SM-liigasyksyn superyllättäjä on pikkuleijonissa maaleja mättänyt entinen huippulupaus, joka koki herätyksen Keuruulla ja kerää nyt vuolaita kehuja: "NHL:ää ei voi sulkea pois"

Joose Antonen onnistui läpimurrossa vasta kotonaan. Hyökkääjän kasvutarina parrasvaloista varjojen kautta takaisin on kertomus kärsivällisyydestä, joka ei saisi unohtua suomalaisen kiekon lahjakkuuksia jalostettaessa.

jääkiekko
Joose Antonen
Tomi Hänninen

Tarinoista kaikista vanhimmatkin alkavat luetteloilla. Tämä tarina alkaa näin: Connor McDavid kahdeksan, Kasperi Kapanen, Pavel Butshnevitsh, Vladimir Tkatshjov ja Tyler Motte viisi.

Jääkiekon alle 18-vuotiaiden MM-kisojen maalipörssi keväältä 2013 oli suomalaisittain hienoa luettavaa. Olihan Samin poika Kapanen kisojen kolmanneksi paras maalintekijä. Lisäksi myös Artturi Lehkonen, Jonatan Tanus ja Aleksi Mustonen iskivät kukin kolme osumaa.

Jälkimmäisen kolmikon yläpuolelle mahtui vielä Joose Antonen, joka kirjautti seitsemään peliin neljä maalia.

KHL:ssä tehokasta uraa luonutta Tkatshojvia ja Antosta lukuunottamatta kaikki kisojen maalipörssin kuusi parasta pelaajaa ovat pelanneet NHL:ssä. Vain 15-vuotiaana pistepörssin voittanut McDavid oli jo tuolloin todellinen poikkeusyksilö. 16-vuotias Kapanenkin oli tätä ainakin Suomen mittapuulla.

Kuluvana syksynä pitkään ja hartaasti AHL:ssä marinoitunut Kasperi Kapanen, 22, on tehnyt kovan työn seurauksena läpimurron NHL:n terävimmälle huipulle. Toronton laitahyökkääjä on takonut ensimmäiseen yhteentoista otteluun tehopisteet 6+4=10.

Samanlaisella kertarysäyksellä parrasvaloihin on rynninyt Joose Antonen. Ilveksen kasvatin tehopisteet näyttävät 16 pelatun ottelun jälkeen lukemia 8+6=14.

Joose Antonen
Joose Antonen taituroi liigauransa ensimmäisen hattutempun lokakuussa KalPaa vastaan. Ensimmäinen maaleista syntyi upeasta rangaistuslaukauksesta. Kuvalähde: Telia

Antosen, 23, sarja tosin on NHL:n sijasta SM-liiga. Sarjatasoon ei ole kuitenkaan tamperelaisen kohdalla syytä katsoa vähätellen.

Pitkään näytti nimittäin siltä, että Antosen nimi kirjoitettaisiin korkeintaan hukattujen suomalaislupausten listaan. Kärsivällisyyttä koetellut tie on kuljettanut Antosen Jyväskylän, Rauman ja Keuruun kautta takaisin Tampereelle.

Luku yksi: "Poika lähti..." –Jyväskylä, syyskuu 2012

Joose Antonen, 17, oli saanut idean. Sitä oli seurannut hänen elämänsä suurin päätös. Hakametsän sijaan nuori peluri käyskenteli nyt aamuisin kohti Hipposta. Jyväskylän jäähalli ei ole Suomen suurimpia, mutta pukukoppeja siellä on useamman joukkueen tarpeisiin. Kuluneessa, mutta hiljattain uusitussa areenassa JYPin A-nuorten kevään 2011 mestarijoukkueen rungosta muodostettu JYP-Akatemia pelasi Mestistä samassa kaukalossa Kanada-maljaa edellisenä keväänä nostelleen liigajoukkueen kanssa.

Tampereelta kotoisin oleva nuorukainen oli tottunut siihen, että Suomen vanhimmassa jäähallissa junioripelurit olivat kirjaimellisesti vain muutaman askeleen päässä SM-liigasta. Jyväskylässä kaikki oli muu olikin sitten uutta. Omilleen muuttaminen tuo kenelle tahansa teini-ikäiselle mukanaan omat haasteensa. Tilannetta ei auttanut täysi-ikäisyyttä lähestyvä mieli, joka oli vielä melko lapsellinen, oikeastaan ihan kaiken suhteen.

Menestysorganisaatiossa taas hierottiin tyytyväisenä käsiä Tampereelta kaapatun lupauksen johdosta. Lahjakkaasta Antosesta odotettiin kasvavan vuosien kuluessa liigajoukkueelle tärkeä tehomies. 187-senttinen hyökkääjä oli toki vielä fyysisesti raakile, mutta oikealta laukovan nuorukaisen monipuoliset taidot hyökkäyspäässä tiedettiin.

"Aika vähän olen sitä miettinyt, tai en itse asiassa ollenkaan."

Joose Antonen, 17, puhuessaan NHL:n tulevasta varaustilaisuudesta Jatkoaika.comille joulukuussa 2012

– Kyse oli erittäin nuoresta pelaajasta, joka oli päässyt nuorisomaajoukkueissa ja junioreissa pelaamaan omien vahvuuksiensa kautta. Hyppy fyysisempään mestismaailmaan on aina haaste, joka toi mukanaan omat rajoitteensa. Pelkästään hyvällä pelikäsityksellä hän ei enää pystynyt kirjoittamaan ihan sitä omaa käsialaansa, JYP-Akatemian silloinen päävalmentaja Jukka Ahvenjärvi muistelee.

Antonen pelasi kauden aikana 30 peliä miesten tasolla nimenomaan JYP-Akatemian nuoressa ryhmässä. Edellisen sesongin tapaan Antonen takoi tulosta myös A-nuorten puolella. Tilastoihin kirjattiin 15 ottelussa lukemat 6+7=13.

Ulkopuolisten silmissä Antoselta odotettiin paljon, eikä vähiten New Jerseyssä kesällä järjestettävän NHL:n varaustilaisuuden johdosta.

"Aika vähän olen sitä miettinyt, tai en itse asiassa ollenkaan", pelaaja totesi Jatkoaika.comin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) joulukuussa 2012. Näitä sanoja hän myös todella tarkoitti.

Ennen varaustilaisuutta koitti kuitenkin huhtikuu, jolloin Antonen hyppäsi Sotshiin matkaavaan pikkuleijonien kisakoneeseen yhdessä A-nuorissa pelanneen seuratoverinsa Julius Hongan kanssa.

Luku kaksi: "Tuikki tähtien kanssa" – Sotshi, huhtikuu 2013

Antonen, 17, ihmetteli vierestä hässäkkää Suomen linja-auton ympärillä. Koirat nuuskivat siellä täällä ja turvamiehet tutkivat kulkuvälineen katosta pohjapanssariin. Isojen kisojen tunnelma ja kokemus painuivat välittömästi Antosen mieleen. Sotshin olympiavalmistelut näkyivät kaikkialla jo alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa.

Sotshi
Puitteet olivat kunnossa, kun pikkuleijonat pelasivat olympialaisiin valmistautuneen Sotshin isännöimissä MM-kilpailuissa keväällä 2013.AOP

Antonen avasi maalihanansa alkulohkon kolmannessa ottelussa Tshekkiä vastaan. Hyökkääjä teki toisen erän alussa (siirryt toiseen palveluun) pikkuleijonien toisen maalin. Kasperi Kapanen taas viimeisteli erän aikana hattutemppunsa. Silti 600 katsojaa todisti 130 miljoonaa euroa maksaneella Bolšoi-areenalla vielä Suomen paniikkia, kun Tshekki kiri päätöserässä neljän maalin johdon melkein kiinni. Pikkuleijonat nipistivät kuitenkin tärkeän voiton lukemin 4–3.

Suomi eteni mitalipeleihin (siirryt toiseen palveluun) voittamalla puolivälierissä Sveitsin. Voittoisaa rymistelyä johti Antonen, joka iski Artturi Lehkosen tapaan kaksi maalia. Connor McDavidin tähdittämä Kanada osoittautui kuitenkin Suomelle liian kovaksi haasteeksi, vaikka Antonen kavensikin kolmannessa erässä lukemiksi 1–2. Sam Bennet murskasi pikkuleijonien finaaliunelman lyötyään viimeisellä minuutilla kiekon tyhjään verkkoon.

Pronssiottelussa Suomi otti kuitenkin maukkaan revanssin isäntämaasta. 12 000 katsojaa vetävä päänäyttämö oli puolillaan, ja lopulta aivan hiljainen, kun pikkuleijonat pudotti Venäjän mitaleilta (siirryt toiseen palveluun) Lehkosen ja Kapasen maaleilla numeroin 2–1.

Antonen osoitti kisoissa, että hän pystyy tekemään tulosta ikäluokkansa parhaita vastaan. Tähän mennessä Antonen ei ollut odottanut itseltään juuri sen kummempia, mutta hyvien peliotteiden varjolla hän oli kuin varkain ohittanut sen, mikä todellisuudessa merkitsee junioritähdestä ammattilaiseksi kasvamisessa eniten – kaikki se työ, mikä parantaa itse pelaamista. Tämän tiesivät Antosta paremmin NHL:n kykyjenetsijät.

Varaustilaisuus New Jerseyssä tuli – ja meni. Aleksander Barkov oli ainoa tamperelainen, joka kutsuttiin lavalle.

Luku kolme: "Ensimmäinen ja viimeinen" – Oulu, marraskuu 2015

Antonen, 20, nosti kätensä kohti Raksilan hallin kattoa. JYP-konkarit Miika Lahti ja Petr Hubacek saapuivat ensimmäisenä onnitelemaan ketjukaveriaan. Tuulettamaan liukuivat myös Antosen kanssa JYP-Akatemiasta liigaryhmään ponnistaneet Valtteri Hietanen ja Jaakko Jokinen.

Kärppien Jesse Puljujärven kaksiminuuttinen oli ollut juuri umpeutumassa, kun JYPin räväkkä vastahyökkäys tuotti toivotun tuloksen. Vaihdosta suoraan poikki siniviivan viilettänyt Antonen hakeutui alueelle päästyään tyhjään tilaan takakulmalle ja pääsi tuulettamaan, kun kiekko sujahti pelurin lavasta ohi entisen joukkuetoverin, liigadebyyttiään pelanneen Antti Lehtosen.

Joose Antonen
Joose Antonen ei vielä tiennyt, että Raksilassa tehty liigauran avausmaali jäisi pelurin ainokaiseksi JYPin paidassa.Tomi Hänninen

Oman liigatason ensiesiintymisensä Antonen oli tehnyt vuotta aikaisemmin. Sotshin MM-kisoista oli kulunut nyt aikaa yli kaksi vuotta. Maali, jota Antonen juhlisti oli kuitenkin vasta tämän liigataipaleen ensimmäinen.

Se jäi myös Antosen viimeiseksi JYPin liigaorkesterissa. Neljän hurrikaaniorganisaatiossa vietetyn kauden aikana Antonen pelasi JYP-Akatemiassa 155 ottelua. Liigapelejä kertyi kuitenkin vain 15.

– Kyllähän JYPin tilanne tuolloin oli se, että täällä oli liigassa erittäin kova kärki. Kyse on toisaalta kovasta kilpailumaailmasta, joka myös kasvattaa pelaajaa, Jukka Ahvenjärvi muistelee.

Jyväskylässä huomattiin alusta saakka, että Antosen kehityskohteina olivat erityisesti nopeusvoima ja räjähtävyys, joita kehittämällä taiturin luistelutaito voisi kukoistaa. Näistä vahvuuksista nähtiin vain väläyksiä, eikä Antonen koskaan kypsynyt Hippoksella liigatasolle.

Nuorukainen oli fyysisesti kovassa paikassa ja välillä hieman hukassa. Näin ollen matkan varrelle mahtui myös henkisesti turhauttavia aikoja. Laiskuudesta puhuminen olisi turhaa kärjistämistä, sillä kyse oli vielä enemmän nuoren pojan tietämättömyydestä.

Antonen luuli harjoittelevansa hyvin, mutta näin ei ollut.

– Pelaajan turhautuessa on meidän valmentajien tärkeintä muistaa, että olemme auttajia. Meidän on löydettävä se tuki, mitä pelaaja tarvitsee. Jotkut nuoret pelaajat pystyvät välittömästi nousemaan seuraavalle tasolle, toisilla se vie pidempään. Aivan kuten hyvä viini, joka oikeissa olosuhteissa vain paranee vanhetessaan, Ahvenjärvi kuvailee.

Luku neljä: "Herätys" – Keuruu, maaliskuu 2017

Antonen, 21, tavoitteli syötöllään ketjukaveriaan Aaro Vidgreniä. Lätty ei napsahtanut lapaan, mutta Vidgren katkaisi luistimellaan SaPKon puolustajan purkuyrityksen. Kiekko ajautui Jesse Pelamolle, joka oli hetkessä kolmen savonlinnalaispelaajan ympäröimänä. Antonen oli kuitenkin jo täyttänyt tyhjän tilan ja siirsi oivaltavan syötön jälkeen kiekon takakulmalta varmasti SaPKon maaliin.

Antonen ei kuitenkaan tuulettanut päätöserässä syntynyttä osumaansa. SaPKo oli jo aiemmin ratkaissut neljännen puolivälierätaiston. Pudotuspeleissä 17 pistettä iskenyt Antosen juniorivuosien ketjukaveri Teemu Lepaus ja 13 pistettä kasannut entinen maajoukkuetoveri Jonatan Tanus johdattivat pässipaidat lopulta tappioitta Mestiksen mestaruuteen.

Pettymyksestä huolimatta Antosen uralla oli kuitenkin tapahtunut ratkaiseva käänne, vaikka Keuruun ei missään nimessä pitänyt olla se paikka, jossa se tapahtuisi.

Joose Antonen
Antonen ei onnistunut murtautumaan kärkirooliin vielä Raumallakaan. Kiekkoilija löysi kuitenkin kahden kauden aikana urheilijan työhaalarinsa.Tomi Hänninen

Syksyllä Antonen oli nimittäin aloittanut ensimmäisen kautensa Raumalla Lukossa. Hyökkääjä sai kauden aikana enemmän liigavastuuta kuin koko aiemmalla uralla yhteensä, mutta pelimäärä liigassa jäi silti vain 21 otteluun. Suurimman osan kaudesta Antonen viettikin Keuruulla Lukon yhteistyöseura KeuPa HT:n riveissä.

KeuPan silloinen päävalmentaja Mikko Heiskanen muistaa tarkasti ensivaikutelman, jonka Antosesta sai.

– Ne taidot pistivät välittömästi silmään. Toisaalta taas oli niitä välipäivän jäitä, joissa pelaajan ajatus oli selvästi muualla. Tuollaisella taidolla pitäisi saada Mestiksessä aikaan ylivoimaista jälkeä, mutta sekään sarja ei ole mikään rimputteluliiga. Töitä on tehtävä joka päivä.

– Aluksi kyllä mietin, että hetkinen, mitäs tämä nyt on. Nopeasti sen kuitenkin oivalsin, että tämä poika tarvitsee turvallisen kodin ja paikan, jossa keskitytään huutamisen sijaan pääkopan huoltamiseen. Pelaajan on itsestään oppiakseen annettava puhua siitä, missä nyt mennään.

Heiskasen silmien alla Antonen pelasi kahden kauden ajan, mutta kaudella 2017–2018 Antonen kiekkoili jo pääsääntöisesti liigaryhmän mukana. Keuruulta lähti pelaaja, joka oli lopulta ymmärtänyt, millaista on se työnteko, joka jatkojalostaa lahjakkuudesta ammattilaisen.

"Silloin hän oli jo niin sanotusti valmis menemään sen paskan läpi, ja vielä syömään sen jatkamalla työntekoa."

mentori ja mestarivalmentaja Mikko Heiskanen

– Ensimmäisenä keväänä sen huomasi, kun hänet laitettiin koko loppukaudeksi Mestikseen. KeuPassa hän sai oman tilan ja rauhan sieluunsa prosessoidakseen itse itseään. Keuruulla oli nähtävissä, että hän itse oivalsi, että nyt on tartuttava härkää sarvista.

Antonen oli todella kokenut herätyksen ja oivaltanut olennaisen. Tapahtui se sitten Keuruulla tai Raumalla, tai puolimatkassa Parkanossa, on yhdentekevää. Tärkeintä oli, että hän itse ymmärsi, että muutos ei tapahdu sormia napauttamalla.

Eikä läpimurtoa vielä heräämisestä huolimatta tapahtunutkaan. Toisella Rauman kaudellaankin Antonen joutui yhä jatkuvasti taistelemaan peliajasta kokoonpanon rajamailla.

Tällä kertaa kun mieli oli painua maahan, Antonen lähti punttisalille.

Pieneltä kuulostavasta valinnasta tuli tapa ja osa kiekkoilijan arkea. Kokoonpanosta putoaminen tai Keuruulle lähettäminen eivät enää lannistaneet.

– Silloin hän oli jo niin sanotusti valmis menemään sen paskan läpi, ja vielä syömään sen jatkamalla työntekoa, Heiskanen sanailee.

Mikko Heiskanen
Mikko Heiskanen, 33, joutui pettymään ensimmäisenä keväänä KeuPan peräsimessä SaPKon murskattua keuruulaiset, mutta jo seuraavalla kaudella päävalmentaja pääsi juhlimaan Mestiksen mestaruutta.AOP

Luku viisi: "... Ja mies palasi" – Tampere, toukokuu 2018

Antonen, 23, lopetteli harjoitustaan oman valmentajansa, fysiikkaguru Juho Nousisaisen silmien alla. Jääkiekkoilija oli vielä vailla työpaikkaa, mutta urheilijana hän oli parempi kuin koskaan. Yksilöllinen harjoittelu oli tuottanut toivottua tulosta, ja erilaiset ärsykkeet olivat juuri sitä, mitä Antonen oli kaivannutkin. Antonen tiesi olevansa kunnossa, joten fyysistä valmiutta ei tarvinnut enää murehtia.

Yhteistyö Nousiaisen kanssa oli alkanut edellisellä kaudella, kun KeuPassa pelannut, nykyään JYPissä kiekkoileva Markus Jokinen suositteli Nousiaista Antoselle, joka otti mieheen itse yhteyttä, Hän halusi harjoitella tavalla, joka palvelisi parhaiten häntä itseään.

Toukokuussa Antonen solmi kasvattiseuransa kanssa syyskuun loppuun saakka kestävän tryout-sopimuksen. Lyhyessä ja huomaamattomassa tiedotteessa Ilveksen toimitusjohtaja Risto Jalo kuvaili Antosta "potentiaaliseksi ja motivoituneeksi". Ilveksessä tunnettiin Antosen kiekolliset kyvyt ja luistelutaito, mutta motivaatio paljastui viimeistään valmentaja Jouko Myrrän vetämissä fysiikkaharjoituksissa.

Antonen oli palannut kotiin. Hakametsässä A-nuorten ja liigajoukkueen pukukopitkin sijaitsivat yhä samoilla paikoilla. Kliseisesti, ja kankeasti, mutta Antosen kohdalla juuri osuvasti, ilmaistuna ensin mainitusta oli poistunut poika, jälkimmäiseen palasi mies.

Ympärillä kopissa istui Antoselle jo juniorivuosilta tutuiksi tulleita pelaajia. Pukukopin tunnelmaa pystyi alusta asti kuvailemaan ennakkoluulottomaksi ja rohkeaksi. Kuin mielikuvan vahvistukseksi nuoren joukkueen kapteeniksi valittiin elokuussa Antosen ikätoveri Eemeli Suomi.

Ilves oli valmiina yllättämään ulkopuoliset, ja niin oli Antonenkin.

Jälkinäytös: "Läpimurto" – Kuopio, lokakuu 2018

Antonen, 23, seurasi katseellaan, kun Juhani Tamminen jätti siniviivan ylitettyään kiekon Teemu Lepaukselle. Keskelle leikkannut kultakypärä veti magneetin lailla kahden keltapaidan huomion itseensä. Seuraavaa liikettä ei tarvinnut arvuutella, sillä Antonen lipui tuttuun tyyliinsä tyhjään tilaan kohti takakulmaa, sai syötön haltuunsa ja laukoi kiekon hallitusti puolityhjään kuopiolaismaaliin.

Joose Antonen
Antosen koeaika Ilveksessä tuotti välittömästi loppukauden kattavan sopimuksen.Tomi Hänninen

Ilveksen vierasottelu KalPaa vastaan oli vasta puolivälissään, mutta Antonen oli jo takonut kiekon verkkoon kolme kertaa. Uran ensimmäinen hattutemppu oli kuin läpileikkaus Antosen koko jääkiekkoilullisesta repertuaarista. Avausmaali syntyi rangaistuslaukauksesta näyttävillä harhautuksilla, toinen taas ylivoimalla päättäväisen yksilösuorituksen jälkeen.

Taitonäytöksen tärkeimmästä palasesta Antoselle ei kuitenkaan kirjattu maalia tai edes syöttöä. Avauserässä Antonen nimittäin runnoi tiensä kulmasta maalille ja edesauttoi osaltaan Jarkko Parikan viimeistelemän osuman syntymistä. Ohikiitävä hetki kuvasi sitä, mitä Antonen oli kuuden vuoden kiertomatkallaan oppinut.

Ilman kamppailupelaamista kun ei voi saada yhtään lättyä heitettäväksi – eikä kamppailuun kykene, ellei ymmärrä, miten sen vaatimuksiin valmistaudutaan.

Mentorit kehuvat vuolaasti, mutta päähenkilö haluaa vain nauttia

Entinen tamperelaislupaus, nykyinen Ilveksen kärkipelaaja, on soittanut heti syksystä alkaen samaan tahtiin vanhan ystävänsä Lepauksen ja keskushyökkääjä Tammisen kanssa. Ketjukavereiden kanssa arki sujuu niin kaukalossa kuin sen ulkopuolella.

– Molemmat ovat velikultia, joiden kanssa saa nauraa. Eipä sitä yhteistä säveltä tarvinnut juuri etsiä. Ajattelemme vielä pelistä samalla lailla ja haluamme rakentaa sellaisia tilanteita, jossa voimme hyödyntää omia vahvuuksiamme. Toki meilläkin on parannettavaa, etenkin puolustuspään pelaamisessa, hyväntuulinen Joose Antonen kertoo.

Muun muassa Sami Sandellin, Ville Meskasen ja Otto Koivulan edellisen kauden päätteeksi menettänyt Ilves on saanut tehoketjusta koko SM-liigan yllättävimmän iskunyrkin. Ennen maanantaina alkanutta liigaviikkoa Ilves oli sarjataulukossa kolmantena. Lepaus puolestaan majaili samalla sijalla pistepörssissä. Antonen taas piti hallussaan kyseistä paikkaa liigan maalitilastossa.

Runkosarjaa on takana yli neljännes. Voiko jo puhua läpimurrosta?

– Tuohon en osaa itse vastata, mutta ihan hyvin ovat pelit menneet joukkueella ja itselläni, Antonen hymähtää.

Ainakin kun KooKoo valmistautuu kohtaamaan Ilveksen, niin Antosen nimi mainitaan kopissa nimeltä.

– Tuollainen pelaaja täytyy ottaa huomioon. Olen erittäin iloinen, että hän on päässyt sille tasolle, jolla hänen rehellisesti sanottuna kuuluukin olla. Ne taidot ovat olleet olemassa varmaan siitä päivästä saakka, kun "Antsa" on luistimet jalkaansa laittanut, kouvolalaisseuran apuluotsina nykyään toimiva Mikko Heiskanen iloitsee.

JYP-Akatemian kuoppaamisen jälkeen JYPin liigajoukkueen valmennusryhmään siirtyneen Jukka Ahvenjärven mielestä Antonen on nyt parhaassa ikävaiheessaan. Ahvenjärven silmien alla on kasvanut ja kehittynyt eri uravaiheissa kirjava joukko lahjakkuuksia aina Olli Määtästä Oula Palveeseen ja Anttoni Honkaan.

Jukka Ahvenjärvi
Jukka Ahvenjärvi, 53, on valmentanut Jyväskylässä jo syksystä 1994 lähtien. Valmentaja luotsannut Antosen kaltaisia lupauksia niin JYPin nuorten, Diskoksen, D-Kiekon, D-Teamin, JYP-Akatemian kuin JYPin liigajoukkueenkin penkin takaa.AOP

Konkarivalmentaja itse karsastaa ilmaisua "lahjakkuus".

– Välttelen sitä termiä. Tärkeintä on kaikkien pelaajien kohdalla löytää heidän vahvuutensa ja korostaa niitä. Samalla on hiottava kehitystä rajoittavia heikkouksia. Joosen harjoituspankkiin on vuosien varrella tarttunut asioita, joita hän on pystynyt viime vuosina toteuttamaan. Positiivista on se, että hän ei ole jäänyt tuleen makaamaan. Pelaajan sinnikkyys on se, joka nyt palkitaan.

Antosen kasvutarina huippulupauksesta läpimurtoaan tekeväksi liigatähdeksi on nimenomaan kertomus kärsivällisyydestä ja sen merkityksestä. Erilaiset ihmistyypit tarvitsevat myös erilaista tukea. Ahvenjärven mielestä oleellista on, että valmentajat auttavat parhaan kykynsä mukaan pelaajaa asettamaan tavoitteensa oikealle tasolle. Epärealistiset tavoitteet voivat vaikeuksien jälkeen vain lannistaa, liian matalat taas pitävät pelaajan visusti mukavuusalueellaan.

Heiskanen uskoo, että Antoselta on aina vaadittu riittävästi, mutta tähän vaatimustasoon vastatakseen pelaaja ei ollut aina valmis. Vastaavat tilanteet pitäisi Heiskasen mukaan tunnistaa seuroissa paremmin, jolloin lupaavaa pelaaja autetaan ensin ymmärtämään se, mitä vaatimukset ylipäätään tarkoittavat.

– Kaikkialla ei ole ollut Antosen kohdalla kärsivällisyyttä tai resurssejakaan tähän. Luulen, että Ilveksessä on ymmärretty viedä päätökseen se prosessi, jonka pelaaja itse oivaltamalla aloitti, Heiskanen selvittää.

Koetteleeko Antonen vasta rajojaan?

– En usko, että enää tulee henkisellä puolella mitään takapakkia, koska hän on itse oman kasvunsa isä. Lento kantaa aivan varmasti ainakin Euroopan huippusarjoihin. NHL:ää ei voi sulkea pois, mutta se vaatii myös oikeassa paikassa oikeaan aikaan olemista ja vähän tuuriakin. Ei muuta kuin hanaa vain, niin kuin Häkkinen aikanaan, Heiskanen leiskauttaa.

Yksi asia ei ole kuitenkaan muuttunut kuudessa vuodessa mihinkään. Antonen toki toisinaan harmittelee myöhäistä heräämistään, mutta jossittelua pelaaja ei harrasta – eikä sen pahemmin tulevaisuuden maalailuakaan.

– Tavoitteena oli ennen kauden alkua ottaa se oma paikka. Sen jälkeen olen mennyt vain päivä kerrallaan. Jääkiekko on juuri nyt hauskaa. Joukkueessakin kaikkien on mukava tulla hallille, joten turha tässä on sen enempää omia tavoitteita miettiä. Tällä hetkellä haluan vain pelata, ja nauttia siitä.

Tampereella tekemistä riittää myös hallin ulkopuolella. Toisinaan kotikaupungissa ehtii tavata jopa kavereita, joiden kanssa ei ole seuraavana päivänä hyppäämässä yhtä aikaa kaukaloon. Päätä kun on hyvä lepuuttaa myös jääkiekostakin, nautti pelaamisesta kuinka paljon tahansa.

– Toisaalta, oli sitä sitten Jyväskylässä, Raumalla, Keuruulla tai Tampereella, niin jos jääkiekkoa sinne on menty pelaamaan, on se myös silloin se ykkösjuttu, Antonen muistuttaa.

Seuraava paikkakunta tämän ykkösjutun toteuttamiselle on varmasti ainakin uuden luvun arvoinen.

Lue lisää:

Ilves jyräsi KalPan, joka on vajonnut synkkään tappioputkeen – komean rankkariosuman tehnyt Antonen viimeisteli hattutempun

Tässä on erittäin tyylikäs rankkari! Näin hurjavireinen Ilves-hyökkääjä antoi heti kylmää kyytiä KalPalle

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat