Hyppää sisältöön

Oliver Helander on suomalaisen yleisurheilun salaperäinen supertähti, josta kukaan ei tunnu tietävän mitään – käsipallolukio Ruotsissa jäi yllättäen kesken, kun omissa oloissaan viihtyvä multilahjakkuus valitsi keihäänheiton

Yksilölaji sopii suomalaisen keihäänheiton ykköstykiksi nousseen Oliver Helanderin luonteelle paremmin kuin joukkueurheilu. Poikkeuksellisen pitkään kahden lajin välillä tasapainoillut Helander on noussut nopeasti maailman huipulle ja kuuluu nyt mitalisuosikkeihin EM-kisoissa.

Kuva: AOP

RAASEPORI. Oliver Helanderista on vaikea saada otetta. Tapaa hänet sitten lehdistötilaisuudessa, kisan jälkeen tai kotiseudulla Karjaalla, vastaukset ovat muutaman sanan mittaisia ja Helander tuntuu hieman vaivaantuvan saamastaan huomiosta.

Eikä tällä tarkoiteta, että Helander olisi jotenkin epäkohtelias. Hän ei vaan osaa tai halua antaa itsestään hirveästi ulospäin, ainakaan medialle. Hän on tällä hetkellä suomalaisen yleisurheilun seuratuin supertähti, mutta kukaan ei tunnu tietävän hänestä juuri mitään.

Kenties Helanderin sisäänpäin kääntynyt luonne on yksi syy, miksi hän valitsi käsipallon sijasta keihäänheiton päälajikseen.

Helander satsasi kahteen lajiin lähes parikymppiseksi asti. Lopullisen lajivalintansa hän teki syksyllä 2016.

– Uskon, että minulla on paremmat mahdollisuudet pärjätä keihäänheittäjänä kuin käsipalloilijana, Helander perustelee valintaansa.

Kun Helanderilta kysyy, miksi hänellä on suuremmat saumat huipulle keihäässä, hän ei osaa vastata.

Oliver Helander on miesten keihäänheiton Euroopan tilastossa kuudentena. Kuva: AOP

Joka tapauksessa tuloskehitys on ollut huimaa sen jälkeen, kun Helander valitsi keihäänheiton päälajikseen. Kesällä 2016 hänen ennätyksensä miesten keihäällä oli 76,28. Tänä kesänä Helander on heittänyt parhaallaan 88,02 metriä, mikä on nostanut hänet Berliinin EM-kisojen mitalisuosikiksi ja suomalaisen keihäänheiton ykkösnimeksi.

Lajivalinta oli täysin oma päätökseni. Muilla ei ollut siihen mitään sanomista.

Oliver Helander

Käsipallolukio jäi mystisesti kesken

Vielä neljä vuotta sitten vaikutti siltä, että Helander olisi kallistumassa lajivalinnassaan toiseen suuntaan. Helander muutti Ruotsiin, jossa hän aloitti Alingsåsin urheilulukion käsipallolinjan.

Helander oli tuohon aikaan keihäänheitossa ikäluokkansa parhaita maailmassa, mutta käsipallossa hän pärjäsi jo aikuisten tasolla.

Hän oli debytoinut miesten SM-liigassa 16-vuotiaana ja Suomen A-maajoukkueessa 17-vuotiaana. Ruotsin kovatasoisessa pääsarjassa hän pelasi ensimmäiset ottelunsa Alingsås HK:n joukkueessa 18-vuotiaana alkuvuodesta 2015.

– Oliver on vielä kaukana valmiista käsipalloilijasta, mutta näemme hänessä suurta potentiaalia. Hänellä on erinomainen heitto ja hyvä pelikäsitys. Vahvistamme nyt entisestäänkin vahvaa vasemman takamiehen tonttia hänen hienoilla ominaisuuksillaan, Alingsåsin valmentaja Mikael Franzen sanoi tuolloin Suomen Käsipalloliiton verkkosivujen mukaan (siirryt toiseen palveluun).

– Oliver on pelivarma, notkea pelaaja, jolla on kultainen käsi. Uskomme että hän sillä aiheuttaa tulevaisuudessa vaikeuksia vastustajille ja tuo paljon iloa kotiyleisöllemme, Alingsåsin manageri Per Johansson hehkutti.

Nykyään käsipallo toimii Oliver Helanderille oivana alkulämmittelynä ennen keihästreenejä. Kuva: Joska Saarinen / Yle

Monivuotisen sopimuksen Alingsåsin kanssa solmineesta Helanderista oltiin leipomassa ruotsalaisen huippujoukkueen seuraavaa tähteä.

Helander suunnitteli pelaavansa muutaman vuoden Ruotsin pääsarjaa, jonka jälkeen tavoitteena oli siirto maailman parhaisiin sarjoihin lukeutuvaan Saksan Bundesliigaan.

Jotain kuitenkin tapahtui seuraavan puolen vuoden aikana. Joulukuussa 2015 Helander palasi Suomeen ja Sjundeå IF:n joukkueeseen. Käsipallolukio ja Ruotsin valloitus jäivät kesken puolentoista vuoden jälkeen.

Helander ei kerro tarkemmin, miksi hän palasi Suomeen.

– Käsipallolukio oli hyvä kokemus. Sain kokea, mitä käsipallo on Ruotsissa. Se on siellä aika paljon isompi laji kuin Suomessa, Helander tyytyy vastaamaan.

Menettikö suomalainen käsipallo supertähden?

Jos menee huonosti, ei voi syyttää muita, vaan on itse tehnyt jotain väärin. On hyvä asia, että kaikki on itsestä kiinni.

Oliver Helander

Kuinka hyvä käsipalloilija Helanderista olisi voinut tulla? Toiset sanovat, että unelma Bundesliigasta oli realistinen, toisten mielestä hänen fyysinen kovuutensa ei olisi välttämättä riittänyt maailman huippuja vastaan.

Eräs Helanderin tunteva käsipallovaikuttaja muistuttaa, ettei Helanderin luonne välttämättä sopinut joukkuelajiin. Omissa oloissaan viihtyvä Helander myöntää tämän itsekin.

– Yksilölaji sopii minulle ehkä vähän paremmin. Jos menee huonosti, ei voi syyttää muita, vaan on itse tehnyt jotain väärin. On hyvä asia, että kaikki on itsestä kiinni.

Syksyllä 2015 Helander ei mahtunut pelaamaan Alingsåsin miesten joukkueessa. Se lienee yksi syistä paluulle Suomeen.

Seuraavana syksynä Helanderin kyynärpää leikattiin, mikä edesauttoi lajivalintaa. Käsipallokausi olisi ollut joka tapauksessa ohi. Siitä hetkestä lähtien Helander on satsannut kaiken keihäänheittoon.

– Se oli täysin oma päätökseni. Muilla ei ollut siihen mitään sanomista eikä minua yritetty kosiskella kummankaan lajin piiristä.

Oliver Helander teki lopullisen lajivalintansa toissa syksynä. Kuva: Tomi Hänninen

Emme saa koskaan tietää, mihin asti Helanderin rahkeet olisivat käsipallossa riittäneet. Mitä mieltä hän on itse?

– Uskon, että olisin voinut pelata jossain Euroopan kovimmista sarjoista, Helander sanoo silmiään räpäyttämättä.

Käsipallotähdeksi kehittyäkseen Helanderin olisi pitänyt jäädä Ruotsiin, jossa taso on kovempi kuin Suomessa. Keihäänheittoa hän voi harjoitella kotiseudullaan Karjaalla lähellä perhettään.

– Nyt ei varmaan tarvitse muuttaa mihinkään. Täällä pystyy harjoittelemaan hyvin, kun Suomessa on hyvät olot treenata keihäänheittoa.

Käsipallotaustasta on hyötyä ja vähän haittaakin

Monilajisuus on monen huippu-urheilijan menestyksen taustalla. Jalkapallolegenda Jari Litmanen pelasi pitkään jääkiekkoa, uimari Jani Sievinen oli ikäluokkansa parhaita seiväshyppääjiä ja jääkiekkotaituri Teuvo Teräväinen hioi kikkojaan salibandykaukalossa.

Helander teki lajivalintansa poikkeuksellisen myöhään, vasta 19-vuotiaana. Siihen asti hän oli pelannut talvet käsipalloa ja heittänyt kesät keihästä.

On sanomattakin selvää, että Helander on tämän vuoksi antanut tasoitusta pelkästään keihäänheittoon panostaneille ikätovereilleen. Siitä kertoo, että kahden keihäänheiton ehdoilla vedetyn harjoitustalven jälkeen Helanderin ennätys on parantunut 12 metriä.

– Hänellä on lajivoimassa ja yleisvoimatasoissa parannettavaa muihin kärkiheittäjiin verrattuna. Toivottavasti ero saadaan kurottua umpeen, sanoo Helanderin valmentaja Glenn Lignell.

Toisaalta ammattimainen käsipalloharjoittelu on tuonut Helanderille ominaisuuksia, joita muilla keihäänheittäjillä ei ole.

– Käsipallossa on tullut paljon heittämistä monesta eri asennosta ja sieltä tulee myös Oliverin liikkuvuus. Näistä asioista on hyötyä keihäänheitossa, Lignell jatkaa.

Käsipallo lähtee yhä Helanderin kädestä napakasti. Kuva: Joska Saarinen / Yle

Oliverilla on heittäminen jollakin tapaa selkäytimessä. Hän ei kaipaa hurjia heittomääriä.

Glenn Lignell

Helander tunnetaan monipuolisena heittäjänä, joka osaa käyttää jalkojaan hyvin ja jolla on heitoissa hyvä rytmi. Helander ei heitä hirmukaariaan voimalla, vaan enemmänkin liikkuvuudella ja tekniikalla.

Voisi kuvitella, että 90 metrin raja alkaa paukkua, kun Helander saa voimatasot samalle viivalle maailman huippuheittäjien kanssa.

– En minä sitä tahdo spekuloida sen enempää. En halua asettaa Oliverin potentiaalille mitään ylärajaa, Lignell sanoo.

Maltillisin tavoittein aikuisuran ensimmäisiin arvokisoihin

Suurin uhkakuva Helanderin uralla on heittokäden kyynärpää, joka leikattiin toissa syksynä. Se vihoittelee yhä silloin tällöin, minkä vuoksi Helander on heittänyt säästeliäästi myös kisoissa.

– Oliverilla on heittäminen jollakin tapaa selkäytimessä. Hän ei kaipaa hurjia heittomääriä, Lignell sanoo.

Loukkaantumisriskin vähentämiseksi Lignell lisäsi Helanderin harjoitusohjelmaan viime talvena omatoimista huoltavaa harjoittelua. Lihashuollolla, fysioterapialla ja hieronnalla pyritään varmistamaan, että Helanderin heittokäsi ei pääse jumiutumaan liikaa.

Tänä kesänä Helander on tehnyt täyden kuuden heiton sarjan vain kahdessa kilpailussa: Jyväskylän Kalevan kisoissa heinäkuussa ja Raaseporin Tähtikisoissa kesäkuussa.

Berliinin EM-kisoissa Helander tarvitsee todennäköisesti onnistuneen sarjan, jotta hän pystyy taistelemaan mitaleista. Toki hirmukaari voi tulla ensimmäiselläkin yrityksellä, mutta vastassa on sen tason keihäsmiehiä, ettei 88-metrinenkään välttämättä riitä palkintokorokkeelle.

Oliver Helander venytteli kotikentällään Karjaalla heinäkuussa. Kuva: Joska Saarinen / Yle

Helander lähtee uransa ensimmäisiin aikuisten arvokisoihin maltillisella asenteella.

– Tavoittelen Berliinistä finaalipaikkaa.

Huippumenestykseen tottunut Suomen keihäskansa odottaa häneltä varmasti enemmän. Helander on tänä kesänä noussut puolivahingossa suomalaisen keihäänheiton ykköstähdeksi, kun Tero Pitkämäki on loukkaantuneena ja Antti Ruuskanen on vasta palannut kilpakentille pitkän tauon jälkeen.

– Suomen kansa varmaan odottaa paljon, mutta en ota mitään hirveän isoja paineita. Yritän tehdä parhaani. Saa nähdä, mihin se riittää, Helander sanoo.

Helander ja Lignell rakentavat nuoren keihäänheittäjän uraa rauhallisesti askel kerrallaan. Berliinissä vasta totutellaan aikuisten arvokisoihin. Jossain kaukana horisontissa siintää unelma olympiavoitosta.

– Keihäänheitossa voin voittaa olympiakultaa, mutta en valitettavasti käsipallossa, Helander sanoi lajivalintaansa enteillen jo syksyllä 2013.

Lue myös: