Ensin sää! Maanantaiaamuna Tryonin taivaalle laukkasi tarunhohtoinen yksisarvinen. Pilvi, joka toi tullessaan auringonpaisteen. Koko tämä viikko MM-kisoihin on luvattu aurinkoa ja yli 30 asteen hellettä. Ei tulvia, ei mutaa, ei katastrofia. Antaa show´n jatkua.
Istuin tuossa yksi päivä jälleen pitkän tovin golfkärryssä, matkalla mediatalosta maastoradalle. Oli tosi mukava kuski, jonka kanssa juttelimme tietenkin säästä, hevosista ja ruoasta. Matkan loppuvaiheessa kuski kysyi, että mistä aksentti puheessani on peräisin? From Finland, Europe, vastasin tottuneesti.
– No niin määkin! Nais tu miit juu! huudahti kuski, eli Ari Salminen. Siitähän juttu sitten jatkui rallienglannin sijaan sujuvalla Suomen kielellä.
Tarrabisnesmies Ari on kotoisin Tampereelta, mutta asunut USA:ssa jo pitkään. Nyt siis Pohjois-Carolinassa. Kotona hänellä ja vaimollaan Sarilla (os. Suikkari) on pari hevosta, pari muulia, pari mammuttiaasia ja pari miniaasia. Melkoinen katras. Kisoihin hän tuli vapaaehtoiseksi, ihan vaan aistimaan tunnelmaa ja tapaamaan uusia ihmisiä. Ari pitää kyllä upeasti suomalaisten mainetta yllä. Ja golfkärrykin kulki kuin Vatasen vaunu.
Aria olisi muuten tarvittu myös maastoradan varrella, kun Pauliina Swindells tuli vauhdilla alas hevosensa selästä. Pauliina oltiin kyllä talutettu ambulanssiin tarkastukseen, mutta sen jälkeen hänelle sanottiin, että voit mennä. Pauliina oli ollut hieman ihmeissään, että mihin?
Maaliin oli matkaa reilut kaksi kilometriä, ja hänellä ei ollut tietoakaan, missä hänen karannut ratsunsa Ferro viiletti. Pauliina oli sitten viittoillut hetken muutamille eri golfkärryille lähietäisyydellä, ennen kuin yksi oli pysähtynyt. Sen kuljettaja oli pitkin hampain lähtenyt kuskaamaan urheilijaa maalialueelle, sillä kesken jäi estevahtien eväidenjakokierros. Asiat tärkeysjärjestykseen.
Ulkomailla on aina kiva törmätä muihin suomalaisiin. Suomesta! Mistäpäin? Muutamia kisaturisteja on näinkin kauas lähtenyt, mutta osa Arin tavoin vapaaehtoistöihin. Sari ja kälynsä Minna Kemppainen pakkasivat kassinsa Sotkamossa ja Oulussa ja suuntasivat pelipaikoille.
Kälykset maksoivat lennoista ja majoituksista noin pari tonnia naiseen. Sillä rahalla he pääsevät nauttimaan helteestä ja hevosista, mutta myös neuvomaan kisaturisteja oikeisiin katsomoihin, vessoihin, parkkipaikoille ja mihin ketäkin. Varmasti upea kokemus, mutta ei välttämättä ihan jokaisen naisen unelmaloma. Mutta sellaisia hevosihmiset ovat, hevoshulluja, kuten sanotaan. Seuraavaksi suunnitteilla oli jo vapaaehtoistyöt Tokion olympiakisoissa...
Lue myös
