Suora

  • Urheiluruutu
  • Jalkapallon U17 tyttöjen MM Ghana - Uusi-Seelanti
  • Kirja ja karja, vankila uskoo sivistykseen
  • FIFAn jalkapallon U17 tyttöjen MM Suomi - Uruguay

Tikat lensivät mereen hävityn kisan jälkeen ja pihapelitkin äityivät joskus tappeluksi – Rasmus Ristolaisen kasvu NHL-eliittiin on tarina päättäväisyydestä ja kilpailuhenkisyydestä

Jääkiekon NHL:ssä illasta toiseen isoja peliminuutteja keräävä Rasmus Ristolainen on aina kulkenut omia polkujaan. Omien sanojensa mukaan hän ei ole tottunut menemään sieltä, missä aita on matalin.

NHL
Rasmus Ristolainen lähikuvassa
AOP

TURKU. 1990-luku oli turkulaisen jääkiekon juhla-aikaa. Turun Palloseura pelasi tuolla vuosikymmenellä peräti kahdeksan kertaa SM-liigan loppuotteluissa, ja voitti Suomen mestaruuden viisi kertaa. Menestys jatkui vielä 2000-luvun puolelle tultaessa. Samaan aikakauteen ajoittuu myös Suomen maajoukkueen kansainvälisen menestysputken alkaminen.

Suomi oli voittanut jo vuonna 1988 ensimmäisen arvokisamitalinsa yltämällä Calgaryssä olympiahopealle, mutta neljä vuotta myöhemmin Leijonat saavutti ensimmäisen MM-kisamitalinsa. Tuon MM-hopean lisäksi Suomi saalisti 1990-luvulla ensimmäisen maailmanmestaruutensa ja kaksi muuta hopeista mitalia.

“Ysärillä” syntyi myös NHL-jääkiekkoilija Rasmus Ristolainen. Loppuvuodesta 1994 syntyneellä kiekkoilijalla ei luonnollisestikaan ole muistikuvia Suomen ensimmäisestä maailmanmestaruudesta, mutta ensimmäiset luistimenpiirtonsa hän teki vielä saman vuosikymmenen aikana.

Turun Haritun kaupunginosassa varttunut nuorukainen sai kipinän lajiin alta kouluikäisenä ja sen jälkeen se oli menoa. Toisinaan pelit äityivät niin koviksi, että joku pojista lähti itkien kotiin. Ei kuitenkaan mennyt kauaakaan, kun sopu oli syntynyt ja uudet pelit olivat taas käynnissä.

–Pelasimme silloin tosi paljon aamusta iltaan. Välillä pelit päättyivät tappeluihin, mutta ei siellä kukaan oikeasti loukkaantunut. Ehkä niitä henkisiä kolhuja tuli enemmänkin. Riidat saatiin kuitenkin sovittua tosi nopeasti, Rasmus Ristolaisen lapsuudenkaveri, tällä kaudella Mestistä TUTOn riveissä pelaava Topi Taavitsainen muistelee.

Rasmus Ristolainen laukoo
AOP

Luonnollinen valinta

Ristolainen itse ei osaa sen tarkemmin eritellä syitä siihen, miksi hän hakeutui juuri jääkiekon pariin. Se oli ikään kuin luonnon valinta, sillä jääkiekko oli todella suosittu urheilumuoto eritoten poikien keskuudessa.

– Pelasin alkuun jalkapalloa ja jääkiekkoa, kuten monet ikäiseni. Ehkä innostus jääkiekkoon oli kovempi, koska tunsin olevani siinä parempi kuin jalkapallossa.

– Isä vei alkuun luistelukouluun ja siitä se lähti. Pihapiirissäkin oli lapsuudessa tosi paljon poikia ja saatiin pihapeleissäkin tosi kovat pelit aikaiseksi. Uskon, että voitontahtoni on lähtöisin jo niiltä ajoilta, Ristolainen kertoo.

Ristolainen on ollut pienestä pitäen todella kilpailuhenkinen. Ei ollut niin pientä asiaa, etteikö siitä olisi saanut kilpailun aikaiseksi.

– Saatoimme tapella useammankin kerran päivässä ja joskus tikkataulun tikatkin lensivät mereen. Minusta se oli vain hyvä asia, että suhtauduin jo pienestä kaikkeen tekemiseeni tosissaan, Ristolainen sanoo.

Ristolainen on kasvanut urheilijasukuun. Jääkiekkoa suvussa ei kuitenkaan ole kukaan aiemmin tosimielessä harrastanut. Rasmuksen isä on entinen yleisurheilija ja tämän puolen suvusta löytyy paljon yleisurheilijoita.

– Ei kukaan ole ainakaan sanonut, että olisi pitänyt valita yleisurheilua. Olen kuitenkin pyrkinyt aina monipuolisuuteen. Ihan hyvät ja urheilulliset geenit olen vanhemmiltani perinyt. Koulujenvälisissä kilpailuissa tuli menestyttyä ihan hyvin maastojuoksussa ja pallonheitossa, Ristolainen kuvailee.

Rasmus Ristolainen kesäharjoituksissa
Rasmus Ristolainen harjoitteli kesällä Turussa.Kimmo Muttilainen / Yle

Pelaajan luonne pienestä pitäen

Takavuosien menestyksen lisäksi TPS tunnetaan vahvana juniorikasvattajana. Tämänhetkisistä NHL-pelaajista Ristolaisen lisäksi TPS-kasvatteja ovat Mikot Koivu ja Rantanen sekä Artturi Lehkonen. Lehkosta lukuun ottamatta kaikki ovat ykköskierroksen kärkipään varauksia. Ristolaista turkulaisseuran juniorijoukkueissa valmentaneet kehuvat estotta isokokoisen puolustajan luonnetta.

– Jos yksi ominaisuus pitää nimetä ylitse muiden, on se ehdottomasti ”Rassen” luonne. Hänellä oli myös äärimmäisen hyvä kyky nostaa tasoaan aina sitä mukaa, kun häntä kokeiltiin B-juniorina A-junnuissa ja myöhemmin miesten peleissä, Rasmusta valmentanut, nykyinen TPS:n juniorivalmennuspäällikkö Sami Aaltonen sanoo.

Ristolainen ei tyrmää valmentajiensa näkemyksiä siitä, että hän olisi ennen kaikkea luonteensa ansiosta edennyt urallaan niinkin räjähdysmäisesti.

– Ehkä se on sitä luonnetta, että on päättäväinen, välillä puupää, voitonhimoinen ja asenne aina kohdillaan. Se näkyy siinä, että kun on harjoitukset, alkulämmittelyt tai ottelu, minulla on vain yksi vaihde ja se on aina täysillä.

– Kai se voi olla kuluttavaakin, mutta ei sitä niin ajattele, koska siitä on tullut automaatio. Jälkikäteen ajateltuna olisni voinut päästä helpommallakin, mutta en ole koskaan tottunut menemään sieltä, missä aita on matalin, Ristolainen sanoo.

Rasmus Ristolainen TPS-paidassa 2012
AOP

Ristolaisen liigadebyytti näki päivänvalon 15. helmikuuta vuonna 2011, kausi TPS:n edellisen mestaruuden jälkeen. Turussa pelatussa ottelussa TPS kohtasi HIFK:n, Ristolainen kerrytti jääajakseen vajaat seitsemän minuuttia kamppailun päättyessä helsinkiläisten 5–2-vierasvoittoon. 16-vuotiaasta Ristolaisesta tuli samalla koko liigahistorian neljänneksi nuorin ensiesiintymisensä tehnyt pelaaja.

– En muista itse pelistä mitään, mutta jännitti niin perkeleesti. Olihan se hieno kokemus. Muistaakseni sain kuulla pelikomennuksesta samana aamuna, kun joku oli tullut kipeäksi, Ristolainen tuumaa.

Ristolaisen urakehityksessä kuvaavaa on ollut se, että hän on pystynyt ottamaan nopeastikin seuraavan askeleen eteenpäin. Liigadebyytin lisäksi ei samana kautena muita aikuisten otteluita vyölle kertynyt, mutta heti jo seuraavalla kaudella 2011–12 Ristolainen pelasi 40 ottelua SM-liigassa.

Tuo kausi nosti nuoren puolustajalupauksen nimen jääkiekkoa seuraavien ihmisten huulille ja puheissa esiin nousi jo mahdollinen seuraavan vuoden kesän kärkivaraus. Tämä on ensimmäinen ja ainoa kerta, kun Ristolaisen uralla hän joutui miettimään oman urapolkunsa suuntaa ja pysähtymään hetkeksi.

– Muistan, kun kävimme keskusteluja Rasmuksen kanssa uraan liittyvistä asioista. Keskusteluissa oli mukana myös hänen vanhempansa, sillä tässä vaiheessa alkoi Ristolaisen kintereillä olla agentteja ja scoutteja. Kaikesta huomasi, että Rasmus keräsi itselleen ehkä turhankin paljon paineita. Hän hoiti kuitenkin lopulta kaikki erittäin mallikkaasti, Aaltonen kertoo.

– Junnuikäisenä minulla oli aina tavoitteena liigaan pääsy. Kun sain liigasta vakiinnutettua paikan, siirsin katseen NHL:ään. Se askel on paljon isompi ja siinä sitten keskustelimme kokonaisvaltaisesti elämästä ja harjoittelusta, jotta sen seuraavan askeleen ottaminen olisi mahdollista, Ristolainen jatkaa.

Rasmus Ristolainen NHL:n ulkoilmaottelussa
AOP

Vastoinkäymisistä voimaa

Mutta ei Rasmus Ristolaisen esiinmarssi ole ollut pelkkää etenemistä voitosta voittoon. Matkaan on mahtunut myös pettymyksiä – karvaita kokemuksia, joista hän on kaivanut kovimman harmituksenkin keskellä voimaa uuteen yritykseen.

Kevään 2011 Ristolainen muistaa yhdestä suurimmista vastoinkäymisistään. Hän putosi viimeisenä pelaajana alle 18-vuotiaiden MM-kisajoukkueesta. Vuotta nuorempana pelaajana hän oli jo kisapaikalla, mutta joutui lähtemään Saksasta kotimatkalle ennen arvoturnauksen alkua.

– Olihan se raskas pettymys pudota viimeisenä pelaajana. Se tosin soitti taas niitä herätyskelloja, että tähänastinen tekeminen ei riitä, jos mielin päästä vielä NHL:ään. En siitä hirveästi kenellekään puhunut, mutta keräsin lisää voimaa entistä kovempaan treenaamiseen. Seuraavana vuonna olinkin mukana jo kaksikymppisten MM-kisoissa, Ristolainen sanoo.

Vuonna 2015 Ristolainen oli puolestaan viimeisiä aikuisten MM-kisajoukkueesta pudonneita pelaajia. Sitä hän ei pidä Saksan veroisena pettymyksenä, sillä mahdollisuus päästä MM-kisoihin tuli lievänä yllätyksenä, vaikka alla olikin jo kaksi kautta rapakon takana.

– Kyllähän se harmitti, ei sitä käy kieltäminen. Olen kunnianhimoinen, mutta toisaalta pääsy aivan kalkkiviivoille tuli hieman puskista, Ristolainen tuumaa.

Rasmus Ristolainen
AOP

Unelmaa kohti

Ristolaisen toisen täyden TPS-kauden hyvät otteet huomioitiin lopulta NHL:n varaustilaisuudessa, jossa Buffalo Sabres varasi turkulaisnuorukaisen ensimmäisellä kierroksella kahdeksantena pelaajana. Kauteen mahtuivat myös alle 20-vuotiaiden MM-kisat ja debyytti A-maajoukkueessa.

Seuraavaksi kaudeksi 2013–14 Ristolainen suuntasi ison meren taakse Buffaloon, jonka kanssa hän oli allekirjoittanut kolmen vuoden mittaisen tulokassopimuksen.

Ensimmäinen kausi sujui puoliksi NHL:n ja puoliksi farmiseura Rochester Americansin riveissä. Mutta vuodenvaihteen tienoilla Ristolainen koki yhden suurista hetkistään, kun hän sai luvan tulla kesken Pohjois-Amerikan kauden edustamaan Suomea alle 20-vuotiaiden MM-kisoihin.

Ruotsin Malmössä pelattu turnaus päättyi lopulta monien yllätykseksi Suomen maailmanmestaruuteen. Viidessä ottelussa kolme maalia viimeistellyt Ristolainen ratkaisi Suomen voiton Ruotsista jatkoaikaosumallaan ja tuli valituksi niin turnauksen parhaaksi puolustajaksi kuin tähdistökentälliseen.

– Meillä oli henkisesti äärimmäisen kypsä joukkue. Mitä kovempi paikka turnauksessa oli, sitä paremmin pelasimme. Emme lamaantuneet Ruotsin tasoitusmaalista kolmannessa erässä, vaan uskoimme omaan juttuumme. Ehkä isoin asia mestaruudessa oli se, että tämä oli ehkä parhaiten roolitettu joukkue, jossa olen koskaan pelannut. Meillä oli sopivasti erilaisia persoonia ja ennestään tuttuja pelaajia, Ristolainen kertailee liki viisi vuotta sitten saavutettua mestaruutta.

Rasmus Ristolainen nuorten maailmanmestaruuspokaalin kanssa
AOP

Ristolaisen jatkoeräosuma on syöpynyt monien verkkokalvoille. Ristolainen nappasi Teuvo Teräväisen rännikiekon haltuun oikealla laidalla ja lähti haastamaan laidalta kohti maalia. Ristolainen harhautti yhden vastustajan ja luritti kiekon maaliin lopulta rystypuolelta maalivahti Oscar Danskin patjojen alta.

– Vaikka puolustaja olenkin, pyrin aina miettimään, miten saisin kulutettua mahdollisimman vähän energiaa puolustuspäässä. Sytyn sitä kovemmin, mitä kovempi peli on kyseessä. Hieno juttu, että kiekko sattui tulemaan minulle ja sain maalin tehtyä, mutta turnauksesta olisi yhtä hyvät muistot, vaikka joku muu olisi sen maalin tehnyt, Ristolainen sanoo.

Minulla on ollut syyni olla liittymättä joukkueeseen. Kun pelaan, haluan aina antaa itsestäni 100 prosenttia.

Rasmus Ristolainen

Ristolainen on edustanut Suomea vain yhdessä aikuisten arvoturnauksessa, kun hän oli mukana vuoden 2016 maailmancupissa.

Kisat eivät sujuneet Suomelta mairittelevasti, sillä kaikki alkulohkon kolme ottelua päättyivät tappioihin ja joukkue onnistui tekemään vain yhden maalin. Tämän jälkeen Ristolainen on kutsuttu kahdesti MM-kisajoukkueeseen, mutta hän on kieltäytynyt kunniasta.

– Molemmilla kerroilla minulla on ollut syyni olla liittymättä joukkueeseen. Kun pelaan, haluan aina antaa itsestäni 100 prosenttia, puolustaja toteaa.

Rasmus Ristolainen World Cupissa
AOP

Voitonnälkää riittää

Kuluva kausi on Ristolaiselle jo kuudes NHL:ssä. Hänestä on kehittynyt näiden vuosien aikana yksi koko NHL:n eniten peliminuutteja keräävä pelaaja. Edellisen kolmen kauden aikana Ristolainen on pelannut isoja minuutteja ja ylittänyt jokaisena kautena 40 tehopisteen rajapyykin.

Kuluvallakin kaudella puolustajan jääaikakeskiarvo on ollut yli 25 minuuttia ottelua kohden. Ristolaista pidetään suuressa arvossa paitsi oman joukkueen sisällä, myös koko NHL:ssä. Nousu supertähdeksi on tapahtunut tinkimättömällä työllä ja se samainen työ jatkuu päivästä toiseen.

– Kaikessa on aina kehitettävää. Haluan olla niin hyvä kuin on suinkin mahdollista. Jokaisella osa-alueella pyrin kehittymään, on se sitten puolustamista, hyökkäämistä tai johtamistaitoja. Haluan kantaa isoa vastuuta ja johtaa omalla esimerkilläni. Todellakaan ei ole vielä parasta ”Rassea” nähty, Ristolainen sanoo.

– Haluan voittaa ja päästä nostamaan kannua. Haluan enemmän mestaruuksia kuin henkilökohtaisia palkintoja. Uskon, että pystymme Buffalon kanssa nostamaan tasoa ja ei sitä NHL:ssä koskaan tiedä tuleeko kauppa joskus jonnekin toisaalle. Vaikka Buffalossa onkin ollut vaikeaa, olen viihtynyt erittäin hyvin. Ikinä ei tiedä mitä seuraava päivä tuo tullessaan, puolustaja jatkaa.

Lue myös:

Rasmus Ristolainen ratkaisi hurjalla lämärillään

Ristolaisen pyssy puhui ylivoimalla, Selänteen tutkaparin paita nousi kattoon

Rämpiminen vuodesta toiseen NHL:n hännillä syö Ristolaista rotan lailla – "Ei tämä mihinkään riitä"

Tylyjä uutisia: Joel Armia joutuu huilaamaan pitkään

Suosittelemme

Tuoreimmat