Suora

  • Blast Lissabon CS:GO
  • PUBG Europe League karsintojen finaalit
  • Engelberg, miesten mäkihyppy
  • Tunnekieli
  • Urheilustudio
  • Jääkiekon EHT RUS - CZE
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Blast Lissabon, CS:GO
  • Blast Lissabon, CS:GO
  • Uinnin lyhyen radan MM

Pilkkahintaan pelaava Aleksander Barkov on sukupolvensa paras suomalaiskiekkoilija – vuosi vuodelta parantavalta tähdeltä onnistuu kaikki

Jos Aleksander Barkov pelaisi Torontossa, hän olisi suoranainen supertähti. Pienemmässä joukkueessa hän on elintärkeä palanen, jonka ympärille Florida Panthers rakentaa tulevaisuuttaan.

NHL
Aleksandr Barkov
Getty Images

Vastikään 16 vuotta täyttänyt Aleksander Barkov oli vuonna 2011 jääkiekon SM-liigan nuorin pelaaja. Saman vuoden lokakuussa hän teki Tapparan 2–0-maalin Ässiä vastaan ja oli 16 vuoden, yhden kuukauden ja kahden päivän ikäisenä liigahistorian nuorin maalintekijä.

Joulukuussa 2011 hän oli mukana Suomen alle 20-vuotiaiden MM-kisajoukkueessa ryhmän nuorimpana pelaajana. Turnauksessa hänestä tuli 16 vuoden ja neljän kuukauden iässä turnaushistorian toiseksi nuorin maalintekijä.

17-vuotiaana hän voitti SM-hopeaa. Alle vuotta myöhemmin hän oli Leijonien olympiajoukkueen ykkössentteri, ketjukavereinaan Teemu Selänne ja Mikael Granlund.

Nyt, kuudennella NHL-kaudellaan, hän on Florida Panthersin kapteeni. Siinä hän ei sentään ole nuorin - Edmonton Oilersin ihmelapsi Connor McDavid ja Buffalo Sabresin Jack Eichel ovat täpärästi nuorempia.

– En olisi ihan nuorena voinut uskoa, että olen NHL-joukkueen kapteeni, enkä varsinkaan sen joukkueen, joka on minut varannut, Barkov sanoi Yle Urheilulle nimityksensä yhteydessä.

Barkovin kohdalla nuoruus on ollut jo pitkään vain sivuseikka. Hän on ollut Suomen parhaiden jääkiekkoilijoiden joukossa jo pitkään, vaikka täytti syyskuussa 23 vuotta.

Kun NHL marraskuun alussa vierailee Suomessa, kohtaa jäällä kaksi tämän hetken kuuminta sinivalkoista nimeä. Patrik Laine ihastuttaa mättämällä maaleja ja loistamalla pistetilastoissa, mutta Barkov säkenöi kaikilla pelin osa-alueilla.

Kyse on sukupolvensa parhaasta suomalaispelaajasta, jolla on vielä toistakymmentä vuotta aikaa ahmia saavutuksia ja tehdä historiaa.

Barkov harhauttaa
Getty Images

Joukkueen tukipilariksi

Florida Panthers tiesi täsmälleen mitä se oli varaamassa kesällä 2013. Varaustilaisuuteen tultaessa Nathan MacKinnonin nimi oli jo luonnosteltu ykkösvarauksen paikalle, mutta hänen takanaankin tarjolla oli jopa poikkeuksellisen laadukkaita lupauksia.

Vuonna 2013 varattua ikäluokkaa hehkutettiin syystäkin, sillä joukossa oli pitkä lista himoittuja pelaajia. Maalitykki Valeri Nitshushkin, toisen polven kiekkoilija Max Domi, puolustajajärkäleet Rasmus Ristolainen ja Nikita Zadorov sekä pelejä hanakasti ratkaiseva Sean Monahan ovat vain muutamia poimintoja.

Heistäkään kukaan ei lopulta mahtunut viiden ensimmäisen varauksen joukkoon.

MacKinnonin jälkeen eniten odotuksia kasattiin laituri Jonathan Drouinin ja puolustaja Seth Jonesin harteille. Pohjoisamerikkalaisina pelaajina molemmat olivat sikäläiselle medialle ja yleisölle erityisen tuttuja.

Panthersilla - jonka kykyjenetsijöihin lukeutui Tapparan silloinen pelaajakoordinaattori Jari Kekäläinen - oli kuitenkin toisenlaisia ajatuksia.

Se halusi pelaajan, joka voisi nopeasti alkaa kantaa suurta vastuuta kärkisentterinä. Valmiin paketin, jonka kypsymistä ei tarvitsisi odottaa vuosikausia.

Kun GM Dale Tallon sanoi lavalla Barkovin nimen, osa yleisöstä yllättyi selvästi. Erityisesti Jonesin, välillä ykkösvaraukseksikin väläytellyn puolustajan, jättäminen muille oli asiantuntijoillekin odottamaton ratkaisu.

Aleksander Barkov
Getty Images

Varsin nopeasti Barkov kiinnitettiin kolmen vuoden tulokassopimukseen. Vaikka edellisen kevään olkapäävamma esti täysipainoisen harjoittelun, hänet haluttiin Floridaan mahdollisimman pian.

Panthersissa odotti joukkue, joka tarvitsikin apuja. Barkovin varaukseen mennessä Panthers oli pelannut pudotuspelejä vain neljä kertaa. Vuotta aiemmin se oli päättänyt vuosikymmenen mittaisen korpivaelluksen sarjataulukon häntäpäässä, mutta jäi seuraavalla kaudella jälleen viivan alle.

Riveissä ja aiemmissa varauksissa oli jo useita nuoria puolustajia, joten Jones jäi varaamatta. Barkov puolestaan oli monin kerroin huokeampi valinta täydentämään keskikaistaa kuin kokeneemman pelaajan palkkaaminen vapailta markkinoilta.

Tallon oli alusta asti vakuuttunut Barkovin ominaisuuksista ja valmiudesta pelata. Myös Barkov itse sanoi hyvin pian varauksensa jälkeen, että uskoo olevansa valmis NHL:ään. Molempien näkemykset on osoitettu muutaman vuoden mittaan ehdottoman oikeiksi.

Floridassa nimittäin saatiin huomata, että joukkue voidaan jopa rakentaa Barkovin ympärille. Hän voi pelata ylivoimalla, alivoimalla ja ketjussa kuin ketjussa. Hän voittaa aloituksia, estää maalipaikkoja omaan päätyyn ja luo niitä hyökkäyssuuntaan. Pelaajat, jotka on istutettu Barkovin ketjuun, ovat pelanneet hänen kanssaan paremmin kuin muissa ketjuyhdistelmissä.

Barkov harhauttaa
Getty Images

Aivan ensimmäisillä kausillaan Barkov ei mättänyt taianomaisia pistesaldoja, mutta todisti kuuluvansa NHL-jäille ja ansaitsevansa kaiken vastuun. Samaan tapaan hän oli pienellä totuttelulla ottanut nopeasti paikkansa Tapparan SM-liigajoukkueesta. Siellä eteenpäin auttoi Ville Nieminen, Panthersissa samanlaiseen rooliin astui legendaarinen Jaromir Jagr.

Jagr tuli Floridaan kesken Barkovin toisen kauden. Hän, Barkov ja ketjun kolmas lenkki Jonathan Huberdeau löysivät kukin uuden vaihteen pelatessaan yhdessä Panthersin ykkösketjussa.

Siitä alkaen Barkov on kuulunut tähtiin.

Kaudella 2015–2016 syntyivät komeat 28 maalia ja 59 pistettä vain 66 ottelussa. Barkov oli eniten ääniä saaneiden joukossa sekä NHL:n parhaan puolustavan hyökkääjän että herrasmiespelaajan äänestyksissä. Mikä tärkeintä, Panthers palasi pudotuspeleihin. Siitä se haluaa jokavuotisen minimitavoitteen Barkovin peliuran aikana.

Loukkaantumiset ovat usein olleet Barkovin kiusana ja viime kausi oli ensimmäinen, jona hän sai oikeasti pelata pääsääntöisesti kaikki ottelut aivan paria poikkeusta lukuun ottamatta. Tulos? 78 tehopistettä.

Barkov on kyennyt vain parantamaan kausi kaudelta ja pelannut nyt neljä peräkkäistä kautta plus-merkkisellä tehotilastolla Floridan hakiessa yhä jalansijaa sarjataulukon keskivaiheilla.

Barkov aloituksessa
Getty Images

Roolimallista seuraavaan

Harva pelaaja saa nauttia samanlaisesta jääkiekkokasvatuksesta kuin Barkov. Hän oli ensiluokkaisessa SM-liigajoukkueessa teinipoikana, mutta sai jääkiekkogeenit jo syntyessään.

Aleksander Barkov sr.,Venäjän maajoukkuepelaaja, kiekkoili vielä viimeisiä kausiaan Tapparassa poikansa varhaisina kasvuvuosina. Nykyisin isä-Barkov valmentaa KHL:n kiinalaisseura Kunlunia, mutta ennen Venäjän-vuosiaan hän toimi Tapparan juniorivalmennuksessa ja jopa liigajoukkueessa asti.

Hänen jälkeensä tuli Niemisen aika. Kokenut pelimies oli SM-liigan nimekkäitä paluumuuttajia ja muodosti kirvesrinnoissa huippuketjun puolta nuorempien pelaajien kanssa. Niemisen kaartaessa Hakametsän pihaan Stanley Cup -voittajan ryhdillä Barkov ja Henrik Haapala olivat vielä mopoautoilijoita.

Floridassa viimeisen mausteen soppaan lisäsi Jagr. Pelaaja, jonka tuloa Barkovkaan ei aluksi meinannut uskoa todeksi. 1990-luvun lapsille myyttinen hahmo, jonka jokainen sana on kuin suoraan pyhästä kirjasta. Jagr sai Barkovilta paljon ja pidensi uraansa huipulla vielä muutamalla vuodella, Barkov puolestaan sai korvaamatonta oppia ketjukaveriltaan, joka on nähnyt kaiken.

Barkov ja Jagr
Getty Images

Näiden siipien suojista heikompikin luonne saattaisi kasvaa johtajaksi, ja Barkovin tapauksessa kyse oli nuoresta alkaen kypsästä pelaajasta.

Ei siis pitäisi yllättyä siitä, miten nopeasti hänestä on tullut uskottava kärkipelaaja, jonka rintaan NHL-seurakin uskaltaa ommella arvostetun C-kirjaimen.

– En ole elämässä hirveän äänekäs tai huuda juurikaan. Valmentajat ja muut pystyvät hoitamaan sen. Kapteenina näytän joukkueelle esimerkkiä jäällä, salilla ja muualla elämässä, Barkov kuvaili tyyliään tänä vuonna Yle Urheilulle.

Vahvojen esikuvien jalostaman pohjan päälle Barkov on rakentanut tunnollisella pelaamisellaan sekä vastuullisuudellaan. Kun Florida viime keväänä jäi lopulta kovan taistelun jälkeen pudotuspelien ulkopuolelle, Barkov otti asian erityisen raskaasti ja suomi ankarasti itseään sekä omaa pelaamistaan. Jo silloin hän kantoi kapteenin vastuun, vaikka titteli oli vielä 14 vuotta vanhemmalla Derek MacKenziellä.

Todennäköisesti Barkov teki jo viime kaudellakin tarpeeksi, viisi maalia jopa alivoimalla, mutta Panthers ei vielä ollut valmis kunnolliseen kevääseen. Reilun kahden vuosikymmenen aikana Sunrisen kaupungissa on käynyt monta pelaajaa ja valmentajaa, mutta vielä pantterit eivät ole päässeet menestymään vuoden 1996 yllättävää finaalipaikkaa lukuun ottamatta.

Barkovin johdolla ryhmän ehdoton tavoite tälle kaudelle on palata kevään ratkaisupeleihin. Toivoa enemmästäkin on, kunhan tulevina vuosina kärkimiehille löytyy tulitukea.

Barkov jakaa nimikirjoituksia
Getty Images

Joka puolella

Patrik Laine kuvaili videopeliharrastustaan taannoin Players' Tribune -sivustolle (siirryt toiseen palveluun). Omien sanojensa mukaan Laine pelaa liikaakin, mutta toisaalta pelaaminen on tapa pysyä yhteyksissä ystäviin.

- On aika siistiä pelata oman yhden idolin kanssa. Hän on kuitenkin pelaamassa jatkuvasti. En oikein tiedä, miten hänellä riittää aikaa jääkiekkoon, Laine kertoi.

"Hänellä" Winnipegin 20-vuotias hyökkääjä tarkoitti Barkovia, 23. Molemmat ovat tamperelaisia, Tapparan viime vuosien jalokiviä. Ikäeroa ei ole nimeksikään, mutta Jetsin maaliruisku näkee Barkovin silti yhdenlaisena esikuvana.

- Millainen pelaaja hän onkaan... Isokokoinen huikeilla käsillä, Laine jatkoi.

Laine kuvaili maanmiestään lyhyesti - ja hyvällä syyllä. Barkovin kaikkien vahvuuksien luetteleminen veisi turhankin paljon palstatilaa. Kyse on poikkeuksellisen kokonaisvaltaisesta pelaajasta, jolle mikään pelitilanne ei ole vieras.

Jotkut pelaajat ovat ainutlaatuisia maalintekijöitä, jotkut hämmästyttävät fysiikallaan. Toisilla kiekko pysyy lavassa vaikka vesiputousta laskiessa tai luistin kulkee kuin suihkumoottorin voimalla. Barkovissa keskeistä on se, että hän on erinomainen monessa asiassa, mutta erittäin hyvä käytännössä kaikessa.

Barkov ja Laine Leijonissa
Tomi Hänninen

Toistuvat äänivyöryt NHL:n parasta puolustavaa hyökkääjää valitessa osoittavat, miten paljon pelaamisestaan Barkov panostaa nimenomaan puolustussuunnan työskentelyyn. Hän usein aloittaa vaihtonsa puolustusalueen aloituksella, mutta hyvillä aloitustaidoillaan alkaa jo kääntää pelin virtausta toiseen suuntaan. Barkov hankkii kiekonriistoja ja käynnistää hyökkäyksiä. 191-senttisen pelaajan ulottuvuus on kiitettävä ominaisuus ja parin viime vuoden aikana pudonneiden muutamien liikakilojen jälkeen hän myös liikkuu tehokkaasti.

Kaiken tämän ohessa on pidettävä mielessä, että Barkov kohtaa jatkuvasti vastustajan parhaat pelaajat. Oli kyseessä sitten Los Angeles Kings ja Anze Kopitarin ketju tai Pittsburgh Penguins ja Sidney Crosbyn ketju, Barkov kellottaa huimia yli 20 minuutin peliaikoja, joskus jopa lähemmäs puoli tuntia jääaikaa ottelua kohden.

- Olen sellainen pelaaja, että tykkään pelata joka puolella. Haluan hoitaa puolustuksen, aloitukset ja alivoimat siinä, missä kaiken muunkin, hän sanoi Yle Urheilulle vuonna 2015.

Mikäpä on halutessa ja hoitaessa, kun kaikki luonnistuu.

Kyse on kyltymättömästä harjoittelijasta. Alkuvuodesta uutisoitiin, että Florida-valmentaja Bob Boughner kielsi joukkueeltaan aamuharjoitukset ennen yhtä vierasottelua ensisijaisesti saadakseen Barkovin pysymään poissa - hän kun ei itse malttaisi ottaa rennommin. Hän on pelaaja, jolla NHL:n tähdistöottelun leppoisa tempo oli omanlaisensa haaste.

Osoituksena työmoraalistaan Barkov on käyttänyt lukemattomia tunteja ainoaksi heikkoudekseen mielletyn luistelun kehittämiseen. Se oli osa-alue, jonka hän itsekin nosti esille ennen tulokaskauttaan asiana, joka ei vielä ollut NHL-luokkaa.

Harjoitellessaan Suomessa hän kävi jäällä henkilökohtaisen luisteluvalmentajan kanssa kehittääkseen luisteluasentoaan sekä painopistettään kohti taloudellisempaa liikettä. Tulokset näkyivät heti jäällä viime kauden ennätyspisteinä.

Barkov jäällä Leijonien harjoituksissa
Tomi Hänninen

Kaukana polttopisteestä

Vuonna 2016 Panthers ja Barkov neuvottelivat suomalaiselle jatkosopimuksen. Hänen tulokassopimuksensa jäi taakse ja oli aika miettiä, millaisella strategialla kehittyvän ykkössentterin uraa aletaan rakentaa eteenpäin.

Kauaa ei asiasta tarvinnut vääntää, vaan Barkov allekirjoitti suoraan kuuden vuoden jatkosopimuksen, jonka kokonaisarvo on 35,4 miljoonaa dollaria. Se tarkoittaa 5,9 miljoonan dollarin vuosipalkkaa - ja objektiivisestikin tarkasteltuna moinen summa Barkovin tasoisesta pelaajasta on varsin huokea.

Barkov on Panthersin tukipilari, tärkein pelaaja ja johtohahmo vuosiksi eteenpäin. Vuonna 2017 Sportsnetin listauksessa hänet arvioitiin NHL:n neljänneksi parhaaksi keskushyökkääjäksi. Edelle ylsivät vain McDavid, Crosby ja Jevgeni Malkin.

Se, mitä hän saa aikaan, ei ole suoraan korvattavissa hankkimalla uusi hyökkääjä pelaaja- tai siirtomarkkinoilta.

Barkov All Stars -tapahtumassa
Getty Images

Nate Schmidt, yhden huippukauden pelannut Vegas-puolustaja, teki vastikään kuusivuotisen jatkosopimuksen, jonka myötä hän tienaa enemmän kuin Barkov. Kopitar, johon Barkovia jatkuvasti verrataan, saa tällä hetkellä kymmenen miljoonaa dollaria vuodessa.

Rahastamisen aika koittaa myöhemmin myös Barkoville, mutta tällä hetkellä hän pelaa arvoonsa nähden vaatimattomalla sopimuksella kammetessaan Panthersia pudotuspelijoukkueeksi.

Floridassa ei perinteisesti ole muutenkaan nautittu NHL:n parhaisiin lukeutuvista pelaajista. Tampa Bay Lightning on juhlinut jopa Stanley Cupia ja sen riveissä on tälläkin hetkellä eturivin hyökkääjiä, mutta Panthersin paikka on yleensä ollut NHL:n alakastissa, pienellä markkina-alueella ja kaukana suurimmasta mediahuomiosta.

Mitä jos Barkov edustaisi Toronto Maple Leafsiä tai Montreal Canadiensia? Tai jos hän uhraisi osan puolustamisesta ollakseen vieläkin tehokkaampi hyökkäyssuuntaan? Silloin yhä useampi puhuisi yhdestä NHL:n absoluuttisesti parhaista pelaajista.

Barkov on suomalaisen jääkiekon timantti, joka ei edelleenkään ole aivan siinä maineessa, jonka hän ominaisuuksillaan ja meriiteillään ansaitsisi.

Onneksi kyseessä on yhä parikymppinen pelaaja, jonka parhaat vuodet ovat vasta edessäpäin.

Lue myös

Ilja Kovaltshuk hylkäsi unelmansa Äiti-Venäjän vuoksi – kritisoitu maalitykki on kaiken kohunkin jälkeen NHL:n supertähti

Ujo poika on kantanut jääkiekon ihmelapsen taakkaa harteillaan jo vuosia – nyt hän on jo ehkä maailman paras, mutta pahoillaan siitä

Aleksandr Ovetshkin on sukupolvensa kovin maalitykki, jota yritettiin venkoilla NHL:ään jopa karkausvuosien nojalla – matkan varrella hän on voittanut valtavasti, mutta silti menestymättömyys kalvaa supertähteä eniten

Lähteet: Players' Tribune, Sun Sentinel, The Athletic

Suosittelemme

Tuoreimmat