Suora

  • Urheiluruutu
  • Jalkapallon U17 tyttöjen MM Ghana - Uusi-Seelanti
  • Kirja ja karja, vankila uskoo sivistykseen
  • FIFAn jalkapallon U17 tyttöjen MM Suomi - Uruguay

Suomalaiset yleisurheilijat kaipaavat muutosta maajoukkueen ilmapiiriin: "Olen todella huolissani"

Ruotsi-otteluun valmistautuvat kärkiurheilijat toivovat, että joukkuehenkeen panostetaan tulevaisuudessa enemmän.

yleisurheilu
Mäkelä Korte Kämäräinen ilmapiirijuttuun
Kristiina Mäkelä, Annimari Korte ja Sanna Kämäräinen ilmaisevat huolensa Suomen maajoukkueen joukkuehengen puuttumisesta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kaksi viikkoa sitten päättyneet yleisurheilun EM-kisat olivat suomalaisittain suuri pettymys. Nolla mitalia ja kolme pistesijaa on Suomen yleisurheilumaajoukkueen historian huonoin tulos.

Suomen Urheiluliiton (SUL) valmennusjohtaja Jorma Kemppainen sanoi kisojen päätyttyä, että EM-kisoihin valmistautumisessa on tehty virheitä, jotka pitää analysoida kisojen jälkeen. Kemppainen sanoi kantavansa urheilujohtajana virheistä myös vastuun.

Urheilijoiden mielestä yksi suuri virhe tehtiin siinä, miten Suomen joukkueen yhteishengestä ja ilmapiiristä huolehdittiin ennen kisoja ja niiden aikana.

Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä, kiekonheittäjä Sanna Kämäräinen ja aitajuoksija Annimari Korte kertoivat Yle Urheilulle joukkuehengen puutteesta ja ilmaisivat tyytymättömyytensä joukkueen johtoon. Myös useat muut suomalaisurheilijat kertoivat Yle Urheilulle huonosta ilmapiiristä, mutta he eivät halua nimeään julkisuuteen.

– Ryhmähenki puuttui täysin. Emme tehneet joukkueena mitään kisojen aikana. Vaikka tämä on yksilölaji, joukkueessa on voimaa, kun se osataan käyttää hyvin. Henkisellä puolella on valtava vaikutus suoritukseen. Pienikin nyanssi voi antaa potkun suoritukseen, Kristiina Mäkelä sanoo.

Urheilijoiden mukaan Suomen joukkueeseen ei ehtinyt Berliinissä muodostua minkäänlaista joukkuehenkeä, koska lentoaikataulut olivat niin tiukat, eikä joukkueelle järjestetty mitään yhteisiä tilaisuuksia. Urheilijat tulivat ja menivät, eivätkä kaikki Suomen joukkueen jäsenet edes oppineet tuntemaan toisiaan.

– Olen todella huolissani siitä, että joukkuehengen merkitystä ei pidetä niin tärkeänä, että siihen panostettaisiin kisojen aikana, Sanna Kämäräinen sanoo.

"Yhteishengen kohottaminen ei vaadi rahaa"

Valtaosa urheilijoista lensi Berliiniin kaksi päivää ennen kilpailua ja lähti takaisin finaalipäivän jälkeisenä aamuna. Osa Suomen kärkiurheilijoista kritisoi järjestelyä Ilta-Sanomille (siirryt toiseen palveluun).

Topi Raitanen
Topi Raitasen palautumisaika 3000 metrin estefinaalin jälkeen jäi lyhyeksi.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Osa urheilijoista olisi halunnut jäädä Berliiniin pidemmäksi aikaa kannustamaan toisia suomalaisia ja luomaan kansainvälisiä kontakteja. SUL:n valmennusjohtajan Jorma Kemppaisen mukaan tämä oli mahdollista urheilijan omalla kustannuksella.

Pika-aituri Nooralotta Nezirin valmentaja Petteri Jouste arvioi Ilta-Sanomille, että koko joukkueen pitäminen Berliinissä kisojen alusta loppuun olisi tuonut SUL:lle 15 000 euroa lisäkustannuksia.

Korte ja Mäkelä jäivät kisojen jälkeen Berliiniin omalla kustannuksella. Kisojen katsominen ja muiden maiden urheilijoihin tutustuminen on heille tärkeä osa arvokisakokemusta.

– Maksoin itselleni hotellin perjantaista eteenpäin, koska halusin jäädä harjoittelemaan valmentajani kanssa ja hakemaan motivaatiota treenaamiseen. Haluan myös nauttia kisoista, ettei se ole vaan suorittamista, Korte sanoo.

Kokenut arvokisakävijä Kämäräinen muistuttaa, että aikataulut ovat olleet tiukat aikaisempinakin vuosina.

– Jostain pitää säästää. Ymmärrän sen, että tulemme tipoittain paikalle, mutta yhteishengen kohottaminen ei oikeasti vaadi rahaa, Kämäräinen sanoo.

Kämäräinen puhuu pienistä asioista: joukkueen yhteisistä tilaisuuksista, yhteisestä oleskelutilasta, mahdollisuudesta tutustua toisiin urheilijoihin.

– Aina sanotaan, että on tärkeää saada välillä ajatukset pois kisoista. Arvokisoissa on todella vaikeaa, jos ei ole mitään muuta paikkaa kuin hotellihuone, jonne mennä. Aikaisemmin on ollut joku yhteinen olohuone, johon on voinut mennä hengailemaan muiden urheilijoiden kanssa.

– Kisoihin valmistautumisessa on tärkeää, että urheilijalle luodaan turvallinen olo. Että kisoihin on helppo tulla ja ihmisten kanssa on helppo olla, Kämäräinen sanoo.

"Ympärilläni oli epävarmoja ja tyytymättömiä ihmisiä"

Osa Suomen joukkueen urheilijoista koki, ettei heidän hyvinvoinnistaan huolehdittu kisojen aikana.

– Huomasin, että ympärilläni oli epävarmoja ja tyytymättömiä ihmisiä. Tuollaiset asiat sekoittavat omaakin valmistautumista kisaan, sanoo Kristiina Mäkelä.

Valmennusjohtaja Kemppainen sanoi, ettei hänellä ollut aikaa järjestää joukkueelle yhteisiä tilaisuuksia, koska hänellä oli muita töitä tehtävänä aamusta iltaan.

Kemppaisen näkemyksen mukaan Suomen joukkueessa oli siitä huolimatta hyvä ilmapiiri ja henki. Yle Urheilun haastattelemat urheilijat sanovat, ettei joukkuehenkeä ehtinyt kisojen aikana edes muodostua.

Monelle Suomen joukkueen ensikertalaiselle jäi paha maku suuhun uran ensimmäisestä arvokisakokemuksesta. Eräs Suomen joukkueen ensikertalainen totesi Yle Urheilulle, ettei kokenut kuuluvansa joukkueeseen. Annimari Korte sanoo, että joukkueessa oli urheilijoita, jotka tunsivat olonsa yksinäiseksi.

– Yksi urheilija ei uskaltanut tulla katsomaan kisoja ollenkaan, kun hän ei halunnut mennä yksin stadionille.

Simo Lipsanen
Simo Lipsasen kolmiloikkafinaalia EM-kisojen päätöspäivänä seurasi vain muutama urheilija Suomen 43 urheilijan joukkueesta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Myös Korte, 30, oli urheilijana uransa ensimmäisissä aikuisten arvokisoissa, mutta hänelle henkilökohtaisesti Berliinin reissu oli hyvä kokemus. Ulospäinsuuntautunut Korte muistuttaa kuitenkin, ettei kaikkien ole niin helppo mennä puhumaan muille ihmisille.

– Minulle jäi huono fiilis niiden ihmisten puolesta, jotka ovat sanoneet olevansa yksinäisiä täällä. On ikävää, että joillakin on tällainen kokemus ensimmäisistä arvokisoista. Joukkueeseen pitäisi luoda sellainen ilmapiiri, että he pystyvät tulemaan juttelemaan muille, Korte sanoo.

Kiekonheittäjä Kämäräinen teki aikuisten arvokisadebyyttinsä vuoden 2010 EM-kilpailuissa Barcelonassa. Kämäräiselle jäi niistä kisoista hyvä muistijälki, joka motivoi harjoittelemaan entistä kovemmin. Kämäräinen janosi päästä uudelleen arvokisoihin, ja yksi syy siihen oli joukkueessa vallinnut hyvä tunnelma.

– Se, mitä arvokisoissa tapahtuu vaikuttaa myös siihen, mitä tapahtuu tulevaisuudessa ja minkälaisia valintoja urheilija tekee tulevina vuosina.

– Hyvä kokemus Barcelonasta kantoi uraani monta vuotta eteenpäin, Kämäräinen sanoo.

Ruotsissa alettiin tehdä töitä joukkuehengen eteen

Vaikka yleisurheilu on yksilöurheilua, hyvällä joukkuehengellä saattaa olla valtava positiivinen merkitys suorituksiin. Esimerkkiä voi hakea vaikkapa länsinaapurista.

Ruotsalainen seiväshyppääjä Angelica Bengtsson kertoi viime vuonna Lontoon MM-kisojen yhteydessä Yle Sportenille kokemuksistaan maajoukkueessa. Myös Bengtsson debytoi aikuisten arvokisoissa vuoden 2010 EM-kisoissa, jotka olivat hänelle ahdistava kokemus.

Tuohon aikaan Ruotsin maajoukkueessa oli Bengtssonin mukaan huono ilmapiiri ja urheilijat olivat jakautuneet eri leireihin. Bengtsson kertoi, että osa urheilijoista jopa pelkäsi mennä aamupalalle muiden joukkueen jäsenten kanssa.

Ruotsin maajoukkueen nuoremmat urheilijat päättivät, että asiaan täytyy tehdä muutos. Nykyään Ruotsin joukkueessa on Bengtssonin mukaan hyvä ilmapiiri ja urheilijat kannustavat toisiaan, mikä ruokkii menestystä.

Angelica Bengtsson
Angelica Bengtsson sijoittui naisten seiväshypyssä kuudenneksi Berliinin EM-kisoissa.AOP

Berliinin EM-kisoihin Ruotsin joukkue saapui yhtä matkaa ja joukkueella oli kisojen aikana myös yhteisiä tilaisuuksia. Ruotsalaisurheilijat saivat halutessaan jäädä kilpailun jälkeen paikalle pidemmäksi aikaa kannustamaan muita.

Kämäräinen kertoo esimerkin Norjan maajoukkueessa, jossa yhteishengen merkitys on ymmärretty.

– Norjan maajoukkueelle oli tuotu Norjasta asti pingispöytä joukkueen yhteiseen tilaan Berliiniin, jotta urheilijoilla oli yhteistä tekemistä kisojen ulkopuolella. Nämä ovat pieniä tekoja, joilla voi olla valtava merkitys, Kämäräinen sanoo.

"EM-kisat erityyppinen kuin Ruotsi-ottelu"

Valmennusjohtaja Kemppaisen mielestä ilmapiirin ja joukkuehengen merkitys ei ole niin tärkeässä roolissa EM-kisojen kaltaisessa tapahtumassa.

– EM-kisat on vähän erityyppinen kuin Ruotsi-ottelu, jossa hengen pitää olla kova. Tämä on enemmän yhden illan kilpailu, johon tullaan paikalle kaksi päivää ennen ja lähdetään kilpailun jälkeen pois, Kemppainen totesi.

Jorma Kemppainen
Suomen Urheiluliiton valmennusjohtaja Jorma Kemppainen.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Ainakin osa suomalaisurheilijoista tuntuu olevan toista mieltä. Yle Urheilun haastattelemat urheilijat sanoivat, että kuilu joukkueen johdon ja urheilijoiden välillä on syvä. Kommunikaatiossa on parannettavaa.

– Minulle Jorma on ollut mukava, mutta moni urheilija ei nähnyt häntä ollenkaan kisojen aikana, Korte sanoo.

– Joukkueen johdon pitää ottaa vastuu siitä, että luodaan puitteet sille, että urheilijat tuntevat olevansa osa joukkuetta, Kämäräinen toteaa.

Kemppainen muistutti, että soraääniä ja erilaisia mielipiteitä on joukkueissa aina.

– Koen, että minulla on urheilijoiden luottamus. Jostain olen kuullut, että joukkueessa olisi pelon ilmapiiri, mutta syömme aamupalamme samassa pöydässä, eikä sinne hiljaisuus laskeudu, kun minä tulen paikalle.

Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu käydään tänä viikonloppuna Tampereella. Suorat lähetykset TV2:ssa, Areenassa ja Yle Puheessa.

Lue myös:

Suomen kaikkien aikojen heikoimmat EM-yleisurheilukisat saivat sinettinsä – Lipsanenkin ulos pistesijoilta

Kristiina Mäkelä vaatii Suomen yleisurheiluun brutaalia rehellisyyttä: ”Meillä on hirveästi selityksiä, mutta ei ratkaisuja”

Urheiluliiton johto vastasi Mäkelän kritiikkiin: ”Totta kai meillä on varmasti ongelmia”

Suosittelemme

Tuoreimmat