Suora

  • Jääkiekkokierros
  • Lentopallon Challenge-cup Kuusamo - Antwerp
  • Mimosa Jallow - EM-pronssin jälkeen tähtäin kohti jalompaa mitalia
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Suomalaiset haluavat huippu-urheiluun tasa-arvoa: ”Suoritus kuin suoritus, oli se miehen tai naisen, eikö se ole ihan sama asia”

Puolet kansasta haluaa, että naisille ja miehille maksetaan huippu-urheilusta yhtä paljon. Kansanedustajat patistavat lajiliittoja toimiin.

Muu urheilu
Jenni Hiirikoski Noora Räty
AOP

Yli puolet kansasta haluaa suomalaiseen huippu-urheiluun tasa-arvoa.

Asia selviää Ylen Taloustutkimuksella kesällä teettämästä tutkimuksesta. Sen mukaan 55 prosenttia aikuisväestöstä oli sitä mieltä, että valtion ja lajiliittojen tukisummat naisille ja miehille on oltava huippu-urheilussa aina samat. 35 prosentin mielestä tuen oli oltava samansuuruinen, jos menestys on samaa tasoa.

Helsingissä keskustassa liikkuneet ihmiset eivät nähneet syytä sille, miksi sukupuoli vaikuttaisi tukien suuruuteen.

– Suoritus kuin suoritus, oli se miehen tai naisen, eikö se ole ihan sama asia ja samanarvoinen, sanoo Leena Petäjä.

– Kyllähän urheilu on sukupuolesta riippumatta valtion tasolta tuettuna sellainen asia, jossa pitäisi olla samanlaiset korvaukset kaikille, toteaa puolestaan Mikko Lammi.

– Minun mielestä huippu-urheilun pitäisi olla tasa-arvoista ihan niin kuin muutkin yhteiskunnan alueet. Katsojan näkökulmasta on ihan yhtä mielenkiintoista seurata naisten ja miesten urheilua. Rahaa naisten urheilussa on vähemmän, mutta pitäisi olla enemmän, sanoo Jori.

Tutkimukseen haastateltiin 1012 vastaajaa aikuisväestöstä. Virhemarginaali oli kolme prosenttiyksikköä.

– Tulos kertoo sitä, että ihmisillä on valmiutta ja ihmiset ajattelevat näitä aika periaatteellisesti ja tasa-arvon kannalta. Vaikka tiedetään, että huomionarvo ja markkina-arvo on ihan erilaista eri lajeilla. Ja se mikä tulee tv-sopimuksien kautta, totta kai miesvoittoiset lajit vetävät enemmän rahaa. Tämä on minun mielestäni positiivista, että kansa ajattelee näin, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila.

Yle kysyi tasa-arvosta myös kansanedustajilta. Kyselyyn vastasi 69 kansanedustajaa tasaisesti kaikista eduskuntaryhmistä. Yli puolet vastanneista, eli 65 prosenttia oli sitä mieltä, että tukisummien on oltava samat, jos menestyskin on samaa tasoa. Kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, tukisummien oli oltava aina samat.

– Totta kai on selvää, että jos menestyspotentiaali on samaa tasoa, tuenkin pitää olla samaa tasoa, vastaa kokoomuksen Sari Multala.

Helmarit tuulettaa.
AOP

Ylen joulukuussa 2017 julkaiseman selvityksen mukaan suomalainen naishuippu-urheilija tienaa vain murto-osan miehen eurosta. Suurimmat erot löytyivät palloilulajeista.

Puolet kesän kyselyyn vastanneista kansanedustajista koki, ettei tasa-arvo toteudu kovin hyvin suomalaisessa huippu-urheilussa.

– Tasa-arvo ei toteudu hyvin, vaikka ei se nyt ihan huonoissa kantimissa Suomessa ole. Kun tulee menestystä, niin kyllä naisiakin nostetaan esille. Mutta se, että naiset pääsee samanarvoisesti taistelemaan mahdollisuudesta olla hyvä ja pärjätä tuolla maailmalla, siitä on kysymys, sanoo perussuomalaisten Ritva Elomaa.

Elomaa on vaikuttanut valtion liikuntaneuvostossa vuodesta 2011 saakka. Hän kertoo, että tasa-arvoasioista on keskusteltu viime aikoina aiempaa enemmän.

– Siihen vaikuttaa asennemuutos kaikin puolin. Jos jotain asiaa halutaan viedä eteenpäin, niin kaikki kestää ja usein vähän liian kauan. Sitä joustamattomuutta löytyy liian paljon, byrokratiaa sitäkin enemmän. Se lähtee sieltä ruohonjuuritason asenteista. Lait eduskunnassa pitää laittaa sen mukaisesti, Elomaa sanoo.

"Haastan meitä kaikkia, sekä lajiliittoja että suomalaisia talkoisiin, että sportti kulkisi etunenässä tasa-arvoasiassa. Eikä tulisi jälkijunassa."

Tuomo Puumala, keskustan kansanedustaja.

Liikuntaneuvosto on opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka ohjaa osaltaan ministeriön toimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa julkista rahaa lajiliitoille ja liikuntajärjestöille sekä apurahojen muodossa suoraan urheilijoille.

Lajiliitot laittavat sekä valtion avustuksista että omasta varainhankinnasta koostuvaa rahaa lajinsa sisällä eri kohteisiin. Lajiliitoista ainakin Palloliitto ja Jääkiekkoliitto maksavat naisten maajoukkuepelaajille miehiä pienempiä korvauksia. Molemmat kuuluvat suurimpiin avustuksensaajiin, sillä Palloliitto on saanut viime vuosina valtiolta kahden miljoonan euron yleisavustusta ja Jääkiekkoliitto noin 1,5 miljoonan euron vuosittaista avustusta.

Liitot ovat perustelleet erisuuruisia korvauksia esimerkiksi sillä, että kansainvälisen liiton arvokisabonukset ovat miehille naisia suuremmat.

Palloliiton hallituksessa aikoinaan istuneen Kari Uotilan mielestä syy ei ole peruste naisten ja miesten erisuuruisille korvauksille.

– Meidän pitää olla kuitenkin esimerkillisiä. Vaikkapa askel askeleelta pyrkiä siihen, että silloin kun edustetaan esimerkiksi maajoukkueessa Suomea, silloin bonukset ja palkkiot ovat samalla tasolla, sanoo Uotila.

– Miesjalkapalloilijat ja – jääkiekkoilijat ansaitsevat ammattilaisina joka tapauksessa paljon enemmän kuin naiset, jotka pelaavat maajoukkuetasolla. Ei se taloudellinen eriarvoisuus sillä poistu, mutta valtion rahoitusta saavan julkisen puolen pitäisi olla tasa-arvoista.

Jalkapallo, yleiskuva.
GettyImages

Naisten jalkapallon ja jääkiekon maajoukkuepelaajien turhautuneisuus nykytilanteeseen tuli viimeksi esiin lokakuun alussa julkaistusta Suomen urheilun eettisen keskuksen selvityksestä. Palloliiton ja Jääkiekkoliiton tilaamaan selvitykseen vastasi 496 maajoukkuepelaajaa kaikista ikäluokista.

"Maajoukketoiminnassa on jatkuvaa miehiin vertaamista. Naiset eivät osaisi pelata jääkiekkoa, eivät ole kykeneväisiä valmentamaan tai johtamaan johtavissa asemissa. Tällainen ajattelu on ollut aivan arkipäivää niin johtoportaasta lähtien. Kyllä niistä tyttöjen kanssa ollaan paljonkin juteltu. Ei niille asioille voi oikein mitään, jos johtavat ihmiset ovat sitä luokkaa. Pitäisi koko Jääkiekkoliitossa tapahtua puhdistus." (anonyymi pelaaja Suekin selvityksessä)

Selvityksen mukaan 11 naispelaajaa oli kokenut sukupuoleen perustuvaa häirintää maajoukkuetoiminnassa, joka ilmeni esimerkiksi vähättelynä ja syrjintänä. Useasta vastauksesta oli ilmennyt, että naiset kertoivat olevansa resurssien, toimeentulon ja arvostuksen osalta alisteisessa asemassa. Useampi vastaaja oli nostanut esiin erot maajoukkuesopimusten pelaajapalkkioissa mies- ja naisjoukkueiden välillä. Maajoukkuesopimukset nähtiin tasa-arvoasian lisäksi osoituksena siitä, miten eri tavalla miehiä ja naisia arvostetaan lajiliitossa.

"Naispalloilijalla ei ole samat oikeudet, luontaisedut, lähtökohdat, korvaukset yms versus miehet." (anonyymi pelaaja Suekin selvityksessä)

Pelaajat kertoivat, että häirinnälle ja syrjinnälle oli vaikea tehdä mitään. He eivät kokeneet pystyvänsä vaikuttamaan tilanteeseen.

"Asemaani naisten maajoukkueessa ei pidetä yhtä arvokkaana kuin mitä vastaava rooli olisi miehissä. Häirintä nimenomaan alentavaa ja väheksyvää. Ei riitä, että ollaan menossa kohti tasa-arvoa, se tulee tapahtua viipymättä." (anonyymi pelaaja Suekin selvityksessä)

Tasa-arvovaltuutetun lausuntoa lajiliittojen maajoukkuepalkkioiden käytännöistä odotetaan lähiaikoina.

– En lähde lajiliittoja neuvomaan, mutta haastan meitä kaikkia, sekä lajiliittoja että suomalaisia talkoisiin, että sportti kulkisi etunenässä tasa-arvoasiassa. Eikä tulisi jälkijunassa, sanoo keskustan Tuomo Puumala.

– On ihan selvää, että siellä lajiliitossa, sen sisällä on käytävä se keskustelu. Lainsäätäjänä sanon sen, että meidän tahtotila on se, että tasa-arvo toteutuu mahdollisimman hyvin, toteaa liikuntaneuvoston jäsen ja SDP:n kansanedustaja Ville Skinnari.

Lue lisää:

Maalivahti Korpela iloinen maajoukkueen palkkiouutisesta – "Mahtavaa jos ja kun tämä on lähtenyt miespelaajista itsestään"

Huuhkajien kapteeni avaa joukkueensa tasa-arvotekoa, joka oli rahallisesti yksi huonoimmista sopimuksista vuosikymmeneen – ”Olen todella tyytyväinen ja ylpeä”

Maksetaanko naisten maajoukkuepelaajille jatkossa yhtä paljon kuin miehille? Tasa-arvovaltuutettu ja ministeriö odottavat päätöstä Palloliitolta, jossa miehet ratkaisevat asian

Naisten ammattilaisurheilua ei juuri ole, mutta tehtäisiinkö jotain asialle? “Nyt ei voida enää toimia samalla tavalla kuin tähän saakka”

Entinen jalkapallotähti muistaa yhä huippu-urheilujohtajan järkyttävät kommentit: "Ajattelin tuolloin, että matka on vielä todella pitkä"

Naisleijonien voittamasta MM-pronssista tonni, Leijonille nelossijasta viisi tonnia – "Kuulostaa siltä, että tässä on seuraava selvitettävä asia"

Maajoukkuekorvaukset herättivät epäilyn syrjinnästä – tasa-arvovaltuutettu vaatii Palloliitolta selvityksen erilaisista palkkioista

Maajoukkueen kapteeni Tim Sparv haluaa ottaa vastuuta naisten kohtelusta: "On liian helppoa olla hiljaa ja ajatella, että se on heidän ongelmansa"

Suosittelemme

Tuoreimmat