Seksuaaliseen hyväksikäyttöön puuttuminen on monelle hankalaa – "Osa ihmisistä katsoo, ettei sekaannuta, koska se on ylimääräistä työtä"

Hyväksikäytön paljastuminen voi rikosoikeuden asiantuntijoiden mukaan viedä vuosia. Myös oikeusprosessit ovat usein pitkiä.

Muu urheilu
kuvituskuva häirintä
Getty Images

Valmentajansa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutunut entinen naisten liigapelaaja odotti kolme vuotta ennen kuin juttu eteni käräjäoikeuteen. Rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen on käsitellyt lasten seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia yhteiskunnan eri alueilla vuosikymmenten ajan. Hän pitää prosessin hitautta kohtuuttomana.

– Ei tällainen ole mistään kotoisin, eikä mistään näkökulmasta kohtuullista. Prosessit ovat liian pitkiä ja se on henkisesti raskasta. Osa tapauksista on sellaisia, että ne ovat jo tutkintavaiheessa vaarassa vanhentua, Utriainen arvioi.

Samaa mieltä on myös Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

– Kesto on tietenkin liian pitkä. Tämän tyyppisissä tapauksissa olisi kohtuullista, että ne saataisiin vuodessa läpi. Eivät nämä ole lähtökohtaisesti niin monimutkaisia tutkia, ettei se olisi mahdollista. Se olisi jo uhrinkin näkökulmasta tärkeää, jotta toipuminen on mahdollista, Tolvanen sanoo.

Yle Urheilu kertoi tiistaina tytöstä, jonka jalkapallovalmentaja käytti häntä seksuaalisesti hyväkseen seitsemän vuoden ajan. Hyväksikäyttö alkoi, kun tyttö oli 13-vuotias.

Valmentaja tuomittiin tiistaina itäsuomalaisessa käräjäoikeudessa kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Valmentajan on myös korvattava uhrille 20 000 euroa. Mies aikoo valittaa tuomiosta hovioikeuteen.

– Minusta tämä on harvinaisen törkeä tekona sen pitkäkestoisuuden, uhrin ja tekijän välisen ikäeron sekä luottamussuhteen vuoksi. Näyttää myös siltä, että tekijä on pyrkinyt aika voimakkaasti vaikuttamaan tähän lapseen, ettei lapsi kertoisi tapahtumista kenellekään. Sekin on minusta seikka, joka lisää teon moitittavuutta. Siitä tulee yhteinen salaisuus, ja se on tietysti väärin, Tolvanen sanoo.

Tuomiota Utriainen ja Tolvanen pitävät suomalaiselle oikeuskäytännölle tyypillisenä.

– Maksimirangaistus törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on 10 vuotta. Yleensä Suomessa käytetään rangaistuasteikon alinta neljännestä. Siinä mielessä tuomio on rangaistuskäytännön mukainen. Sekin, että tuomio kohosi näinkin korkealle, johtunee pitkäkestoisuudesta ja luottamusasemasta, rikosoikeuden asiantuntija Utriainen summaa.

– Suomessa yleensä rangaistustaso on aika alhainen. Lasten törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä saatetaan tuomita ehdollista ja aikaisemmin ehdollisia tuomittiin vieläkin enemmän.

Tapauksia salaillaan

Utriainen sanoo, että usein hyväksikäyttötapaukset saattavat tulla ilmi vasta vuosien jälkeen.

– Tämä hyväksikäyttö oli hirveän pitkäkestoinen. Usein lasten hyväksikäyttötapaukset pysyvät pitkään salassa, myös silloin, jos ne ovat perheen sisäisiä, Utriainen sanoo.

Emilian tapauksessa ensimmäinen aikuinen, joka sai tietää junioriaikaisen valmentajan hyväksikäytöstä, oli hänen sukulaisensa. Sukulainen ilmoitti asiasta Emilian pyynnöstä tytön silloisen pääsarjajoukkueen valmentajalle. Valmentaja lähetti Emilialle kannustavan viestin ja kehotti hankkimaan keskusteluapua, mutta ei esimerkiksi ohjannut Emiliaa ilmoittamaan asiasta poliisille.

– Osa kieltäytyy näkemästä hyväksikäyttöä, koska jos siihen puututaan, niin sitä pitää ryhtyä selvittämään. Osa ihmisistä katsoo, ettei sekaannuta, koska se on ylimääräistä työtä ja vähän hankalaa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä on ilmiantovelvollisuus.

Utriaisen mukaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyy usein ihmisiä, jotka tekevät töitä lasten kanssa. Lasten kanssa toimivilta pyydetyistä rikosrekisteriotteista on hyötyä vasta silloin kun tekijällä on jo merkintä rekisterissä.

– Nämä ihmiset ovat usein lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Opettajia, katolisissa maissa pappeja tai nuorten harrastuksiin liittyviä aikuisia, kuten tässä tapauksessa. Toinen ryhmä on sukulaiset, tuttavat ja perheen sisäiset tilanteet, Terttu Utriainen taustoittaa.

Hyväksikäyttötilanteille on tyypillistä se, että tekijä on luonut luottamussuhteen lapsen tai nuoren kanssa.

– Lasten seksuaaliset hyväksikäytöt perustuvat siihen, että hyväksikäyttäjä luo sellaisen ilmapiirin, että saa lapsen puolelleen. Usein siihen liittyy esimerkiksi alkoholin, rahan tai etujen tarjoamista. Luodaan vähän niin kuin kaverisuhde ja siten saadaan systeemi pyörimään.

Hyväksikäytön uhrin nimi on muutettu hänen henkilöllisyytensä suojelemiseksi.

Lue myös:

Jalkapallovalmentajalle 2 vuotta ja 8 kuukautta vankeutta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä – 13-vuotiaana uhriksi joutunut Emilia: “Se oli minulle helvetti”

Junioriseuran pomo järkyttyi nuoren tytön hyväksikäytöstä – eettinen valvoja Palloliiton toiminnasta: ”Heidän olisi pitänyt pontevammin puuttua”

Suomalaistytön hyväksikäyttötapaus ei yllätä huippututkijaa, joka ihmettelee salailua: "Urheilun maine on tärkeämpää kuin lasten hyvinvointi"

Valmentajia on tuomittu seksuaalirikoksista myös Suomessa, mutta ilmiötä ei ole juuri tutkittu: "Hämmentävän vähän tietoa"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat