1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Naisleijonat

Jääkiekkoliitto otti tyttö- ja naiskiekon kehittämisen uudeksi painopisteekseen uudelle olympiadille – Naisleijonien arjessa muutoksia ei ole luvassa

Jääkiekkoliitto ei aio panostaa Naisleijoniin aiempaa enemmän MM-kotikisavuonna.

Kuva: AOP

Naisleijonat loivat buumin otteillaan olympialaisissa. Kisojen jälkeen muun muassa Jääkiekkoliitto halusi alkaa satsata naiskiekkoon enemmän.

Naisten jääkiekkomaajoukkueen arkeen muutoksia ei ole kuitenkaan juurikaan tullut.

– Meidän maajoukkuetoimintamme, kuten menestyksestäkin voi lukea, on saanut ne resurssit, jotka siihen on järkevä laittaa, Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen sanoo Yle Urheilulle.

Vaikka Naisleijonilla on edessään MM-kotikisat keväällä, ei Jääkiekkoliitossa koeta, että lisäyksiä kannattaisi tehdä esimerkiksi leiripäivien määrään. Naisleijonat leireilevät tällä kaudella suunnilleen saman verran kuin aiempina MM-vuosina, eli 65 päivää.

Riikka Välilä Kuva: AOP

Nurminen perustelee leiritysten määrän samana pysymistä sillä, että kalenteri on jo muutenkin täynnä. Lisäksi maajoukkuepelaajat jakautuvat ympäri maailmaa: Suomeen, Ruotsiin ja Pohjois-Amerikkaan.

– Mikään taho ei koe, että leiripäivien määrää olisi järkevää merkittävästi kasvattaa. Uskomme, että valmistautuminen on riittävä siten, kuin ohjelmassa on, Nurminen sanoo.

Naisleijonien päävalmentaja Pasi Mustonen on samaa mieltä leiripäivien määrästä.

– Menestys ei jää leiritysten määrästä kiinni. Arki on se, mikä ratkaisee, nouseeko pelaaja huipulle. Laadukkaan arjen kautta suomalaiset poikien ja miesten maajoukkueet ovat nousseet maailman huipulle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen Olympiakomitea ovat huomioineet Naisleijonat aiempaa merkittävämmin tänä vuonna. Ministeriö jakoi 10 000 euron apurahaa maajoukkueen runkopelaajille. Olympiakomitea puolestaan nosti naiskiekolle annettavan tuen yli 200 000 euroon. Potista osa on kohdistettu maajoukkueelle.

Liitossa puolestaan halutaan mieluummin satsata maajoukkueen laadukkaisiin harjoittelumahdollisuuksiin kuin puhtaasti rahaan.

Satsaukset seuroille

Jääkiekkoliitto on etsinyt tämän budjettivuoden aikana lisärahoitusta, jotta se saisi jo alkavalla kaudella satsattua tyttö- ja naiskiekkoon.

Liitto aikoo käyttää Olympiakomitean tukipottia palkatakseen syksyn aikana muutamia kokopäiväisiä ammattilaisia seuroihin. Esimerkiksi Ilvekseen on palkattu yksi valmentaja. Lisäksi pääkaupunkiseudulle ja suurimmille opiskelupaikkakunnille etsitään valmennusapua viimeisteen syksyllä 2019 alkavalle kaudelle.

Matti Nurminen Kuva: AOP

Nurminen toivoo, että tämä toimenpide lisää vetoa tyttö- ja naiskiekkoon. Liiton tavoitteena on tuplata nais- ja tyttökiekkoilijoiden määrä seuraavan olympiadin aikana.

– Toivomme, että lajin houkuttelevuus saadaan sen ansaitsemalle tasolle. Uskon, että kun harrastajien määrä kasvaa ja arjen tekemisessä laatu paranee, saamme suuremmalla todennäköisyydellä enemmän laadukkaita huippupelaajia.

Päävalmentaja Mustonen painottaa, että Suomen pitää pystyä lisäämään pelaajien määrää, jotta naiskiekon suurmaat Yhdysvallat ja Kanada pystytään tosissaan haastamaan tulevaisuudessa. Hän sanoo, että nykyinen pelaajasukupolvi uskoo jo siihen, että Pohjois-Amerikan maat ovat voitettavissa.

Niin kauan kun SM-liiga-seuroissa on päättäjiä, jotka eivät välitä kuin kaksilahkeisista, asiat eivät muutu.

Pasi Mustonen, Naisleijonien päävalmentaja

Satsaukset tämän hetken joukkueeseen eivät kuitenkaan edesauta Mustosen mukaan sitä, että Naisleijonat pystyisivät voittamaan pohjoisamerikkalaiset esimerkiksi kuudesti kymmenestä ottelusta.

– Kahdessa vuodessa ei tapahdu mitään. Fakta on se, että Kanadassa on pelattu 1920-luvulla naisten ammattikiekkoa ensimmäisen kerran. Siellä on perinteet ja paljon enemmän pelaajamassaa. Sen vuoksi seurat pitää saada tähän mukaan.

Toinen ratkaiseva tekijä menestyksessä on maajoukkuepelaajien arki seurajoukkueissa.

– Suomalaisten jääkiekkoseurojen pitää haluta, että naislätkälle luodaan rakenteet, jotka mahdollistavat pelaajapolut ja naiskiekon kehittymisen. Tytöille pitäisi pystyä rakentamaan samanlaiset pelaajapolut kuin pojille. Ja nehän pystytään tekemään, jos halutaan.

Pasi Mustonen Kuva: AOP

– SM-liigan seiskapakin vuosipalkka on valtava raha. Se raha olisi ratkaisu ongelmaan vuositasolla. Kyse on pelkästään ja ainoastaan halusta, Mustonen paaluttaa.

Ilmapiiri naiskiekon ympärillä on jo muuttunut, mutta Mustonen sanoo, että Suomessa tarvitaan entistä rajumpaa asennemuutosta.

– Niin kauan kun SM-liiga-seuroissa on päättäjiä, jotka eivät välitä kuin kaksilahkeisista, asiat eivät muutu.

Tyttö- ja naiskiekko on otettu liitossa yhdeksi viidestä painopisteestä uuteen strategiaan. Nurminen lupaa, että muutoksia tulee näkyviin enemmän tulevan budjettivuoden aikana, joka alkaa vuoden 2019 alusta.

– Totta kai yritämme edesauttaa sitä, että naisten huippukiekko alkaisi kiinnostaa yritysmaailmaa ja yleisöä niin paljon, että seurat pystyisivät maksamaan palkkaa tai minimissään niin, ettei pelaaminen seuroissa maksaisi.

Liiton tavoitteiden kannalta tulevat naisten MM-kotikisat Espoossa ovat iso näyteikkuna lajille. Tapahtumalla yritetään osaltaan houkutella mahdollisimman moni tyttö lajin pariin.

Lue myös:

Apuraha pelasti Susanna Tapanin kesäharjoittelun: ”Muuten olisin treenannut yksin”

Suomi kohtaa olympiavoittaja USA:n naisten MM-kiekon avauksessa

Naisleijonien apurahat saivat kiitosta – "Siinä ei ole mitään järkeä, että olympiapronssimitalisti velkaantuu tai kärsii"

Naisleijonien ei tarvitse stressata jokaista laskua apurahapotin jälkeen – "Tuo on todella iso raha minulle"

Historiallinen päätös – Naisleijonat sai jättipotin urheilija-apurahoja

Yksi nainen painaa kahta työtä – Milloin naisten jääkiekkoon aletaan satsata kunnolla? Näin vastaa lisätukea lupaillut Jääkiekkoliitto