Suora

  • Ratsastuksen maailma
  • Elävä arkisto esittää
  • Viimeistä viedään
  • Urheiluruutu

Raaka harjoittelu ja yksinäinen elämä uuvuttivat koko kansan jääprinsessan - Kiira Korpi kertoo, mitä henkinen romahdus opetti: "Tytöilläkin on lupa tuntea inhimillisiä tunteita, vihaa, surua, pettymystä"

Taitoluistelija Kiira Korven uralle mahtui menestystä, mutta myös ahdistusta ja huonoa itsetuntoa. Korpi kertoo vaiheistaan uudessa kirjassa Kiira – ehjäksi särkynyt. Katso video Kiira Korven kilpauran kohokohdista.

taitoluistelu
Video: Kiira Korven kilpauran koskettavimmat kohokohdat
Video: Kiira Korven kilpauran koskettavimmat kohokohdat
Kiira Korpi
Uran lopettamisesta kertominen vuonna 2015 oli tunteikas tilanne Kiira Korvelle.AOP

Kiira Korpi aloitti luistelun jo nelivuotiaana. Pitkään harrastus pysyi mielekkäänä ja tytön lahjakkuus kantoi. Armoton kunnianhimo, taistelija-asenne ja päättäväisyys tekivät Korvesta huippu-urheilijan.

– Pitkään se oli sellaista innostunutta oppimista, Korpi hymyilee.

– Huippu-urheiluun eivät välttämättä ajaudu ne kaikkein tyytyväisimmät tyypit. Kyllä siihen vaaditaan hirveä palo ja tarve saavuttaa jotakin.

Teini-iässä harrastus muuttui vakavasti otettavaksi kilpaurheiluksi ja menestystä tuli jo varhain. Ehkä jopa liian aikaisin. Korpi halusi pärjätä kaikessa ja vaati itseltään paljon. Koulussakin hän oli kympin tyttö.

Kiira ja Petra Korpi lapsena
Kiira ja hänen siskonsa Petra Korpi lapsena.Kiira. Ehjäksi särkynyt (Otava 2018) / Kiira Korven kotialbumi

Korpi kertoo uransa ja elämänsä vaiheista tänään julkaistussa kirjassa Kiira – ehjäksi särkynyt. Kirjan on kirjoittanut Yle Urheilun entinen toimittaja Jere Nurminen, joka työskentelee nykyisin Ylen viestinnän päällikkönä.

Tänään 30-vuotissyntymäpäiviään viettävältä Korvelta oli kyselty kirjan perään jo pari vuotta sitten. Nyt aika oli kirjalle kypsä.

Raaka, yksinäinen, kova ja intensiivinen treenaaminen ulkomailla. Ei vaan ihminen kestänyt.

Kiira Korpi

Koko kansan Kiira

Ensimmäisen kerran Korpi koki uupumuksen oireita vuonna 2006. Korpi pääsi vain 17-vuotiaana mukaan Torinon olympialaisiin, joissa hän oli 16:s.

Ennen Torinoa alkoi julkisuusrumba, jonka jälkeen mikään ei ollut ennallaan. "Suomen jääprinsessa", "Koko kansan Kiira", huusivat lehtien otsikot. Suosio toi mukanaan uusia velvollisuuksia ja yhä suurempaa tarvetta toteuttaa ihmisten toiveet ja menestyä.

– Omat paineet pään sisällä lisääntyivät. Toki ulkoisetkin tekijät vaikuttivat, mutta etenkin se, miten itse aloin näkemään sen maailman ja luistelun, Korpi kertoo Yle Urheilun haastattelussa.

Kiira Korpi Torinossa
Kiira Korpi Torinon olympialaisissa vuonna 2006.AOP

Korven on vaikea vastata kysymykseen, tuliko menestys liian aikaisin. Välillä hän ajattelee, että kaikki meni, kuten pitikin. Välillä hän miettii, että ehkä ura olisi ollut erilainen, jos menestys olisi tullut myöhemmin.

– Uskon kuitenkin, että jos menestystä ei olisi tullut niin aikaisin, usko olisi loppunut, enkä olisi jaksanut kaikkien vaikeiden vuosien läpi.

Pelkkää väsymystä

Tarve menestyä alkoi tuoda mukanaan ongelmia. Kilpailutilanteissa Korpi ei ollut parhaimmillaan ja itsetunto oli koetuksella. Korpi pärjäsi paremmin silloin, kun jokin oli vialla ja häneen ei kohdistettu suuria odotuksia. Korpi ei kokenut kuuluvansa huippujen joukkoon. Kuitenkin hän halusi olla maailman paras.

– En itsekään silloin tajunnut, kuinka ahdistunut olin. Vasta jälkikäteen, kun olen lukenut päiväkirjamerkintöjä, olen ollut ihan että huh heijaa. Joka päivä pelkkää väsymystä. Mutta siinä oravanpyörässä pyöriessä niitä tuntemuksia oppii painamaan alas, Korpi päivittelee.

– Ahdistuksen, väsymyksen ja pelon tunteiden tunnistamista olisi pitänyt harjoitella. Sorruin siihen, että painoin ne tunteet taka-alalle tai keksin häiriötekijöitä, ettei niitä tarvitsisi kohdata.

Kiira Korpi SM 2014
Kiira Korpi SM-kisoissa vuonna 2014.AOP

Laihduttaminen ajoi sairauskierteeseen

Korpi koki olevansa väärän kokoinen ja alkoi sairaalloisesti tarkkailla syömisiään vuonna 2007. Lihomisen pelossa hän söi jatkuvasti liian vähän, mutta ajatteli sen kuuluvan huippu-urheilijan terveelliseen elämään.

Jatkuva laihduttaminen horjutti terveyttä ja oli harjoittelun kannalta kohtalokasta, koska se romahdutti ponnistusvoiman. Syksyllä 2008 Korpi ajautui sairauskierteeseen ja jalkojen pahoihin palautumisongelmiin.

– Syömisongelmat kumpusivat halusta tehdä kaikki niin hyvin kuin mahdollista, mikä oli toisaalta myös minun vahvuuteni. Lajeissa, joissa painolla on oikeasti merkitystä suoritukseen raja on hiuksenhieno, milloin kontrollointi menee liiallisuuksiin.

– Syömistä yrittää kontrolloida samalla lailla kuin yrittää hallita tunteita.

Henkinen ja fyysinen romahdus

Jopa oma hengitys tuntui vieraalta ja kauhealta. Ehkä se kertoo, kuinka kuollut minun sieluni oli.

Kiira Korpi

Valmentajan roolia urheilijan rinnalla ei voi korostaa tarpeeksi. Korpi pärjäsi pitkään samojen valmentajien kanssa. Yhteistyö pitkäaikaisten valmentajien Susanna Haaralan ja Maaret Siromaan kanssa päättyi vasta kesällä 2013.

Kesästä 2013 Korpea valmensi Rafael Arutunian ja syksyllä 2014 Korpi muutti Oberstdorfiin Carlos Avila de Borban valmennukseen. Valmennussuhde muuttui nopeasti raskaaksi, ja intensiivinen valmennustyyli oli Korvelle henkisesti uuvuttavaa.

Kiira Korpi ja Carlos Avila de Borba
Kiira Korpi ja Carlos Avila de Borba.Kiira. Ehjäksi särkynyt (Otava 2018) / Kiira Korven kotialbumi

Tammikuussa 2012 Sheffieldissä tulleen EM-hopean jälkeen Korpi joutui jättämään seitsemät arvokisat väliin. Hän joutui muuttamaan harjoitussuunnitelmiaan vammojen takia ja hän koki, ettei tee mitään oikein. Pahin loukkaantuminen oli akillesjänteen vamma, jonka kanssa Korpi taisteli lähes kaksi vuotta.

Niitti Korven uralle tuli Shanghain MM-kisoissa keväällä 2015. Kisat päättyivät epäonnistumiseen ja katastrofiin. Jo ennen kisoja Korpi alkoi olla henkisesti hajalla vammojen ja valmennussuhteen takia. Viisi kuukautta kisojen jälkeen Korpi ilmoitti uran loppumisesta.

– Kehoni ja mieleni olivat niin erillään toisistaan. Yöllä ennen kisoja mietin, että kunpa saisin vaiennettua tämän minun hengitysääneni, tämä häiritsee. Jopa oma hengitys tuntui vieraalta ja kauhealta. Ehkä se kertoo, kuinka kuollut minun sieluni oli, Korpi kauhistelee.

– Raaka, yksinäinen, kova ja intensiivinen treenaaminen ulkomailla. Ei vaan ihminen kestänyt.

Ongelmana omat ajatukset

Korven uraan mahtui menestystä, EM-hopea ja kaksi pronssia. Aika ajoin huippu-urheilu oli tehdä Korven hulluksi. Korpi painottaa, että vika ei ollut huippu-urheilussa vaan hänessä itsessään.

– Ei se ole se luistelu tai huippu-urheilu, joka on tehnyt minulle kärsimystä. Kärsimystä ovat tuottaneet omat asenne- ja ajatusmallit luistelusta ja elämästä. Jos olisin ryhtynyt viulunsoittajaksi, varmasti minun luonteenpiirteilläni olisivat tulleet ihan samat ongelmat.

– Tytöilläkin on lupa tuntea inhimillisiä tunteita, vihaa, surua, pettymystä. Minulle ei ollut hyväksi, kun koin, että on väärin olla vihainen tai minussa on jotain vikaa, jos ahdistaa Se oli selviytymiskaava, jonka opin.

Kiira Korpi
Kiira Korpi sanoo nyt, että elämä on mallillaan.Mikko Ahmajärvi / Yle

Tällä hetkellä Korpi asuu aviomiehensä kanssa New Yorkissa ja opiskelee psykologiaa yliopistossa. Elämä on mallillaan. Taitoluistelussa hän on mukana sen verran, kun hyvältä tuntuu, muttei itse enää näytösjäillä.

– Muistelen uraani lämpimin ja kiitollisin mielin. Vaikka se otti paljon, se antoi vielä enemmän. Se on tehnyt minusta sen ihmisen, joka nyt olen. Se oli valtavan hieno matka, Korpi sanoo.

– Haluan sanoa kaikille pikkuluistelijoille, että pitäkää huolta siitä lapsenomaisesta innostuksesta ja oppimisen halusta. Harjoituksissakin pitäisi vaalia ryhmähenkeä ja iloa, sitä mieletöntä iloa, mikä esimerkiksi liu´usta ja kaikista tempuista tulee. Sen kun me kaikki muistaisimme. Ei vain luistelussa, vaan koko elämässä.

Kiira Korpi EM-hopeaa 2012
Kiira Korven uran huippuhetki oli vuoden 2012 EM-hopea.AOP
Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat