Suora

  • Rakkauden ja särkyneiden unelmien korut

Yleisurheiluväki haluaa lahjakkuuksille riittävän taloudellisen ja henkisen tuen – ”Emme tiedä, onko urheilijan huippuhetki 20- vai 35-vuotiaana”

Yleisurheilijat ja lajin parissa toimivat kartoittivat suomalaisen yleisurheilun tilaa ja etsivät ratkaisukeinoja paremman menestyksen saavuttamiseksi.

Urheilupolitiikka
Pika-aidat, yleiskuvaa
Tomi Hänninen

Heikoin menestys vuosikausiin yleisurheilun EM-kisoissa on nostanut keskustelun Suomen yleisurheilun tilasta. Jo pidemmän aikaa Suomen arvokisamenestys on ollut vaatimatonta, mutta mahalasku Berliinissä nosti äläkän.

Urheiluministeri Sampo Terho kutsui maanantaiksi koolle keskusteluryhmän yleisurheilun ympäriltä. Mukana tilaisuudessa oli yleisurheilijoita, valmentajia, SUL:n johtohenkilöitä ja urheiluvaikuttajia. Yleisurheilijoista paikalla olivat kiekonheittäjä Sanna Kämäräinen, juoksija Viivi Lehikoinen ja kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä sekä ratakelaajat Esa-Pekka Mattila ja Toni Piispanen.

Puolentoista tunnin keskustelun aikana ryhmä loi katsauksen suomalaisen yleisurheilun nykytilaan ja siihen, minkä asioiden täytyy muuttua, jotta urheilijat ja valmentajat voisivat paremmin.

Keskustelun osapuolet olivat tyytyväisiä siihen, että asioista uskallettiin puhua suoraan ja avoimesti.

Sanna Kämäräinen
Sanna KämäräinenMika Kylmäniemi/Photomotion/AOP

Ykkösaiheeksi tilaisuudessa nousi kommunikoinnin parantaminen kentällä sekä urheilijoiden ja johdon välillä.

– Kommunikoinnin pitää olla avointa. Kuten muuallakin, myös urheilussa eripuraa syntyy epävarmuudesta, jos ei tiedetä, miten asiat ovat, Kämäräinen kommentoi Yle Urheilulle tilaisuuden jälkeen.

Suomalaiset yleisurheilijat kokevat, että heitä ei kuulla tarpeeksi Suomen Urheiluliitossa. Isona ongelmana urheilijat ovat pitäneet sitä, ettei liitto auta heitä riittävästi. Toisaalta kritiikkiä ei oteta urheilijoiden mielestä riittävän hyvin vastaan johtoportaassa.

Satsaus mahdollisiin menestyjiin

Toiseksi isoksi teemaksi nousi urheilijoiden talous ja se, keihin satsataan sekä suomalaisyleisurheilijoiden polku huipulle. Urheilijat kokevat nykysysteemin liian sirpaleisena, ja urheilijan polkuun halutaan muutoksia.

Oliver Helander
Lehtikuva/Tommi Anttonen

Satsauksia halutaan jatkossa tehdä erityisesti urheilijoihin, joilla on menestyspotentiaalia arvokisoissa.

Kämäräinen nosti esille myös yksityisen rahoituksen, jonka hankkimiseen harvalla on riittävästi työkaluja. Urheilijat kaipaavat opastusta siihen, miten yhteistyökumppaneita hankitaan ja miten markkinointia hoidetaan.

– Tätä ei tehdä yhtään, mutta yksityisellä puolella rahaa olisi paljon. Sen saaminen vaatisi sitä, että urheilija tietäisi omat vahvuutensa ja sen, mitä voi yrityksille tarjota, Kämäräinen sanoo.

32-vuotias Kämäräinen haluaa osaltaan olla tukemassa ja mentoroimassa nuoria urheilijoita, jotta nämä eivät lopettaisi uraansa vastoinkäymisiä kohdatessaan.

– Emme voi tietää, onko urheilijan huippuhetki 20- vai 35-vuotiaana. Kokeneemmat urheilijat voisivat olla nuorten tukana kaikissa karikoissa.

Kämäräinen oli luottavainen sen suhteen, että keskustelun avaus kääntää suomalaisessa yleisurheilussa uuden sivun.

– Nyt ei syytellä toisia, vaan etsitään ratkaisuja ongelmiin. Olen varma, että yleisurheiluperhe tästä yhtenäistyy, kun kokoamme rivit ja puutumme muutamiin epäkohtiin, joita on tullut esille.

Olympiarahastosta tukea piakkoin

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti viime viikolla, että huippu-urheiluun haetaan uutta tukimallia olympiarahastosta.

Rahastoon on budjetoitu 20 miljoonaa euroa ensi vuodelle valtion rahaa. Toinen 20 miljoonaa euroa pyritään löytämään yksityiseltä sektorilta. Rahat sijoitetaan ja niiden tuotolla tuetaan huippu-urheilua.

– Meillä on budjettipäätös julkisesta rahasta. Se on laittaa rahastoon ensi vuonna. Toivottavasti yksityinen raha löytyy yhtä nopeasti. Tässä toivon aktiivisuutta Olympiakomitealta, Terho kommentoi Yle Urheilulle.

Sampo Terho
Sampo TerhoJarno Kuusinen/AOP

Se, millaisin perustein ja ketkä urheilijat tukea saavat, on Olympiakomitean päätettävissä.

Kaiken kaikkiaan Terho halusi tilaisuudessa saada eri tahojen näkökantoja yleisurheilun tilaan. Ministeriö toimii lähinnä muutosten mahdollistajana, ja liitot vievät asiat käytäntöön.

– Olisi kestämätön tilanne, jos poliitikot ottaisivat käsiohjaukseen Suomen urheiluelämän. Me yritämme järjestää resursseja lajin kehittämiseen.

Selvitys parayleisurheilijoiden osalta jatkuu

Terho pyysi Suomen Urheiluliitolta selvitystä parayleisurheilijoiden EM-kisoissa käytössä olleisiin omavastuisiin. Myös tästä aiheesta keskusteltiin maanantaina ministeriössä.

– Sen voin sanoa suoraan, että jos minulta halutaan allekirjoitus tukipäätöksiin jatkossa, tässä täytyy olla selkeät, yhdenvertaiset perusteet sille, että paraurheilua kohdellaan täysin reilusti.

Omavastuiden selvittäminen jatkuu vielä. Muun muassa yhdenvertaisyysvaltuutetulta on pyydetty jatkoselvitystä asiaan.

Muokattu 4.9.2018 kello 14.03: Lisätty juttuun, että yleisurheilijoista paikalla olivat myös Toni Piispanen ja Esa-Pekka Mattila.

Lue myös:

Näin asiantuntija kehittäisi suomalaista yleisurheilua – "Resurssit eivät tarkoita vain rahaa"

Yhdenvertaisuusvaltuutettu tutkii EM-parayleisurheilijoiden omavastuita: ”Saattavat olla lainvastaisia”

Urheiluministeri Terho aikoo selvittää paraurheilijoiden omavastuiden tasapuolisuutta

Paraurheilu alkaa kiinnostaa tukijoita – kuusinumeroinen summa vie urheilijoita kohti Tokiota, ryhmän kapteenina Leo-Pekka Tähti: "Olemme tehneet oikeita asioita"

Häpeä, pelko ja riittämättömyyden tunne valtasivat mielen, kun vammat veivät 977 päivää lupaavasta urasta – nyt Sanna Kämäräinen nauttii elämästä ja urheilusta enemmän kuin koskaan

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat