Suora

  • Viimeistä viedään
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Huippuvalmentaja ja Hippos napit vastakkain ravihevosten tunnistuskiistassa

Hippoksen mukaan kymmeniä hevosia on tunnistettu vastoin sääntöjä vuosina 2012-2017. Hevostenkasvattaja ja valmentaja Tuomas Korvenoja on lähtenyt haastamaan Hippoksen tunnistuskäytännön.

raviurheilu
Lähikuva Tuomas Korvenojasta
AOP

Raviväkeä on puhuttanut alkuvuodesta lähtien ravihevosten rekisteröintiin liittyvä jupakka. Raviurheilun kattojärjestön Hippoksen sääntöjen mukaan ulkomailla syntynyt ravihevosvarsa saa Suomessa syntyneen kilpailustatuksen, kun se tuodaan Suomeen syntymävuoden loppuun mennessä ja tunnistetaan Suomessa.

Moni kasvattaja pitää siitostammansa ulkomailla, jossa tamma varsoo ja siten myös varsa viettää elämänsä alkutaipaleen ulkomailla, minkä jälkeen ne kuljetetaan Suomeen tunnistettavaksi. Jupakka sai alkunsa kun kävi ilmi, että tunnistaja oli käynyt tunnistamassa varsoja ulkomailla, mutta merkinnyt ne tunnistetuiksi Suomessa.

Suomen huippuvalmentajiin kuuluva Tuomas Korvenoja on ollut tapaukseen liittyen otsikoissa, sillä miehen kasvatteja sekä hänen hevosenomistajiensa varsoja kuului ulkomailla sääntöjen vastaisesti tunnistettuihin varsoihin.

Asian puinti on vielä kesken, sillä Korvenoja ja moni hänen pitkäaikaisista asiakkaista jätti keväällä haastehakemuksen Espoon käräjäoikeuteen. Siinä he vaativat raviurheilun kattojärjestöä Hipposta mitätöimään kasvateilleen asetetun 2000 euron sakon.

– Tässä asiassa on kysymys siitä, ovatko Hippoksen säännöt olleet EU-lainsäädännön mukaisia. Sillä ei ole tässä tapauksessa merkitystä onko sakko euron vai 2000 euroa. Tämä on periaatekysymys, Korvenoja painottaa.

"Säännöissä epäselvyyksiä"

Korvenoja toivoo sääntöjen nykyaikaistamista.

– Hippoksen säädöksissä ja säännöissä sekä heidän omissa kannanotoissaan on niin paljon epäselvyyksiä, ettei niistä ota hullukaan selvää. Säädökset on päivitettävä EU-ajan tasolle ja tarkistaa, että ne on päteviä ja oikeudenmukaisia. Asianajajamme ovat tehneet Hippokselle yli 100 sivuisen selvityksen siitä, mikä siellä mättää. Moni asia on heidän mukaansa ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa, Tuomas Korvenoja lataa.

Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää tyrmää väitteet ja toteaa, etteivät Hippoksen säännöt ole EU-lainsäädännön vastaisia.

– Hevosten tunnistamista säätelee EU:n tunnistusasetus. EU-lainsäädäntö ei ota kantaa kansallisen kilpailuoikeuden määrittelyyn. Tämä on selkeä tunnistuskäytäntö, mikä on voimassa suurimmassa osassa maita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. En näe, että meidän kilpailuoikeussäännöt olisivat lainsäädännön vastaisia.

– Tämä on asia, missä on toimittu selvästi väärin ja sääntöjen vastaisesti. Selvitetään asia ja mietitään sitten kokonaisuutta. Suomen Hippoksen asianajaja on antanut vastineensa heidän haastehakemukseensa. Ensin käräjäoikeus tekee päätöksen, että lähteekö asia sieltä eteenpäin. Kesä varmasti venyttää vähän asian ratkaisua, Mäenpää kertoo.

”Kotimaista kasvatusta suojeltava”

Söderkullassa tallia pyörittävä Tuomas Korvenoja kokee pykälien hankaloittavan kasvatustoimintaa. Moni kasvattaja on lopettanut toiminnan.

Varsoja syntyy selvästi aiempaa vähemmän. Hippoksen tilastojen mukaan lämminverisiä ravihevosvarsoja syntyi vuonna 2016 901, kun vielä vuonna 2010 niitä syntyi 1799.

– Hippoksen pitäisi olla palvelutalo, joka palvelee hevosenomistajia ja hevoskasvattajia, ja joka tekee hevosten kasvattamisen mahdollisimman helpoksi. Jos kasvattaja haluaa astuttaa tammansa hyvällä oriilla ja tamma pitää kuljettaa sitä varten ulkomaille, keneltä se on pois, Korvenoja ihmettelee.

Korvenojan mukaan esimerkiksi Ranska ja Tanska lähettävät tunnistajia mihin maahan niitä tarvitaan.

Hippos korostaa suomalaisen hevoskasvatuksen suojelemista.

– Meillä on määritelty kotimaisen kasvatuksen tukeminen ja suojeleminen. Se on yksi syy,miksi varsat täytyy tunnistaa Suomessa. Hevosten kasvuolosuhteet esimerkiksi Suomessa ja Ranskassa ovat täysin erilaiset. Nämä ovat kasvattajan valintakymyksiä, jalostusjohtaja Mäenpää muistuttaa.

Lähtökohta on tasa-arvoinen kohtelu kaikille.

– Meillä Suomessa kuitenkin tuetaan kotimaista kasvatusta aika voimakkaasti sekä kasvattajakilpailuiden että kasvattajapalkkioiden kautta. Haluaisin kysyä, että mikä kotimaisen kasvatuksen merkitys on, jos meillä on täysin globaalia toimintaa?

”Hippoksen pitäisi palvella meitä”

Tuomas Korvenoja kritisoi Hipposta pysähtyneisyydestä ja siitä ettei Hippos palvele kentän väkeä riittävästi.

– Hippoksen pitäisi palvella eikä pomputtaa meitä. Mielestäni tämä on asia tarpeellinen selvittää. Hippos on ollut pysähtynyt jo pitkään. Mitään uudistuksia ei saada koskaan läpi eikä Hippoksen organisaatiossa ole tapahtunut mitään kehitystä vastaamaan nykyaikaa. Kenttä kyllä yrittää uudistua ja hankkia parempia hevosia. Pitäisi katsoa mitä maailmalla tehdään ja ottaa oppia. Viimeinen tieto tuskin on tässä maassa. Mikään systeemi ei ole koskaan valmis, vaan aina voi kehittää. On sitten kyse Hippoksesta tai vaikka minun valmennustoiminnastani. Jokaiseen organisaatioon kuuluu itsetutkiskelu- ja kritiikki.

Mäenpää on Hippoksen pysähtyneisyyden suhteen Korvenojan kanssa eri linjoilla.

– Olen samaa mieltä, että tärkein tehtävämme on palvella hevosten kasvattajia ja omistajia. Itse katson tältä osin palveluita nimenomaan kasvatuksen ja jalostuksen näkökulmasta. En ole lainkaan samaa mieltä toiminnan pysähtyneisyydestä. Monissa asioissa on menty eteenpäin ja palveluja kehitetään koko ajan lisää. Esimerkiksi sähköiset järjestelmämme ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat