E-urheilun suomalainen uranuurtaja muistuttaa tärkeästä rajanvedosta ja peräänkuuluttaa terveitä elintapoja – ”Ei voi vetää pizzaa, hampurilaisia tai sokeria”

Elektronisen urheilun ammattilaiset elävät monella tavalla kuin huippu-urheilijat, sanoo kilpapelaamisen pioneeri Joona Leppänen. Leppäsen mukaan lajikulttuurin yksi tehtävä on puhua hyvien ja terveellisten elintapojen puolesta.

e-urheilu
Joona Leppänen
Joona Leppänen.Tomi Hänninen

Kuuntele Urheiluhullut Yle Areenasta

– Olen kyllästynyt koko kysymykseen. Miksi sitä täytyy pohtia? Kysymys on esitetty minulle todella monta kertaa, huokaisee Joona ”natu” Leppänen.

Onko esports urheilua? Sitä kysymystä hän ei enää jaksaisi vatvoa. Kysyjiä on riittänyt jonoksi asti, sillä Leppänen on kilpapelaamisen, eli niin sanotun elektronisen urheilun (englanniksi esports) suomalainen uranuurtaja.

Nyt ei juututa tuohon kysymykseen, vaan tarkoituksena on selvittää, minkälaisia ovat elektronisen urheilun ammattilaiset. Mitä heiltä vaaditaan? Millaisia elintapoja kilpapelaaminen edellyttää? Näistä kysymyksistä Leppänen innostuu heti.

– Kilpapelaamisessa on paljon samanlaisia elementtejä kuin urheilussa, jos mietitään vaikka suoritusta. Haetaan sitä huippusuoritusta, sitoudutaan täysillä tekemiseen. Huipputasolla mukana on valmentaja ja psykologi. Mietitään tarkkaan ravintoa, kaikkia ihan pienimpiäkin elementtejä, jotta pystytään saamaan ihmiskehosta ja mielestä kaikki irti, jotta päästään taitotasojen ylärajoille, Leppänen selittää, eikä puhe tunnu loppuvan millään.

– Jos sitten mietitään lihasmassaa tai lihaskestävyyttä, niin eihän niiden tarvitse tietenkään olla sellaisia kuin pikajuoksijalla tai jääkiekkoilijalla, mutta fyysiset ominaisuudet tulevat kuvaan, kun mietitään ottelupäivää, Leppänen jatkaa.

Leppänen kertoo, että esports-turnauksessa voi ottelu alkaa kello 11 aamupäivällä, ja se kestää kolme tuntia. Sitten on viisi tuntia taukoa ja illalla seuraava ottelu.

– Otteluissa pitää olla äärimmäisen latautunut, fyysisesti valmiina ja mieli virkeänä. Se vaatii muun muassa ruoan, juoman ja levon miettimistä todella tarkkaan, Leppänen kertoo.

Keskittyminen ja pienten yksityiskohtien hiominen huippu-urheilijoiden tapaan kannattaa, sillä pelissä on miljoonia. Tuoreimmat esimerkit kilpapelaamisen tähtitieteellisistä voittopoteista saatiin viimeksi kokea Suomessa elokuun lopulla, kun Jesse ”JerAx” Vainikan ja Topias ”Topson” Taavitsaisen edustama joukkue OG voitti Dota 2 -turnauksen Vancouverissa. Molemmat suomalaispelaajat kuittasivat palkintorahaa noin 2,2 miljoonaa dollaria.

”Haluamme korostaa hyviä ja terveellisiä elintapoja”

Joona Leppänen oli kilpapelaamisen ammattilainen aikana, jolloin maailman huippujen palkintosummia ei vielä laskettu miljoonissa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen alkaneella, noin 15 vuotta kestäneellä peliurallaan hän ei paistatellut iltapäivälehtien lööpeissä, kuten ”JerAX” ja ”Topson”.

Leppänen on silti yhä e-urheilun ammattilainen. Hän on managerina ja osakkaana ENCE eSportsissa, joka on perustanut ensimmäisen Counter-Striken ammattilaisjoukkueen Suomeen.

Ammattilaisjoukkueissa näkyy Leppäsen mukaan hyvin se, kuinka ammattipelaajat pitävät huolta fyysisestä kunnostaan. Pelaamiseen liitetyt mielikuvat tyhjistä pizzalaatikoista ja energiajuomista kannattaa Leppäsen mukaan unohtaa. Ainakin, kun puhutaan ammattipelaajista.

– Kaikki suunnitellaan huipputasolla todella tarkkaan. Kilpapelaamisessa erot ovat niin häviävän pienet. Ihan niin kuin huippu-urheilussakin. Silloin ei voi vetää pizzaa, hampurilaisia tai sokeria, Leppänen sanoo.

Leppänen muistuttaa samalla tärkeästä rajanvedosta. Kilpapelaamisen ammattilaiset ja peliharrastajat ovat kaksi täysin eri asiaa. Harrastajien liiallisesta uppoutumisesta pelaamiseen ovat huolissaan jo lähes kaikki, lasten vanhemmista ministereihin.

Pelaaminen saattaa olla niin koukuttavaa, että monilta harrastajilta se vie lähes kaiken vapaa-ajan, eikä fyysisestä kunnosta pidetä enää riittävästi huolta. Leppänenkin on huolissaan erityisesti lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ja liiallisesta pelaamisesta.

– Pitää olla huolissaan siitä, miten nuoriso syö, nukkuu ja liikkuu. Seurajoukkueiden ja koko esports-kulttuurin tehtävä onkin viedä eteenpäin viestiä niistä asioista. Haluamme korostaa hyviä ja terveellisiä elintapoja, hän sanoo.

Ammattilaispelaajat ovat Leppäsen mukaan hyviä roolimalleja nuorille, sillä menestyvälle kilpapelaajalle hyvä fyysinen kunto alkaa olla jo itsestäänselvyys. Eikä vähiten lajissa liikkuvien rahojen vuoksi.

– Jos kilpapelaajan kuukausipalkka on huipulla 20 000 euroa, niin silloin häneltä saa vaatia jo hyvää fyysistä kuntoakin, Leppänen sanoo.

Joona Leppänen ja Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Pekka Holopainen keskustelivat kilpapelaamisen suosion räjähdysmäisestä kasvusta ja sen suhteesta perinteiseen urheiluun Urheiluhullut-ohjelmassa. Kuuntele ohjelma kokonaisuudessaan Yle Areenasta. Toimittaja Jussi Paasin juontama Urheiluhullut kuullaan suorana lähetyksenä Radio Suomessa joka maanantai kello 18.05 ja podcastina Yle Areenassa.

Lue myös:

Joona "natu" Leppäselle pelaamisesta tuli henkireikä vanhempien kuoleman jälkeen

Kansallispeli on täynnä räiskyviä persoonia ja ainutlaatuista tunnelmaa - pesäpallon ongelmat pysyvät silti samoina vuodesta toiseen

"Hissutellaan ja sanotaan, ettei kannata nostaa meteliä" – Miksi suomalaisurheilijat eivät osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun?

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat