Suora

  • Taitoluistelun MM: jäätanssin rytmitanssi
  • Taitoluistelun MM: naisten vapaaohjelma

Kommentti: Valmentaja Mika Lehkosuon Bana-palloa on parjattu Veikkausliigassa – tilastojen perusteella Lehkosuon vaikutus sarjaan on kiistaton

HJK-luotsi Lehkosuon entiset alaiset johtavat peliä Veikkausliigan muissa huippujoukkueissa.

Veikkausliiga
Vesa Vasara ja Mika Lehkosuo vuonna 2015.
Vesa Vasara ja Mika Lehkosuo vuonna 2015.AOP

Kesällä jalkapallon MM-kisojen aikaan puhuttiin paljon siitä, miten pallonhallintaan perustuva jalkapallo ei välttämättä tuota tulosta. Saksa piti palloa ja jäi alkulohkoon. Venäjä puolusti Espanjan rangaistuspotkukilpailuun, jossa maalivahti Igor Akinfejev torjui pilkkukisassa voiton isäntämaalle. Ruotsi eteni vastaiskuilla puolivälieriin asti.

Veikkausliigassa tilanne on pääosin toisin. Twitter-käyttäjä Oskari Karppinen (siirryt toiseen palveluun)syötti InStatin keräämiä tilastoja nelikenttiin. Kävi ilmi, että Veikkausliigan neljä kärkijoukkuetta, HJK, RoPS, VPS ja FC Honka, löytyivät nelikentistä läheltä toisiaan.

Nelikentissä tarkasteltiin esimerkiksi pallonhallintaa, syöttöprosenttia, syöttöjen pituutta, pallonhallintajaksojen kestoa sekä vastahyökkäysten määrää.

Tiivistäen voi sanoa, että Veikkausliigan neljä parasta joukkuetta hallitsevat paljon ja pitkäkestoisesti palloa. Kovin hallintaprosentti on HJK:lla, tasan 60.

Pallonhallinnan taustalla on lyhytsyöttöpeli ja lyhyiden eli helpompien syöttöjen edesauttama korkea syöttöprosentti. Korkein se on VPS:lla, 86 prosenttia, mikä on seurausta valmentaja Petri Vuorisen ajoittain dogmaattisesta vaatimuksesta lyhytsyöttöpeliin.

Nelikentistä näkee myös, että kovimmat joukkueet etenevät kentällä hitaammin ja hyökkävät harvemmin vastaan. HJK:n tapauksessa tämä johtuu tämä johtuu erityisesti siitä, että sen vastustajat puolustavat lähes aina syvällä.

On kuitenkin syytä huomata, että sarjataulukon vitonen ja kutonen, FC Lahti ja Ilves, ovat pelanneet ottelun kärkinelikkoa vähemmän. Ne pelaavat nopeaa peliä ja positiiviset tilanteenvaihdot, vastahyökkäykset, kuuluvat oleellisesti niiden pelikirjaan.

Kärkinelikossa voi siis pian olla myös muita kuin pallonhallintajoukkueita.

Vaasan Palloseuran päävalmentaja Petri Vuorinen.
Vaasan Palloseuran päävalmentaja Petri Vuorinen.Tuomo Rintamaa / Yle

Lehkosuon entiset alaiset niittävät menestystä

Lahden ja Ilveksen poikkeuksesta huolimatta tilastoista selviää HJK-valmentaja Mika Lehkosuon vaikutus Veikkausliiga-jalkapallolle. "Bana" Lehkosuosta versoo ideoiden säie samanakaltaista jalkapalloa pelaaviin joukkueisiin niin napapiirille kuin Espooseenkin.

Liigakakkosena olevaa Rovaniemen Palloseuraa valmentaa Toni Koskela, 35. Neljäntenä olevan sarjanousijan Hongan luotsina työskentelee Vesa Vasara, 41. Koskela oli Lehkosuon apuvalmentaja HJK:ssa vuodet 2014–2017. Vasara oli Klubissa Lehkosuon alaisuudessa samat vuodet, lisäksi kaksikko valmensi Honkaa yhdessä kaudet 2012–2013.

Toni Koskela
Toni KoskelaAOP

– Onko sattumaa että Banan kanssa työskennelleet valmentajat miehittävät kärkisijat? Kottilan veljekset kysyivät Twitter-tilillään.

Tuskinpa.

HJK:n kannattajat ovat olleet useamman vuoden ajan turhautuneita Lehkosuon pelitapaan, jota on nimitetty ”Bana-palloksi”. Painajaisten Bana-pallo on loputonta käsipallohyökkäämistä, jossa pidetään palloa, muttei kyetä uskottavasti murtautumaan maalintekotilanteisiin. Jokaisen tappion jälkeen Bana ulos! -huudot ovat kaikuneet Töölössä.

Sillä pelityylillä Klubilta jäi ottamatta mestaruudet vuosilta 2015 ja 2016. Sitten Lehkosuon alaisuuteen tuli espanjalainen Jose Riveiro, joka on kehittänyt hyökkäämistä.

Vuosina 2017 ja 2018 eteenpäin jalostettu Bana-pallo on tuottanut tulosta. HJK:n pistekeskiarvo edellisellä, tuplamestaruuteen päättyneellä kaudella oli Veikkausliigassa 2,30. Tällä kaudella se on miltei sama, 2,29, ja Klubi on puksuttamassa kohti toista peräkkäistä mestaruuttaan.

Klubi-pääty voi huudella tappioiden jälkeen mitä haluaa. Tilastot osoittavat, että Bana-pallo tuo mestaruuspyttyä kaappiin. Se taktinen työ, jonka Lehkosuo aloitti Hongassa reilut 10 vuotta sitten, on noussut marginaalista Veikkausliigan valtavirtaan.

Pallonhallintaan perustuva jalkapallo ei Suomessa ole enää minnekään johtamatonta pimputtelua ja pamputtelua, jota kunnon futisäijät ylenkatsovat. Pallonhallinta on voittava taktiikka neljässä eri seurassa.

Lue myös:

Ylivoimainen pelaajabudjetti, satojen tuhansien liikevoitto, stadionhanke, eurounelma ja tuplamestaruus – HJK lähtee Veikkausliiga-kauteen ainoana mestarisuosikkina

Kahden vuoden rämpiminen pakotti Suomi-futiksen jättiläisen opettelemaan pelaamisen uudelleen – nyt uudistuminen palkitaan ylivoimaisesti voitetulla mestaruudella

Suosittelemme

Tuoreimmat