Suora

  • Urheiluruutu

Alisa Vainio voitti 15-vuotiaana jääpallon MM-pronssia ja halusi jääkiekkoilijaksi – on suomalaisen yleisurheilun onni, että poikkeuksellinen superlahjakkuus valitsi kestävyysjuoksun: "Kovin moni Suomessa ei harjoittele enempää kuin Alisa"

Urheilun monilahjakkuus Alisa Vainio on pienestä pitäen harjoitellut määrällisesti paljon ja useita eri lajeja. Siitä on apua myös matkalla kestävyysjuoksun huipulle.

yleisurheilu
Alisa Vainio Kullervon SM-maratonilla
Alisa Vainio ei juuri välitä julkisuudesta. Hän haluaa vain juosta.Mikko Ahmajärvi / Yle

"Juokse villi lapsi. Juokse kauemmaksi. Siellä kasvat vahvemmaksi. Ja vapaammaksi."

Kun Pelle Miljoona vuonna 1980 sanoitti kertosäettään, Alisa Vainio ei ollut vielä syntynyt, mutta sanat voisivat kertoa myös nuoresta juoksijasta.

Rannikkoalueilla puhalsi myrskytuuli, mutta Etelä-Karjalassa, Joutsenon urheilukentällä tuuli ei ollut vielä yltynyt myrskylukemiin.

Vaaleahiuksinen urheilija venytteli jalkojaan juoksuradan reunalla. Hän vaihtoi muutaman sanan tukijoukkojensa kanssa ja jatkoi sen jälkeen lämmittelyä. Sitten hän huomasi kameramiehen ja vaihtoi askeliensa suuntaa. Alisa Vainio halusi keskittyä rauhassa kohta alkavaan naisten SM-maratoniin.

Vajaa kolme tuntia myöhemmin 20-vuotias kauniilla askeleella juokseva Vainio tuli maaliin tuulisessa sadekelissä naisten maratonin ylivoimaisena voittajana. Aika oli 2.34.49. Väsymystä tuskin huomasi. Palkintona oli SM-kultamitali.

Vainiolla on palkintokaapissaan myös kolme MM-mitalia, mutta ne eivät ole tulleet juoksusta, vaan jääpallosta.

Lappeenrannan Urheilumiehiä yleisurheilussa edustava Vainio on todellinen urheilun monilahjakkuus, joita ei kasva joka oksalla. Hän on harjoitellut pienestä pitäen valtavia määriä erilaisia urheilulajeja.

Se on todellakin suomalaisen yleisurheilun onni, että Vainio haluaa nykyään juosta kilpaa.

En ole koskaan tavannut noin motivoitunutta urheilijaa ja minä olen sentään tavannut Arto Bryggaren ja Juha Tiasen.

Jarmo Viskari

Luistelua ja maratonhaaveita

Alisa Vainio aloitti urheilun jo 3-vuotiaana. Silloin laji oli taitoluistelu. Taitoluistelua seurasivat pikaluistelu, jääkiekko ja jääpallo.

Joskus ala-asteella Vainio sai päähänsä, että hänen pitää luistella kovempaa kuin jääkiekkoa pelaavat isoveljensä.

Huippu-urheilijan siemen oli kylvetty. Vainio halusi olla parempi kuin muut. Ja hän oli valmis tekemään sen eteen myös töitä.

– En ole ehkä koskaan aikaisemmin tavannut noin motivoitunutta urheilijaa. Ja minä olen sentään tavannut Arto Bryggaren ja Juha Tiasen, kertoo Alisa Vainion nykyinen valmentaja, LUM:n entinen puheenjohtaja Jarmo Viskari.

Alisa Vainio Kullervon SM-maratonilla
Vainio pelasi jääkiekkoa naisten SM-sarjassa, mutta oivalsi urheilulukiossa pitävänsä enemmän juoksemisesta.Mikko Ahmajärvi / Yle

Jo aivan pikkutyttönä Vainio alkoi haaveilla juoksevansa maratonin.

– Siitä lähtien kun iskä ja äiskä lähtivät juoksemaan Tukholman maratonia. Olin silloin ehkä jotain 5-vuotias, muistelee Alisa Vainio Ylen haastattelussa.

Maratonhaave jäi itämään pikkutytön tajuntaan. Sen haaveen toteuttaminen kesti noin 12 vuotta.

Kolme MM-mitalia jääpallossa

Vainio harrasti nuorempana myös telinevoimistelua, salibandya ja jalkapalloa, mutta erityisesti luistelu oli ja on vieläkin yksi hänen lempilajeistaan.

Vainio pelasi aluksi jääpalloa Lappeenrannan Veiterässä, sitten HIFK:ssa. Vuonna 2011 vasta 14-vuotias nuori nainen sai jääpallon MM-hopeaa tytöt-17-sarjassa.

– Vainio oli erittäin taitava ja nopea hyökkääjä. Hän keräsi huomiota tyttöjen MM-kisoissa Venäjällä. Hän muun muassa ratkaisi Suomen finaalipaikan tekemällä välierässä hattutempun Norjaa vastaan. Ratkaiseva maali syntyi lisäajalla, muistelee Pekka Liikanen Suomen jääpalloliitosta.

Jääpalloliitto lähetti hiljattain Vainiolle kutsun maajoukkueleirille.

Vainio on pelannut jääpallossa 14 naisten A-maaottelua ja vuonna 2012 hän oli mukana Suomen naisten maajoukkueessa, joka saavutti MM-pronssia Irkutskissa.

Kaksi vuotta myöhemmin Suomen jääpallomaajoukkue ja siinä pelannut Vainio saivat jälleen MM-pronssia. Tällä kertaa kisat pelattiin Lappeenrannassa.

Samana vuonna 2014 Vainio edusti Suomea pikaluistelumaaottelussa, jossa hän luisteli pronssia. Sinä vuonna hän oli mukana myös yleisurheilun alle 19-vuotisten MM-kisoissa. Matka oli 3000 metrin esteet, mutta Vainio oli silloin vasta 16-vuotias ja putosi jo alkuerissä.

Alisa Vainio
Monipuolinen lajivalikoima on luonut Vainiolle pohjan, josta ponnistaa.Mikko Ahmajärvi / Yle

Jääpalloliitto ei vieläkään ole unohtanut Vainiota. Sieltä lähetettiin hänelle juuri hiljattain leirikutsu naisten maajoukkueleirille.

– Se on kunnia-asia, että saa tuollaisen kutsun. Se tuli vähän yllätyksenä. En kyllä osaa ihan sanoa menenkö leirille, mutta jos pysyn terveenä, ehkä jätän harjoittelun juoksulle, tuumaili Vainio miettiväisen näköisenä.

Jääkiekko vaihtui juoksemiseen

Vainio pitää myös jääkiekosta. Hän pelasi jääkiekkoa ensin tyttöjen joukkueessa, mutta oli niin hyvä luistelemaan, että vaihtoi SaiPan poikien joukkueeseen.

Yläasteen jälkeen Alisa Vainio teki radikaalin siirron ja muutti lätkän perässä toiselle puolen Suomea. Hän meni Kuortaneen urheilulukioon päälajinaan jääkiekko.

– Vielä pari vuotta sitten olin varma että minusta tulee jääkiekkoilija, kertoi Vainio Ylen haastattelussa vuonna 2015.

Alisa Vainio Instagram

Mutta juokseminen kiinnosti Vainiota niin vahvasti, että hän halusi harjoitella myös kestävyysjuoksijoiden kanssa. Mitä oikein tapahtui?

– Siellä oli juoksuvalmentaja Hannu Holappa. Kävin hänen treeneissään ja juoksin paljon alkuverkkoja. Olen aina juossut, mutta huomasin siellä, että juoksu on se juttu.

Kaudella 2013–2014 Vainio pelasi jääkiekkoa naisten SM-sarjatasolla Kuortaneen lukion joukkueessa Team Oriflame Kuortane, mutta treenasi myös juoksemista.

– Se oli monesti niin, että jääkiekkoilijat harjoittelivat iltapäivällä ja juoksijat aamupäivällä tai toisinpäin, niin että hän pystyi käymään molemmissa treeneissä, muistelee Kuortaneen urheilulukion kestävyysjuoksuvalmentaja Hannu Holappa.

On selvää että kuormitus on aika suuri, kun treenaa kahta lajia samaan aikaan

– Me valmentajat yritimme rytmittää hänen harjoitteluaan niin, etteivät kovat treenit menneet päällekkäin, kertoo valmentaja Holappa.

Epävirallinen Euroopan ennätys maratonilla

Oliko juoksijaksi ryhtyminen oikea päätös?

– Kyllä vähän vielä tekee mieli mennä jäälle, mutta on se juoksu ollut hyvä päätös, pyörittelee Alisa Vainio vastaustaan.

Alisa Vainio Kullervon SM-maratonilla
Alisa Vainio ennen SM-maratonin starttia.Mikko Ahmajärvi / Yle

Jäälajeissa pärjäämisen ohella Vainio voitti siinä ohessa juoksuradoilla juniorisarjojen Suomen mestaruuksia estejuoksussa, maantiellä sekä maastojuoksussa. Ohessa syntyi muutama alle 17-vuotiaiden SE-tulos.

Vuosi 2015 oli juoksemisen kannalta varsinainen jackpot. Vasta 17-vuotias Vainio voitti Porin Kalevan Kisoissa 10 000 metriä hyvällä ajalla ja oli toinen 5 000 metrillä.

Samana vuonna hän nappasi Eskilstunassa alle 19-vuotiaiden EM-pronssia 3000 metrin estejuoksussa.

Syyskuussa 2015 ollessaan 17-vuotias, hän toteutti monivuotisen unelmansa. Hän juoksi Joutsenossa maratonin huippuaikaan 2.33.24.

Aika oli alle 19-vuotiaiden ja alle 22-vuotiaiden uusi SE ja samalla myös alle 20-vuotiaiden junioreiden epävirallinen Euroopan ennätys.

Tulos alitti myös seuraavan vuoden Rion olympialaisten tulosrajan, mutta kansainväliset säännöt kielsivät Vainion juoksemisen Riossa. Hän oli liian nuori.

Olen oppinut kunnioittamaan enemmän itseäni ja kaikkia niitä juoksijoita, joilla on vammoja ja vaikeita hetkiä.

Alisa Vainio

Vaikeudet kasvattavat

Julkisuus alkoi vyöryä sisään ovista ja ikkunoista. Suoritus noteerattiin ulkomaita myöten ja muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC oli kiinnostunut Vainion haastattelusta.

Nuoren urheilijan kohdalla nopea hyppäys suureen julkisuuteen ei aina ole hyvä asia.

Loppuvuodesta 2015 Vainion eteen alkoi kasaantua vaikeuksia. Hän voitti PM-maastot, mutta joutui jättämään joulukuun EM-maastot väliin jalkaongelmien takia.

Alisa Vainio
Alisa Vainio Joutsenon maratonreitillä.Mikko Ahmajärvi / Yle

Kun treenataan paljon, urheilijan keho on monesti kestämisen rajoilla. Vainion jalat olivat kovilla ja seuraavana keväänä se ilmeni polvikipuina. Kuvauksissa selvisi, että hänellä oli ollut rasitusmurtuma reisiluussa. Myöhemmin samalla kaudella hän kärsi vielä kantapään rasitusmurtumasta.

Vainio joutui luopumaan myös Amsterdamin 2016 EM-kisojen kympistä, jonne hänet oli jo valittu.

Elokuussa Vainion valmentaja vaihtui. Kolme vuotta Vainiota luotsanneen Rami Virlanderin tilalle tuli Jarmo Viskari.

Vuonna 2017 Vainiolla oli bakteerien aiheuttama tulehdustila keuhkoissa ja se aiheutti hengitysvaikeuksia. Kalevan Kisat jäivät väliin.

Syksyllä Vainio starttasi Jyväskylän SM-maratonille, mutta joutui keskeyttämään kisan hieman ennen maalia jalkakramppien takia.

Uskon ettei kovin moni Suomessa harjoittele enempää kuin Alisa.

Jarmo Viskari

Urheilijan elämä on aaltoliikettä, joten vaikeudetkaan eivät kestä ikuisuutta. Vainio pääsi harjoittelemaan täysipainoisesti vasta tänä keväänä, mutta sen jälkeen treenaaminen on sujunut hyvin ja se on näkynyt myös tuloksissa.

– Hienoa että Alisa nousi takaisin ja nousu on ollut aika rakettimainen. Se on iso asia ja malli monelle muullekin juoksijalle, kehuu Urheiluliiton kestävyysjuoksun lajivastaava Jukka Keskisalo Vainiota ja hänen taustajoukkojaan.

Miltä on tuntunut juosta terveillä jaloilla ja keuhkoilla?

– Se on ihan mahtavaa. Ei sitä mikään voita. Joka päivä kun pääsee lenkille, niin siitä pitää osata olla kiitollinen, tilitti iloinen Vainio tuntojaan SM-maratonvoiton jälkeen.

Vaikeat vuodet ovat myös kasvattaneet Vainiota.

– Olen oppinut kunnioittamaan enemmän itseäni ja kaikkia niitä juoksijoita, joilla on vammoja ja vaikeita hetkiä. Se on auttanut niin, että osaan huomata nopeammin, jos jotain on vialla, sanoo Vainio.

Alisa Vainio.
10 000 metrillä Ruotsi-ottelussa vetohommiin joutunut Vainio jäi ennätyksestään vain 7 sekuntia.AOP

Ennätyskesä 2018

Kausi 2018 on ollut Vainiolle hieno. Hän juoksi ennätyksensä peräti neljällä eri matkalla. Uudet ennätykset syntyivät 3000 metrillä, 5000 metrillä, maantiekympillä ja puolimaratonilla.

Vainiolla on vahva juoksemisen palo ja hän tekee välillä hurjalta kuulostavia suorituksia. Ne ovat juoksemiseen tottuneelle Vainiolle vain pitkiä lenkkejä.

Vuonna 2017 Vainio veti Joensuun Suomi-juoksussa ensin 10 km aikaan 37.40. Sen jälkeen hän juoksi vielä flow-sarjassa 30 kilometriä. Eli siinä tuli ohimennen vedettyä melkein maraton.

– Uskon, ettei kovin moni Suomessa harjoittele enempää kuin Alisa. Ehkä jotkut ultrajuoksijat, sanoo Vainion valmentaja Viskari.

Siitä huolimatta mittari ei ole vielä tapissa.

– Kaikilla osa-alueilla on varaa kiristää. Vaikka Alisa määrällisesti Suomen mittapuun mukaan harjoittelee kohtuullisen paljon, niin siinäkin on varaa kiristää.

– Tehoharjoittelu on ollut aika vähäistä. Viime vuosien vammakierteen takia olemme lähestyneet kovia vauhteja varovasti, kertoo Viskari.

Uskon että hänen rajansa ovat vielä kaukana.

Hannu Holappa

Vainion viikkokilometrimäärät ovat suuria, yli 150–160 kilometrin viikkoja, ehkä enemmänkin, mutta hän on oppinut ripottelemaan harjoittelun sekaan äärettömän tärkeitä lepopäiviä.

– Juoksun viikkokilometrimäärät vaihtelevat tosi paljon. Teen paljon kaikkea muutakin. Käyn jäällä, ajan pyörää, on lihaskuntoa, hiihtoa ja kaikenlaista. Teen 1–2 treeniä päivässä. Välillä on lepopäiviä. Niitäkin tarvitsee että palautuu, sanoo harjoittelusta pitävä Vainio.

Opiskelua ja tukitiimi

Superlahjakkaalla Vainiolla on selkeitä huippu-urheilijan piirteitä. Hän haluaa olla paras, eikä hän pelkää kovaa harjoittelua. Lisäksi hän on hyvällä tavalla hieman omapäinen, kuten huippu-urheilijat yleensä ovat.

Häntä ei suuremmin kiinnosta julkisuus. Ennemminkin hän haluaa keskittyä rauhassa harjoitteluun ja kilpailemiseen.

Siviilissä Vainio opiskelee liikunnanohjaajaksi Vierumäen urheiluopistolla.

– Se on etäopiskelua ja sopii hyvin urheilun kanssa. Mutta joskus kun on pitkiä päiviä, pitää mennä tosi aikaisin lenkille ja sitten on illalla aivan väsynyt, kertoo Vainio, jonka pitäisi valmistua ensi vuonna.

Alisa Vainio Kullervon SM-maratonilla
Ritva Lemettinen oli 34-vuotias juostessaan maratonin SE:n. Vainiolla on vielä vuosikausia aikaa tehdä huipputulos.Mikko Ahmajärvi / Yle

Tänä päivänä huippu-urheilu maailmalla on niin kovaa leikkiä, ettei suomalaisilla ole varaa antaa yhtään tasoitusta. Siksi myös Vainion ympärille on rakennettu urheilijalle tärkeä tukiryhmä.

– Meillä on ollut nyt kaksi vuotta hyvä tukitiimi kasassa. Siinä on kaikki toimijat, jotka pitääkin olla ja Alisa voi keskittyä vain harjoitteluun, kertoo valmentaja Viskari.

On selvää että Vainiolla on mahdollisuudet lähes mihin tahansa, mutta se vaatii paljon työtä, onnistumisia ja terveyttä.

– Uskon että hänen rajansa ovat vielä kaukana. Jos vain jalat pysyvät kunnossa, niin hyvä tulee, arvioi Vainion harjoituksia Kuortaneella sekä leireillä seurannut kestävyysjuoksuvalmentaja Holappa.

Terveys edellä päivä kerrallaan

Ykkösasia huippu-urheilussa on aina urheilijan terveys. Valmentaja Viskari taustatiimeineen tietää tämän ja asiaan on panostettu.

– Pikkuasioiden tekeminen huolellisesti joka treenissä, veriarvojen säännöllinen mittaaminen, kuormitusten säätelyä omien tuntemusten perusteella, niin ettei jääräpäisesti lähdetä tekemään määräviikkoa, jos siihen ei ole edellytyksiä.

– Se on oikeastaan meidän etu, että teemme yhteistyötä joka päivä, valottaa Vainion valmentaja Viskari nykytilannetta.

Alisa Vainio
Alisa Vainio voitti maratonin Suomen mestaruuden ajalla 2.34.49.Mikko Ahmajärvi / Yle

Maratonia ajatellen Vainiolla on myös ikäetu. Yleensä juoksijat tahkoavat pitkään ratajuoksuja ja siirtyvät vasta sitten maratonille. Vainio juoksi ensimmäisen maratonin jo 17-vuotiaana.

Maratonin tämän kauden kotimaisen kärkituloksen juossut Anne-Mari Hyryläinen oli tuloksen juostessaan 39-vuotias. Ritva Lemettinen oli puolestaan 34-vuotias juostessaan 23 vuotta sitten lajin SE-tuloksen 2.28.00.

Matkan maailmanennätys on hurja, 2.15.25. Britti Paula Radcliffe juoksi sen Lontoossa vuonna 2003. Hän oli juoksuhetkellä 30-vuotias.

Vainio täyttää tänä vuonna 21. Hänellä ei ole mitään kiirettä tavoitella kuuta taivaalta, vaan hän voi rauhassa keskittyä harjoittelemaan.

Onko maraton sitten se Alisan Vainion tulevaisuuden paras matka?

– Sitä ei varmasti voi tietää. Tällä kaudella vauhtikestävyys kehittyi hyvin lyhyilläkin matkoilla. Siinä on vielä paljon kehittämisen varaa, tietää valmentaja Jarmo Viskari.

Entä mitä sanoo juoksija itse?

– En osaa sanoa tulevaisuudesta kauheasti. Toivon että maraton olisi päämatka, jos vain paikat pysyvät kunnossa ja kaikki menee hyvin, uskoo Vainio.

Lue myös:

Vainio sai SM-maratonin alussa kiriapua miesjuoksijoilta – olisi tullut miesten kilpailussa neljänneksi

Alisa Vainio juoksi ylivoimaiseen maratonin Suomen mestaruuteen – jäi minuutin ennätyksestään

Alisa Vainio kympin maaliin toisena piikkarit veressä – ”Pientä pintanaarmua”

Alisa Vainio ei juokse EM-kisoissa - "Liian kovaa pääkopalle"

Alisa Vainion Rio-haaveille takaisku – "Ei kannata nyt hätäillä"

Vuoden nuori urheilija oli jääkiekkoilija, josta tulikin juoksija: "Vaihtoaitiossa ei jaksanut istua"

Alisa Vainiolla ei ole asiaa Rion maratonille – "Edes erikoislupahakemus ei menisi läpi"

Kansainvälinen media kiinnostui huikean ajan maratonilla juosseesta Alisa Vainiosta

OK:n lajiryhmävastaava: "Ei 17-vuotias lähde maratonille, jos epäilee, ettei se mene läpi"

Elämänsä ensimmäisen maratonin juossut 17-vuotias suomalainen rikkoi Rion olympiarajan - ei asiaa olympiamaratonille

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat