Suora

  • Urheiluruutu

Naiskiekon arvostus on kasvanut, mutta ihannetilanteeseen on Suomessa vielä pitkä matka – kehitys vaatii hurmosta ja SM-liigaseurojen apua

Tyttö- ja naiskiekko on ottanut viime vuosina isoja harppauksia eteenpäin Suomessa, mutta töitä on tehtävänä vielä paljon. Naiskiekko kaipaa apua erityisesti SM-liigaseuroilta, joilla on olemassa jo suuri yleisö ja yhteistyökumppanit.

jääkiekko
Ilveksen Merja Halmetoja, Kärppien Saija Tarkki ja Ilveksen Linda Välimäki.
Tomi Hänninen.

Ei tarvitse mennä kovin pitkälle ajassa, kun Suomessa oltiin tilanteessa, jossa naiskiekon arvostus oli pohjamudissa. TPS:n naisten päävalmentaja Hanna Karelius kertoo Yle Urheilulle, että arvostus on ottanut huimia askeleita eteenpäin viime vuosina.

Vielä joitakin vuosia sitten TPS:n naisjoukkue treenasi vain kaksi kertaa viikossa, ja jäävuoroiksi saatiin vain niin sanottuja lepakkovuoroja. Tunnin jäävuoroista toinen alkoi iltayhdeksältä, toinen puolestaan iltakymmeneltä. Viime vuonna naiset pääsivät treenaamaan kolmesti viikossa. Täksi kaudeksi Naisten Liigaan noussut joukkue on jäällä peräti viisi kertaa viikossa, eivätkä vuorot ole enää niitä kaikista myöhäisimpiä, vaan joukkoon mahtuu myös aamujäitä.

Toinen merkittävä muutos parempaan on, että joukkue saa yleisöystävällisemmän jäähallin kotiluolakseen. Vielä viime kaudella Turun naiset pelasivat kylmässä Varissuon hallissa, mutta ensimmäisen liigakautensa joukkue pääsee pelaamaan Kupittaalla.

Ruotsissa naisten ja miesten joukkueet ovat jo yhtä suurta perhettä

Hanna Karelius

Apuja on alkanut tulla myös SM-liigassa pelaavan miesten joukkueen suunnasta.

– HC TPS:ltä olemme saaneet apua siinä, miten yhteistyökumppaneita hankitaan. Lisäksi he ovat alkaneet kysyä omilta kumppaneiltaan, haluaisivatko yritykset tukea myös naisia. Toisekseen miesten joukkueen huolto on auttanut meidän huoltoamme ja olemme saaneet apua fysiikkavalmennukselta, Karelius kertoo.

Vastaavia tarinoita kuuluu myös muista suomalaisista naiskiekkojoukkueista. Seuroissa on vähintään istuttu alas pohtimaan, miten miesten edustusjoukkueet voisivat auttaa myös naisten joukkuetta.

– Ruotsissa naisten ja miesten joukkueet ovat jo yhtä suurta perhettä. Toivottavasti pääsemme täälläkin lähemmäksi sitä tilannetta, Karelius sanoo.

Tyttökiekkoilijat tarvitsevat polun huipulle saakka

Petrattavaa naiskiekossa on edelleen erityisesti siinä, että kiekkokoulussa aloittavilla tyttökiekkoilijoilla olisi mahdollisuus edetä seuran pelaajapolulla aina Naisten Liigaan tai Mestikseen saakka. Pelaajapolkuihin satsaaminen poikii hyvää myös Naisleijonille pitkällä aikavälillä.

Yksi esimerkki pelaajapolun rakentajasta on HIFK, joka päätti viime kaudella perustaa naisten edustusjoukkueen. Seuralla oli jo aiemmin tyttöjen kiekkokoulu, mutta sieltä harrastuksen aloittaneet piti ohjata lähialueiden tyttö- ja naiskiekkojoukkueisiin.

– Totesimme, että se ei ole riittävää. Ajattelimme, että tyttökiekon imua lisää se, jos on mahdollisuus pelata ison, perinteikkään seuran väreissä, kertoo Oy HIFK-Hockey Ab:n toimitusjohtaja Jukka Valtanen.

HIFK:n naiset pelaavat tällä kaudella Naisten Mestiksessä ensimmäistä kauttaan. Tavoitteena on nousta jo ensi kaudeksi Naisten Liigaan, ja HIFK:n organisaatio myös satsaa joukkueeseen nousun edellyttämällä tavalla.

Nina Koskela, manageri Saara Niemi ja maalivahti Sanni Ahola haluavat nostaa Helsingin IFK:n naisten Liigaan.
Nina Koskela, manageri Saara Niemi ja maalivahti Sanni Ahola haluavat nostaa HIFK:n naisten Liigaan.Yle

Tyttökiekkoilijat maksavat harrastuksestaan siinä missä pojatkin, mutta naisten edustusjoukkueen kulun ison osan kuittaa seura. Pelaajille toimitetaan jonkin verran varusteita. Lisäksi matkat ja kuukausimaksut hoidetaan. Seurassa ei haluta, että pelaamiselle olisi mitään taloudellista rasitetta.

– Meillä miehillä ja naisilla on samoja yhteistyökumppaneita. Myös medialla on iso vaikutus. Meillä on isot omat kanavat, joissa nostetaan tyttöjen ja naisten kiekkoa esille. Samoin ottelutapahtumissa alamme nostaa tyttöjen ja naisten näkyvyyttä, Valtanen kertoo.

Perinteikkäistä seuroista JYPillä on naiskiekossa vahvat perinteet. Joukkue on tosin pelannut viime vuodet mestiksessä, sillä vuoden 2016 mestaruuden jälkeen joukkue hajosi, ja seuraavaksi kaudeksi JYP päätyi Mestikseen.

JYP Jyväskylä Oy:n toimitusjohtaja Aku Vallenius kertoo, että Jyväskylässä ei ole kiire nostaa naisjoukkuetta takaisin Liigaan, vaan työtä halutaan tehdä pitkäjänteisemmin hankkimalla enemmän harrastajia lajin pariin. Tässä JYPin liigajoukkueen taustayhtiö auttaa JYP Juniorit ry:tä, jonka alaisuudessa naisjoukkue toimii.

– Tärkeintä on, että saamme luonnollista kasvua harrastajamäärien kautta ja siten hyviä kokemuksia lapsesta asti jääkiekosta tytöille ja pojille. Rakennamme pohjaa rauhassa.

Harrastajamäärien pitää kasvaa, jotta naiskiekkojoukkueita saadaan lisää

Miesten SM-liigassa olevista seuroista kolmella ei ole naisten edustusjoukkuetta Naisten Liigassa tai Mestiksessä. Nämä joukkueet ovat KooKoo, Tappara ja Ässät.

SM-liigassa menestystä niittävän Tapparan naiskiekkotoiminta loppui kauteen 2015. Tyttökiekkoilijoita seuralla on jonkin verran. Harrastusta aloittelevat tytöt pelaavat poikien joukkueissa, mutta siirtyvät C-juniori-iässä Ilvekseen, jossa on tarjota omat joukkueet eri ikäisille tytöille sekä naisten edustusjoukkue liigassa.

Kärppien Niina Mäkinen ja Ilveksen Anni Rantanen.
Tomi Hänninen.

Tappara ry:n toiminnanjohtaja Kari Aaltosen mukaan seuran tavoitteena on saada perustettua naiskiekkojoukkue uudelleen. Se ei ole kuitenkaan helppoa, sillä Tampereella on jo pelaajapolun tarjoava Ilves, eikä harrastajia tahdo löytyä kahdelle seuralle.

Toinen iso asia pelaajapulaan on se, että suuri osa Naisten Liigan pelaajista on nuoria opiskelijoita, joilla ei välttämättä ole varaa laittaa pelaamiseen suuria summia rahaa. Tämä vie pelaajia pois lajin parista. Yhdistyksellä ei kuitenkaan ole tarpeeksi resursseja pelaamisen tarjoamiseen, vaan siihen tarvittaisiin vetoapua Tapparan liigajoukkueen taustayhtiö Tamhockey Oy:lta.

– Olisihan se ihannetilanne, jos saataisiin naisissakin Tampereelle paikallispelit, mutta minun on tietysti helppoa sitä toivoa ja sanoa. Talous on yksi määrittävä tekijä. Paikallispelien toteutumiselle jollain aikavälillä tarvittaisiin esimerkiksi riittävästi sponsoreita ja katsojia.

SM-liigan seuroilta kaivataan vetoapua ja Naisleijonilta huimia suorituksia

Vaikka monissa seuroissa miesten joukkueet antavat vetoapua naisille, kentällä toivotaan entistä aktiivisempaa ja tiiviimpää yhteistyötä.

– Koen yhteistyön välttämättömänä. Molemmat joukkueet hyötyvät toisistaan. Kiekko ei voi pysyä isona lajina ja kehittyä, jos emme saa tyttöjä ja naisia mukaan. Tulevaisuudessa on todella tärkeää koskettaa montaa eri kohderyhmää, kun kilpailu ihmisten vapaa-ajasta muuttuu entistä tiukemmaksi, HIFK:n Valtanen sanoo.

TPS:n päävalmentaja Karelius on samoilla linjoilla. Miesten jääkiekkojoukkueiden takana on jo ammattimaiset organisaatiot, joilla on pitkä seurahistoria. SM-liigajoukkueilla on näkyvyyttä ja suuret yleisöt.

– Seurojen sisällä arvostuksen täytyy kasvaa edelleen. On tärkeää saada tytöille tasavertaiset vuorot poikien kanssa ja kiekkopolut kuntoon. Seuroissa pitää olla myötämielisiä kehittäjiä, jotta muutosta tapahtuu.

Seuroilla on suuri merkitys myös siinä, että harrastajia saataisiin lajin pariin lisää.

Vaikka Naisleijonat palasi Korean olympialaisissa pronssikantaan kahdeksan vuoden tauon jälkeen, ei se ole näkynyt suuremmin seurajoukkueissa. Sen sijaan vuonna 2016 poikien puolella harrastajamäärissä tapahtui huima hyppäys erityisesti Tapparassa.

Tuolloin Suomi voitti MM-kultaa alle 20-vuotiaissa ja alle 18-vuotiaissa. Tapparassa pelannut Patrik Laine oli alle 20-vuotiaiden MM-kultasankari. Samana vuonna Tappara voitti mestaruuden, ja Laine varattiin NHL:ään kesällä.

– Se kaikki satoi meidän laariimme silloin ja lujaa. Ja varmasti muillekin. Koko kausi oli puhuttu vain Laineesta. Koko vuosi tammikuusta heinäkuun varaustilaisuuteen oli suitsutusta. Sillä oli iso vaikutus, Aaltonen kertoo.

Lue myös:

Naisten Liigan kausi lähtee käyntiin uusin tuulin – "Hyppäämme tuntemattomaan"

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat