Suora

  • Blast Lissabon CS:GO
  • Blast Lissabon, CS:GO
  • Blast Lissabon, CS:GO
  • Uinnin lyhyen radan MM
  • Freestylen MC, Thaiwoo
  • Urheilustudio
  • Davos, naisten 10 km

Iivo Niskasen olympiakullan metsästys oli kaatua jo kuukautta ennen h-hetkeä, mutta valmentajan kanssa tehdyt ratkaisut pelastivat menestyksen – nyt kulta-Iivon tavoitteena on menestyä vapaallakin

Iivo Niskanen tunnetaan silmiä hivelevästä perinteisen hiihtotavan tekniikastaan, mutta menestys vapaalla hiihtotavalla on jäänyt vähäiseksi. Niskasen valmentaja Olli Ohtonen taas tekee väitöskirjaa juuri vapaan hiihtotekniikan biomekaanikasta. Kaksikko on panostanut vapaan tekniikkaan nyt parin vuoden ajan. Joko Niskanen pääsee mittaamaan kapasiteettinsa tällä kaudella?

hiihto
Iivo Niskasen tavoite on voittaa maailmancupin kokonaiskilpailu.
Iivo Niskasen tavoite on voittaa maailmancupin kokonaiskilpailu.Trond Tandberg / Getty Images Sport

Syyskuisena iltapäivänä Vuokatin urheiluopiston testimatto on ollut kovassa käytössä ja odottaa jo seuraavaa tulijaa. Valmentaja Olli Ohtonen on saapunut paikalle hyvissä ajoin ja yrittää löytää sauvaan sopivaa tuppea. Hän manaa niiden kertakäyttöisyyttä ja sitä, että niitä pitää tilata kalliilla Norjasta.

Iivo Niskanen saapuu paikalle juuri sovittuun aikaan. Hän kättelee kaikki huoneessa olijat, vaihtaa treenivarusteet ylleen ja nousee matolle.

– Nämä valjaathan ovat jo valmiiksi hikiset, hän naurahtaa, kun Ohtonen kiinnittelee valjaiden solkia.

Matto rullaa tasaiseen tahtiin 12 kilometrin tuntivauhtia. Niskasen syke, 119 lyöntiä minuutissa, on heijastettuna seinälle, kuten myös kaksi live-videokuvaa hänestä: takaa sekä sivusta.

– Lisää vähän vauhtia, Niskanen pyytää.

Ohtonen nostaa vauhtia parilla pykälällä. Maton ääni on unettavan tasainen. Sauvojen iskut kajahtelevat rytmikkäästi. Rullasuksien rullat osuvat silloin tällöin epäpuhtaasti alustaan ja antavat poikkeavan äänen tähän muuten niin kovin harmoniseen äänimaisemaan.

– Tätä tämä nyt on. Ei mitään järkeä, Niskanen virnistää matolta sivusta seuraajille, kun puolen tunnin lämmittelystä on kulunut kymmenisen minuuttia.

– Koska tänään paistaa ulkona aurinko, niin hiihdetään matolla sisällä, Ohtonen irvailee.

Pian alkava harjoitus on kaksikolle tuttu. Kymmenen viiden minuutin pätkää kahden minuutin palautuksella. Joka toinen veto tehdään kuokkatekniikalla, joka toinen wassbergilla ja teho vain nousee vetojen myötä. Usein näiden jälkeen Niskanen tekee vielä viitisen nopeusvetoa, jotka kestävät 20 sekuntia.

Muuta ei ulkopuolisille kerrota, eikä harjoitustakaan saa jäädä seuraamaan kuin lämmittelyn ajaksi.

Ohtonen kutsuu tätä kontrollitreeniksi. Harjoitusta tehtiin jo viime kaudella ja sitä on jatkettu nyt myös tämän kesän aikana. Ohtonen saa siitä tarvittavat tiedot Niskasen syke- ja maitohappotasoista, mutta pääsee samalla myös katsomaan tämän vapaan tekniikkaa, joka on ollut parivaljakon projektina jo parin vuoden ajan.

Harjoitus on viimeisiä vapaan erikoisharjoituksia, joita Niskanen ehtii enää tekemään matolla tämän kauden aikana. Kenties vielä yhden kerran vastaava pystytään tekemään, mutta muuten keskitytään muihin asioihin.

– Vapaan projekti on aikataulussa ainakin tuon harjoituksen perusteella. Tekniikka oli hyvännäköistä ja kuntopuolelta aerobinen jaksaminen ja kapasiteetti oli ihan hyvä, Ohtonen analysoi harjoitusta seuraavana päivänä.

Myös Niskasen mielestä harjoitus oli onnistunut, vaikka se tuntui pahalta.

– Joskus on tuntunut pahemmaltakin, hän toteaa.

Mittaaminen ja analysointi ovat Ohtoselle tärkeitä työvälineitä valmennuksessa, mutta yhtä lailla hän haluaa keskustella ja tietää Niskasen tuntemuksista – rehellisesti ja mitään pois jättämättä. Vain tällä tavoin he pystyvät tekemään tulosta.

Tämän he huomasivat konkreettisesti viime kaudella, kun vain kuukausi ennen Niskasen kauden päätavoitetta, Pyeongchangin olympiakisojen 50 kilometrin kilpailua, Lahden MM-kisojen suomalaissankarin meno enteili pikemminkin katastrofia kuin olympiakultaa.

Iivo Niskanen on oppinut vuosien aikana kuuntelemaan itseään ja välittämään tuntemuksensa rehellisesti valmentajalleen.
Iivo Niskanen on oppinut vuosien aikana kuuntelemaan itseään ja välittämään tuntemuksensa rehellisesti valmentajalleen.NurPhoto / Getty Images

Planican ja Seefeldin kyykkäys

Ennen helmikuun Pyeongchangin olympialaisia hiihtäjillä oli tammikuun loppupuolella kilpailukalenterissaan kaksi tärkeää etappia: Planican maailmancup ja tulevissa MM-maisemissa hiihdettävät esikilpailut sekä valmisteleva leiri Seefeldissä.

Jo Planican maailmancupiin saapumisessa oli omat ongelmansa, kun Vuoden urheilija - ja Vuoden valmentaja -titteleitään Urheilugaalassa juhlistaneet Niskanen ja Ohtonen starttasivat kisareissulle puoli vuorokautta myöhemmin. He myöhästyivät jatkolennolta ja joutuivat turvautumaan 350 kilometriä pitkään automatkaan Münchenistä Sloveniaan.

Nihkeistä tuntemuksistaan huolimatta Niskanen oli perinteisen hiihtotavan sprintissä kahdeksas, mutta seuraavana päivänä paraatimatkallaan, 15 kilometrin perinteisellä hiihtotavalla, hän oli vasta kymmenes. Ero kärkeen oli minuutin ja kymmenen sekuntia, eikä kisassa ollut edes kaikkia kärkihiihtäjiä.

Ja tämä oli se samainen matka, jolla Niskanen oli Lahdessa täysin ylivoimainen.

Suomalaismedia viritteli jo kriisiä, sillä myös Matti Heikkisen meno oli hyvin takkuista. Ohtonen ja Niskanen eivät panikoineet.

Kyllä siinä taidettiin rasti panna useamman harjoituksen päälle.

Olli Ohtonen

Ennen Seefeldin maailmancupia Ohtonen pani suojattinsa juoksemaan niin sanotun pikkumattotestin, ja se paljasti karun totuuden: kokonaiskuorma oli vaivihkaa kasvanut liian isoksi, harjoittelukuorman lisäksi Niskaselle oli tullut liikaa muita ärsykkeitä ja kuormittavuutta.

– Taisimme pari iltalenkkiä käydä juoksemassa ja miettiä, että jotain muutosta on syytä tehdä siihen, miksi olemme ajautuneet tuohon tilanteeseen. Kuitenkin olotila oli kaukana siitä, mitä sen olisi pitänyt olla, Niskanen toteaa nyt, seitsemän kuukautta olympialaisten jälkeen.

Ohtosen mukaan tällaisina kriittisinä hetkinä pitää pystyä harkitsemaan tilannetta viileästi ja tekemään oikeita asioita - ja ennen kaikkea olemaan valmis tekemään muutoksia harjoitusohjelmaan.

– Meillä oli tiettyjä asioita suunniteltu Planican ja Seefeldin välille, mutta kyllä siinä taidettiin rasti panna useamman harjoituksen päälle, Ohtonen myöntää.

Muutokset tehosivat, ja Niskanen löysi huippukunnon jälleen juuri oikealla hetkellä, päämatkallaan 50 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa. Niskasesta tuli helmikuun 24. päivänä kuninkuusmatkan olympiavoittaja.

– Viime vuotta voi katsoa tyytyväisenä. Olemme tehneet oikeita ratkaisuja monessa paikassa, Niskanen sanoo.

Iivo Niskanen teki Olli Ohtosen kanssa oikeita ratkaisuja harjoittelussaan ja tästä tuloksena oli olympiakultaa.
Matthias Hangst / Getty Images Sport

Rehellisyyden opettelua

Urheilijan uupumistila on vaikea tilanne niin urheilijalle kuin valmentajalle. Ohtonen on tyytyväinen siihen, että Niskanen on hyvä tunnistamaan itsessään juuri niitä tuntemuksia, mitä valmentajan tarvitseekin tietää.

– Eikä vain tuloksen teossa, vaan harjoituksissakin; onko olotila sen tyyppinen, että saadaan suorituskyvystä riittävästi irti ja että sillä pystyy pärjäämään. Kaikkien muiden mittareiden ohella se urheilijan oma tuntemus on kuitenkin todella tärkeä siinä, miten edetään harjoitusten ja kilpailujen suhteen, Ohtonen toteaa.

Niskanen myöntää, ettei tilanne ole aina ollut yhtä hyvä. Etenkin silloin, kun hän yritti nousta maajoukkuetasolle mahdollisimman nopeasti, hän hiljensi oman äänensä. Niskanen ei aina halunnut tai uskaltanut kuunnella sitä, mitä hänen kehonsa yritti hänelle kertoa. Nykyään hän on tässä asiassa rehellinen itselleenkin.

– Sitä aina aamulla miettii, että miltä tuntuu. Jos tuntuu pikkuisen kurkussa ja jos sitä ei viitsi sanoa valmentajalle tai oikein myöntää itselleenkään, että nyt kannattaisi tehdä jotain eri tavalla, niin silloin on jo vähän menty metsään, Niskanen sanoo.

– Ainahan sitä tutkii hyvin pikkutarkasti itseään ja skannaa läpi, mutta se, että oikeasti myöntäisi ääneenkin, miltä tuntuu, on hyvin vaikeaa. Ei pelkästään minulle, vaan monelle muullekin.

Olen vuosien myötä ymmärtänyt, miksi mitäkin tehdään.

Iivo Niskanen

Sen takia Ohtonen turvaa mielellään myös erilaisiin mittareihin, muun muassa sykettä ja maitohappoja mittaaviin testeihin. Urheilijan olotilan, harjoitus- ja kilpailutuntemuksen sekä eri mittausten mukaan hän pystyy tekemään arvion kokonaisuudesta.

Niskanen sanoo oppineensa kokemuksen kautta, minkälaisia erilaisia reittejä pitkin hän on päässyt parhaaseen tulokseen. Aina ei kannata lukea harjoitusohjelmaa orjallisesti.

– Omien virheiden ja kokemuksen kautta olen oppinut sen, että niitä tuottavampia harjoituksia kannattaa tehdä silloin, kun on hyvä olo. Olen vuosien myötä ymmärtänyt, miksi mitäkin tehdään, hän hymähtää.

Ohtonen on tyytyväinen kuunnellessaan Niskasen puheita, sillä se on hänen mielestään valmennusprosessin keskeisimpiä asioita: kun urheilijalle tulee lisää kokemusta, valmennussuhde kasvaa ja kehittyy ja urheilijalle tulee enemmän vastuuta.

– Valmentaja-urheilija-suhde muuttuu keskustelevammaksi ja sparraavammaksi. Mietitään yhdessä, miten on järkevää toteuttaa asioita.

Iivo Niskanen haluaa mitata vapaan hiihtotekniikan kapasiteettinsa tällä kaudella.
Iivo Niskanen haluaa mitata vapaan hiihtotekniikan kapasiteettinsa tällä kaudella.EPA-EFE/PETER SCHNEIDER

Löytyykö suutarin lapselle kengät?

Ohtonen on yhä Niskasen valmennussuhteessa asiantuntija. Etenkin vapaan hiihtotekniikassa. Jyväskylän yliopistoon kuuluvan Vuokatin liikuntabiologian laitoksella opiskellut Ohtonen tekee tällä hetkellä väitöskirjaa vapaan hiihtotekniikan biomekaniikasta.

– “Väikkäri” on viimeistelyvaiheessa. Tai niin olen tainnut sanoa jo monta vuotta, mutta nyt se toivon mukaan on oikeasti siinä, liikuntateknologiayksiköstä vuonna 2009 valmistunut ja projektitutkijana työskentelevä Ohtonen naurahtaa.

Yhteenvetovaihe on menossa ja neljäs artikkeli on käytännössä kirjoitettu, joten vuonna 2011 alkanut projekti on lähestymässä loppuaan. Ohtonen on oppinut projektin aikana paljon työ- ja mittausmenetelmistä ja sanookin olevansa nyt valmiimpi miettimään asioita, jotka todella ovat tärkeitä hiihtosuorituksen kannalta.

Asiantuntijana Ohtonen pystyy myös sanomaan, ettei Niskasen vapaassa hiihtotekniikassa ole mitään rajoitteita, miksi hän ei voisi menestyä myös sillä.

– Sellaisia pieniä pointteja, joita hiotaan, mutta kokonaisuutena Iivon tekniikka on hyvä. Enemmän ongelmat tulevat väsymyksen myötä. Pitkissä kilpailuissa tekniikka tahtoo ruveta niin sanotusti hajoamaan, ja se vaikuttaa hiihdon taloudellisuuteen, Ohtonen analysoi.

– Katsotaan, miten käy, kun tulee metri ja 30 senttiä pidemmät sukset, siirtyykö se tekniikka lumelle, Niskanen nauraa Ohtosen puheita kuunnellessaan.

– Ollaanhan sitä hinkattu jo jokunen vuosi. Kontrollitreenissä on nähtävissä, että tekniikka on mennyt eteenpäin, ja se antaa uskoa.

Ollaanhan sitä hinkattu jo jokunen vuosi.

Iivo Niskanen

Niskaselle perinteinen hiihtotekniikka on aina ollut parempi kuin vapaa pelkästään hänen ruumiinrakenteensa ja luontaisten ominaisuuksiensa vuoksi. Hänen ei tarvitse edes keskittyä samalla tavalla perinteisen harjoittelussa kuin vapaalla.

– Jos pystyy olemaan hyvänä päivänä jopa ylivoimainen perinteisellä, niin se hyvä päivä ei riitä vapaalla samoihin mitenkään, Niskanen tunnustaa.

Ohtosen mukaan heikompi vapaan hiihtotekniikka nostettiin keskiöön pari vuotta sitten, sillä Niskanen haluaa menestyä tulevaisuudessa myös maailmancupin kokonaiskilpailussa. Ja se ei onnistu pelkästään perinteisen hiihtotavan kisoilla.

Niskasen harjoitteluun on parin viime vuoden aikana lisätty vapaan rullahiihtoharjoitusten määriä ja matolla tehtyjä kontrolliharjoituksia sekä monia harjoituksia, jotka lisäävät luistelulihasten jaksamista.

Viime talvena vapaan kilpailut jäivät vähiin, eikä Niskanen hiihtänyt yhtään vapaan väliaikalähtökilpailua, sillä keskittyi olympialaisiin ja menestymään siellä ennen kaikkea perinteisellä hiihtotavalla. Ohtosen mielestä Niskasen kapasiteetti vapaalla jäikin näkemättä.

Erot ovat niin pieniä kymmenestä kolmanteen sijaan.

Iivo Niskanen

Nyt tulevana kautena kilpailukalenteri tarjoaa jo heti alkukauteen muutamia hyviä vapaan hiihtotavan kisoja, kuten Lillehammerin mini-tourin 15 kilometrin kisa ja Beitostölenin 30 kilometrin kisa.

Ohtosen mielestä on mielenkiintoista nähdä, mille tasolle Niskanen yltää, mutta Niskanen itse odottaa jo hyviä tuloksia. Ainakin silloin, jos nyt rullasuksilla löydetty hyvä meno siirtyy myös lumelle.

– Erot ovat niin pieniä kymmenestä kolmanteen sijaan. Mielestäni sellaisen 10–15 sijan pystyisi saavuttamaan jo ihan sillä, että on hyvässä kunnossa. Tekniikka edellyttää varmasti jo sille tasolle.

Niskasen mukaan parin vuoden projekti ei ole turhauttanut, mutta hän on jäänyt odottamaan, että pääsisi mittaamaan sen todellisen kapasiteettinsa. Kehitystä voidaan tietenkin tarkastella pitkällä aikavälillä, mutta loppupeleissä kyse on hänen mielestä kuitenkin pienistä asioista.

– Pystyykö kilpailupäivänä edes absoluuttisesti mittaamaan sitä kapasiteettia, mitä on? Välinepuolenkin pitää olla kunnossa, hän muistuttaa.

Iivo Niskanen haluaa aloittaa maailmancupkautensa Rukalta hyvin.
Iivo Niskanen haluaa aloittaa maailmancupkautensa Rukalta hyvin.Tomi Hänninen

Hyvät kortit haussa

Tulevana talvena yksi päivämäärä on ylitse muiden Niskasen ja Ohtosen kalenterissa: 27. helmikuuta. Tuolloin Seefeldin MM-kilpailuissa hiihdetään 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan väliaikalähtökilpailu.

– Se on ainoa varma matka, sillä pääsen hiihtämään sen puolustavana mestarina. Muihin sitten karsitaan vähän kovemmalla kädellä joukkueen sisäisesti, Niskanen naurahtaa.

Tuota päätavoitetta kohti Niskanen on valmistautunut kesän ja syksyn aikana hyvin pitkälti samalla peruskaavalla kuin aikaisempina arvokisavuosina. Hyväksi havaituista kuormitus- ja palautumisjaksoista on pidetty kiinni, sillä niillä on saatu Niskanen pysymään terveenä.

Ainoan selkeän muutoksen kaksikko teki korkeanpaikan harjoittelussa, sillä viime syksynä Niskanen jätti elo-syyskuun vaihteen korkeanpaikanleirin väliin. Nyt se palautettiin takaisin ohjelmaan, aivan kuten se oli ohjelmassa Lahden MM-kisavuonnakin.

Lokakuun toisella viikolla ohjelmassa on kauden tärkein leiri, kun Niskanen matkaa muun maajoukkueen mukana kolme viikkoa kestävälle Val Senalesin korkeanpaikanleirille. Tuolla leirillä on tärkeä saada hyvä lumituntuma, mutta vielä tärkeämpää on palautua leiristä täysin.

– On todella tärkeää, että lähdetään kilpailukauteen palautuneessa tilassa, Ohtonen korostaa.

Hyvä maasto ja hyviä muistoja.

Iivo Niskanen Rukasta

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan ja Niskanen palautuu hyvin, alkaa hänen kilpailukautensa pian leirin jälkeen Rovaniemen Suomen Cupissa. Maailmancup-ruljanssi käynnistyy tästä jo vajaat kaksi viikkoa myöhemmin Rukalla.

– Siitä se sitten lähtee. Joka viikonloppu ei ole tarkoitus kilpailla, sillä kilpailuja on älyttömän paljon ensi kaudellakin, Niskanen toteaa.

Fokus on MM-kisoissa, mutta viime kausien tapaan muutamia kisoja on merkitty kalenteriin isoin kirjaimin. Niskanen haluaa menestyä ennen kaikkea Rukalla ja sen 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kisassa, jonka voittoa hän puolustaa.

– Hyvä maasto ja hyviä muistoja. Se on aina sellainen paikka, jossa olisi kiva aloittaa kausi hyvin, hän vakuuttaa ja sanoo toisen tärkeän maailmancupkisan löytyvän heti MM-kisojen jälkeen.

– Yksittäisistä maailmancupeista arvostan ehdottomasti eniten Holmenkollenin perinteisen 50 kilometrin kisaa.

Ollaanhan me Ristomatti Hakolan kanssa leukailtu siitä pariviestistä.

Iivo Niskanen

Tammikuun Otepään 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailun on Ohtosen mukaan myös tärkeä, sillä se on Rukan kaltainen. Molemmat kisat käydään kovissa maastoissa ja antavat osviittaa siitä, ketkä ovat sillä hetkellä kapasiteetiltaan kovimmassa kunnossa.

Mutta näistä kisoista on vielä pitkä matka Seefeldin MM-laduille, joissa Niskasen pitäisi olla vieläkin kovemmassa kunnossa. Olympiakisoihin verrattuna MM-kisojen kilpailuohjelma on huomattavasti tiivimpi, ja Ohtosen mukaan se, että esimerkiksi yhdistelmäkilpailu ja pariviesti hiihdetään peräkkäisinä päivinä, rajoittaa hiihtäjien mahdollisuutta osallistua kaikille matkoille.

– Ollaanhan me Ristomatti Hakolan kanssa leukailtu siitä pariviestistä, Niskanen naurahtaa.

Toissakaudella Lahden MM-kisoissa ohjelma oli liki samanlainen Seefeldin kanssa, ja tuolloin Niskanen saavutti pariviestissä Sami Jauhojärven kanssa pronssia ja juhli kolme päivää myöhemmin MM-kultaa. Samanlainen menestys kiehtoisi nytkin.

– Pitää mennä tilanteen mukaan ja katsoa, mitkä ovat menestysmahdollisuudet. Toivottavasti niitä hyviä kortteja on useampia kuin pelkästään se yksi, Niskanen toivoo.

Muokkaus 15.10. kello 11.11: Tarkennettu Niskasen kontrolliharjoituksen kulkua.

Lue myös:

Olympiavoittaja Iivo Niskanen oli nuorena raviradan siivooja ja totomyyjä – omistaa nyt kolmasosan lämminverisestä Victory Bonsaista

Liikunnanopettaja aavisti Iivo Niskasen huippumenestyksen jo yläasteella: "Jumaliste poika, sinä se hiihdät vielä olympialaisissa"

Vain viidelle maastohiihtäjälle suuri apuraha – "Tuohan on se joukko, joka on tehnyt sen tuloksen"

Suosittelemme

Tuoreimmat