Suora

  • Taitoluistelun GP Venäjä, parien vapaaohjelma
  • Jääkiekkokierros
  • Wisla, miesten joukkuemäki
  • Uinnin lyhyen radan SM-kilpailut
  • Urheiluruutu
  • Taitoluistelun GP Venäjä, naisten vapaaohjelma
  • Urheiluruutu
  • Taitoluistelun GP Venäjä: Parien vapaaohjelma
  • Käsipallon Mestarien liiga Ademar León - Cocks
  • NCAA: Colorado Buffaloes - Utah Utes
  • Urheiluruutu
  • Taitoluistelun GP Venäjä: naisten vapaaohjelmat

Harri Kirvesniemi avautuu ex-valmentajansa kanssa nuorten hiihtäjien harjoittelusta – ”Olen ollut jo pitkän ajan huolestunut”

Harri Kirvesniemeä lähes 20 vuotta valmentanut Jorma Manninen on kirjoittanut yhdessä entisen suojattinsa kanssa pamfletin, jonka viesti on tyly: Suomessa etenkin juniorit harjoittelevat liian kevyesti ja liikaa määrää painottaen.

Harri Kirvesniemi
Harri Kirvesniemi ja Jorma Manninen
Jorma Manninen (vas.) julkaisi Harri Kirvesniemen harjoittelusta kirjan jo vuonna 2016.Lehtikuva

Harri Kirvesniemi voitti urallaan 14 arvokisamitalia, hiihti kansainvälisellä huipulla yli kaksi vuosikymmentä ja on sen jälkeen ollut aktiivisesti mukana lajin parissa eri rooleissa. Hänen tietotaitoaan maastohiihdosta arvostetaan yli maarajojen ja moni laji-ihminen on odottanut, milloin Kirvesniemen valmennusosaamista saataisiin suomalaisen hiihdon käyttöön laajemmin.

Nyt sitä olisi tarjolla, kun Kirvesniemi kertoo näkemyksiään suomalaisen hiihdon tilasta keskiviikkona julkaistussa 75-sivuisessa Suomen maastohiihdon kilpailukyky –kirjelmässä.

– Olen ollut jo pitkän ajan huolestunut sekä hiihtomme tulevaisuudesta että myös huippuhiihtomme nykytilastakin, Kirvesniemi sanoo.

”Tämä ei ole hyökkäys”

Julkaisun tärkein sanoma on, että nuoret suomalaishiihtäjät harjoittelevat liian määräpainotteisesti, mutta turhin kevyillä tehoilla. Vauhtiharjoittelussa tulisi lisäksi ottaa nykyistä paremmin huomioon harjoituskertojen määrä eli toistotiheys, ei vain kokonaismäärä kaikesta harjoittelusta. Väitteen perusteluksi Jorma Manninen ja Harri Kirvesniemi tarjoavat esimerkkejä Kirvesniemen omasta harjoittelusta Marit Björgenin treenipäiväkirjoihin ja Suomen arvokisamenestyksen laskeviin tilastokäyriin.

– Käytännön esimerkkinä muistan, kun saatoin 70-luvulla tehdä 4-5 tehoharjoitusta viikossa ilman mitään ongelmia, Kirvesniemi valottaa omaa harjoitteluaan.

Harri Kirvesniemi voitti 15 km:n maailmanmestaruuden Lahdessa 1989.
Harri Kirvesniemi voitti 15 km:n maailmanmestaruuden Lahdessa 1989.Kalle Kultala

Kaksikon avautumisen taustalla on aito huoli suomalaisen hiihdon tulevaisuudesta.

– Tämän koosteen tarkoituksena ei ole hyökätä nykyistä linjausta vastaan. Viesti on se, että kansainvälisen tason hiihtäjäksi on kuitenkin noustu erilaisilla harjoitusrakenteilla ja painotuksilla, Manninen korostaa.

”Johannes Klæbo muistuttaa enemmän Simo Lipsasta kuin kestävyysurheilijaa”

Mannisen ja Kirvesniemen mielestä nuorten harjoittelussa tulisi määrän sijaan keskittyä nykyhiihdossa vaadittaviin ominaisuuksiin. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi nopeus ja kimmoisuus, sillä hiihto on lajina muuttunut entistä vauhdikkaampaan suuntaan ja nopeusominaisuuksilla on lajissa koko ajan suurempi merkitys. Harjoituspäiväkirjojen mukaan nämä ominaisuudet korostuivat 30 vuotta sitten Kirvesniemen harjoittelussa enemmän kuin monella nykyhiihtäjällä.

– Kirjoittajat ovat tehneet oman huippu-uransa vuosikymmeniä sitten. Silti heidän ajatuksensa nopeus- ja vauhtiharjoittelusta ovat hyvin tuoreita – tuoreempia kuin monen nykyhiihtäjän, Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassila hämmästelee.

– Meillä pyöritään liikaa kysymyksen ”paljon” ympärillä. Olisi syytä keskittyä enemmän myös kysymyksiin ”kuka”, ”mitä” ja ”miksi”, Lassila tiivistää suomalaisen valmennuskulttuurin, mutta huomauttaa heti perään, että yksilötasolla on paljon poikkeuksiakin.

Johannes Hösflot Kläbo
Johannes KlæboEPA

Manninen ja Kirvesniemi vertaavat kirjoituksessaan Suomea esimerkiksi Norjaan, jossa kaksikon mukaan nopeusharjoittelun tärkeys juniorivuosina on ymmärretty Suomea paremmin.

Johannes Klæbo on hyvä esimerkki harjoittelun monipuolisuudesta. Kimmoisuudessa hän muistuttaa enemmän (kolmiloikkaaja) Simo Lipsasta kuin kestävyysurheilijaa, Manninen vertaa.

– Mielenkiintoista on myös todeta, miten nopeasti yleisurheilupuolelta tulleet Johanna Matintalo ja Jasmin Kähärä valtasivat hyvät asemat omien ikäluokkiensa kärjestä, valmentaja jatkaa.

Kirvesniemellä on asiaa – kuunnellaanko häntä?

Kirvesniemen ja Mannisen ulostulo on paitsi radikaali ja osittain varsin kriittinen, myös poikkeuksellinen. Valmennuspiireissä vastaavanlaista keskustelua käydään toki päivittäin, mutta harva haluaa julkisesti arvostella suomalaista hiihtoa aikana, jolloin Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski napsivat arvokisamitaleita tämän tästä.

Moni nykyhiihtäjä saakin kirjoittajakaksikolta puhtaat paperit. Mannisen ja Kirvesniemen suurin huoli koskee sen sijaan Niskasen ja Pärmäkosken takana tulevaa seuraavaa sukupolvea. Itsekin nNuorten maajoukkuevalmentajana toimiva Lassila uskoo, ettei kaksikon viesti kaiu kuuroille korville.

– Paljon on puhuttu siitä, että olisi hienoa, jos Harrin tietotaitoa saataisiin laajemmin käyttöön. Nyt kun hänen mietteitään on tarjolla julkisesti, niin uskon, että jokainen lukee tämän ajatuksella ja miettii, mitä tästä saisi omaan toimintaansa.

Myös maajoukkueen päävalmentaja Matti Haavisto on tutustunut Kirvesniemen ja Mannisen kirjoitukseen ja pitää heidän ulostuloaan tervetulleena.

– En sano, että jaan heidän huolensa suomalaisen hiihdon tulevaisuudesta, mutta kyllä siinä totuuden siemen on, Haavisto tunnustaa.

– Suurella mielenkiinnolla luen tämän ja suosittelen kaikille valmentajille samaa, miksei urheilijoillekin, Haavisto vinkkaa.

Suosittelemme

Tuoreimmat