan taloustarkastusta.

Tavoitteet asetettiin alussa vähän liian koviksi.

Mika Kojonkoski

– Siitä se mylly käynnistyi ja kääntyi ihmeelliseen valoon. Sen jälkeen Rio de Janeiron olympialaisissa Suomen menestymättömyys eli yksi pronssimitali ja pilven harjalle nostettu Kojonkoski löydettiin sylkykupiksi, mies muistelee.

Kojonkoskea arvosteltiin mediassa. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kirjoitti tuolloin artikkelin, jonka otsikko oli Tulos tai ulos, muistatko Kojonkoski? (siirryt toiseen palveluun)

"Virheitä tuli tehtyä"

Mika Kojonkoski sanoo tehneensä huippu-urheiluyksikön johtajana julkisuudessa paljon virheitä. Menestykseen tottunut mies halusi heti aluksi nostattaa vahvasti uskoa suomalaiseen urheiluun.

– Tavoitteet asetettiin alussa vähän liian koviksi. Omalla urallani olin tottunut, että ihminen ja organisaatio saavat, mitä ansaitsevat. Tämä kääntyi semmoiselle uralle, että en kokenut näin. Johtajuuteni ja huippu-urheiluyksikkö maalattiin huonoon valoon. Se vei pois työkaluja asioiden tekoon. Minulla ei ollut enää sellaista mainetta ja imagoa, että voisin tehdä työtä parhaalla mahdollisella tavalla.

Viime vuosina Kojonkosken asema ja työ herättivät rankkaa ryöpytystä myös sosiaalisessa mediassa. Suomalaiseksi urheiluvalmentajaksi pitkän ja menestyneen uran tehnyt Kojonkoski ymmärtää arvostelua, mutta somen aikakaudella asiat kääntyvät helposti päälaelleen.

– Asiat eivät ole niin kuin ne ovat, vaan ne ovat niin kuin näyttävät olevan. Varmasti kriittinen ja analyyttinen pitää olla. Osassa kritiikissä on olemassa asian juurta, mutta kyllä tunnepitoisuus sekoittaa järjen. Mietin joka päivä, mitä asioita olisin voinut tehdä paremmin. Kaikkeni annoin peliin ja sitoutuminen oli 100-prosenttista. Tein kaikkeni suomalaisen urheilun eteen.

Kun tulee kunnolla turpaan, näkee mikä on oikeasti tärkeää.

Mika Kojonkoski

Julkisuusryöpytyksestä huolimatta Kojonkoski on itse tyytyväinen työskentelyynsä huippu-urheiluyksikön johtajana. Myös lähipiiriltä saatu palaute on ollut hyvää ja auttanut omaa jaksamista tikun nokassa.

– Vaikeudet ovat selkeyttäneet sitä, että perhe ja läheiset ystävät ovat ylivoimaisesti tärkeimpiä. Kun tulee kunnolla turpaan, niin näkee mikä on oikeasti tärkeää. Kyllä kolmen vuoden julkisuusrähäkkä vei minua ihmisenä eteenpäin.

Mika Kojonkoski on silti harmissaan, koska työ huippu-urheiluyksikössä jäi omalta osalta kesken. Suomen huippu-urheilumenestystä mitattaessa ja verrattaessa Norjaan Kojonkoski muistuttaa, että Norjassa muutos alkoi jo 1988 eli 25 vuotta Suomea aiemmin. Norjassa on ollut tänä aikana useita huippu-urheilujohtajia.

Mika Kojonkoski sanoo olevansa 101-prosenttisen varma, että suomalainen urheilu on monelta osin käynyt läpi tarpeelliset muutokset. Entinen johtaja on tyytyväinen, että huippu-urheiluyksikön johtoon valittiin hänen "vasen ja oikea" kätensä Mika Lehtimäki.

Mika Kojonkoski
Matti Myller / Yle

Kojonkoski painottaa, että nyt on uskottava tehtyyn linjaan ja sitä pitää viedä kymmenen vuotta eteenpäin. Apua toisi myös valtiovallan sitoutuminen. Omalla mäkihyppääjäurallaan kauas kansainvälisestä huipusta jäänyt Kojonkoski muistuttaa, että kotimaista huippu-urheilua ei rahoiteta yhtään verorahoista.

– Jos haluamme huippu-urheilumenestystä niin meidän pitää sitoutua talousvaatimuksiin. Kansainvälisesti ne raamit menevät koko ajan eteenpäin.

Oma uraputki lähti lentoon Itävallassa

Mika Kojonkosken mäkivalmentajaura lähti kovaan nousuun vuonna 1997 Itävallan päävalmentajana. Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteellisessä opiskellut ja sieltä valmistunut innokas nuori mies oli jo aiemmin valmentanut, mutta pesti Itävallassa oli ensimmäinen päätoiminen mäkivalmentajapesti.

– Siellä oli vahva kulttuuri ja minulla oli siihen aikaan ehkä nykyistä vahvempi itseluottamus. Itävallassa onnistuttiin niissä isoissa asioissa mitä tarvitaan yhteisöllisyyden rakentamiseen, yhteiseen linjaan ja hyvään luottamukseen. Mikään ei mene kopioimalla, vaan pitää oikeasti vähän ymmärtää sitä ympäristöä ja sitten aletaan tehdä, Kojonkoski pohtii.

Itävallassa vierähti pari vuotta. Pesti päättyi kun Kojonkosken vaimo päätti perheen tulevan takaisin Suomeen. Vuodet 1999–2002 Mika Kojonkoski oli Suomen mäkimaajoukkueen päävalmentaja.

Sen jälkeen työura vei Norjan mäkijoukkueen päävalmentajaksi. Norjassa vierähti peräti yhdeksän vuotta. Kojonkoski muistaa saaneensa neuvoja, että kaikissa projektihommissa seitsemän vuotta on maksimiaika ja sitten on vaihdettava maisemaa.

Se kuvasti Norjan joukkueen avointa luottamuksen ja rehellisyyden palautekulttuuria.

Mika Kojonkoski

– Sanoin silloin, että Norjan joukkueen toimintafilosofia on niin hyvä, etteivät tämmöiset "säännökset" koske meitä. Mutta se seitsemäs vuosi Norjassa oli kaikkein vaikein.

Kojonkoski muistelee saaneensa tuolloin palautetta mäkihyppääjä Tom Hildeltä. Hilden palautteen mukaan päävalmentajasta oli tullut "old, mad and sad" eli vanha, hullu ja surullinen.

– Voiko sen suoremmin sanoa. Se kuvasti Norjan joukkueen avointa luottamuksen ja rehellisyyden palautekulttuuria. Ei pelkästään valmentajalta urheilijalle vaan myös toisin päin.

Kojonkosken mukaan hänellä oli siinä vaiheessa kaksi vaihtoehtoa. Pakene ja vaihda maisemaa tai uudistu. Uudistuminen onnistui ja valmennuspestissä oli vielä kaksi hyvää tulosvuotta Norjassa.

"Norjalaisurheilija on suomalaista avoimempi"

Mika Kojonkosken ollessa huippu-urheiluyksikön johtajana Suomi sai kolmissa olympialaisissa 12 mitalia. Sotshissa 2014 Suomen saalis oli viisi mitalia. Rio de Janeiron kesäolympialaissa 2016 Suomi jäi yhteen pronssimitaliin ja viime talven Pyeongchangin kisoissa suomalaisurheilijat ottivat kuusi mitalia.

Suomessa on vähän yksin suossa juoksemisen kulttuuri.

Mika Kojonkoski

Suomen huippu-urheilumenestyksessä nousee tiiviisti esille vertailu esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan. Naapurimaat ovat menestyneet olympialaisissa Suomea paremmin ja mitalikahveja on juotu taajaan. Yhdeksän vuoden kokemuksella Kojonkoski tietää, että norjalaisurheilija eroaa suomalaisesta.

– Norjalainen on pikkuisen avoimempi ja vähän lähempänä keskieurooppalaista kulttuuria. Suomessa meillä on vahva tekemisen kulttuuri, mutta meillä ei ole kovin hyvä itseluottamus varsinkaan sosiaalisesti. Suomessa on vähän yksin suossa juoksemisen kulttuuri, miettii Kojonkoski.

Kuopiolaisvalmentaja on tehnyt uraa myös puhumalla motivaatiosta ja onnistumisen prosessista. Kesäkuussa hän luennoi Nokian kansainvälisessä johtajakoulutuksessa. Tilanne vähän jännitti kokenutta esiintyjää, sillä luentokeikkoja ei ole viime aikoina ollut kovin paljon.

– Palaute oli hyvää ja rohkaisevaa. Siihen ei varmasti ole olemassa mitään yhtä kaavaa miten ihmisiä innostetaan ja motivoidaan sekä kuinka yhteisöjä rakennetaan. Erilaiset mielipiteet ja kokemukset voivat antaa yhteisöihin ajatuksen siementä. Jokainen on siinä omassa viitekehyksessään. Kun saat ulkopuolelta ajatuksia, se voi herättää omaakin ajattelua.

Nyt on aikaa myös lukea

Kun työuralla tuli nyt eteen "pysähtymisen paikka", Kojonkosken tavoitteena on lukea paljon elämäkertoja, oppikirjoja ja romaaneja. Takavuosina mies oli mukana kahdella kaudella myös Kuopion kunnallispolitiikassa. Kyselyjä politiikkaan on ollut, mutta poliitikkoura on pysynyt sivussa.

– Kaikessa ei voi olla mukana. En ole nähnyt, että politiikka olisi ykkösmotiivini oikeastaan missään vaiheessa. Ihan eturiviin lähteminen ei ole innostanut.

Kojonkoski tekee edelleen lajiryhmävastaavan työtä pienellä panoksella olympiakomitealle. Takavuosien menestysvalmentaja on myös Suomen mäkijoukkueen ja yhdistetyn valmentajien tukena ja sparraajana.

Haastattelutuokio on lopussa. Palataan vielä yhteen Kojonkosken rakkaista harrastuksista, veneilyyn. Lapsuudesta asti vesillä viihtynyt urheilumies luonnehtii vesilläoloa rauhoittavaksi. Tänä kesänä suunnitelmissa ei ole pitkiä purjehdusretkiä, mutta yksittäisiä reissuja Kallavedelle on kiikarissa.

– Se rauha ja siirtyminen, kun hyppäät laiturilta veneeseen ja peräköydet irrotetaan. Purjevene vie mukanaan ja koko ajan pitää lukea tuulta, sääennusteita ja navigoida.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat