Suora

  • Dota 2: The International
  • Este- ja kouluratsastuksen EM: Esteratsastus
  • Este- ja kouluratsastuksen EM: Esteratsastus

Viime vuosituhannella muiden valokuvat ja nimmarit olivat vielä kisojen kovin juttu – 40-vuotiaana Riitta-Liisa Roponen on tehnyt hienon uran, mutta haluaa yhä haastaa ennakkoluulot ja nuorempansa

Suomen kokenein maajoukkuehiihtäjä kertoo, mitä 40-vuotiaan huippu-urheilijan arkeen kuuluu. Hän paljastaa, minkälaista on leirielämä 13 vuotta nuoremman Krista Pärmäkosken kämppäkaverina ja pohtii, miten kovan työn takana paikka tulevissa MM-kisoissa onkaan.

hiihto
Riitta-Liisa Roponen on voittanut urallaan myös Marathon cupin.
Riitta-Liisa Roponen on voittanut urallaan myös Marathon cupin.EPA

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 10.11.2018.

Aurinko ei ollut edes kunnolla noussut Muonion Oloksella, kun Riitta-Liisa Roponen – tuolloin vielä tyttönimellä Lassila – starttasi uransa ensimmäiseen maailmancupin osakilpailuunsa maajoukkueen porokuvioisessa asussa.

Hiljalleen satanut lumi häiritsi tummat hiihtolasit päässään hiihtänyttä 20-vuotiasta urheilijaa, kun hän sujutteli vapaalla hiihtotavalla 5 kilometrin matkan, mutta hänen suoritukseensa se ei kuitenkaan vaikuttanut.

Yleisöä ei ollut paikalla kuin kourallinen, mutta se näki erittäin tiukan taistelun naisten kisan voitosta. Tshekin Katerina Neumannova kukisti Italian Stefania Belmondon vain puolella sekunnilla. Kisan kolmonen, Venäjän Nina Gavriljuk jätettiin reilun kolmen sekunnin päähän.

Suomalaisista parhaiten onnistui toissa kauden Trondheimin MM-kisojen naisten viestisankari Satu Salonen, joka oli kisan 27:s. Riitta-Liisa Roponen ylitti maaliviivan 70:ntenä.

Roponen hävisi Neumannovalle kaksi minuuttia, mutta oli tyytyväinen kisaansa. Oman urakkansa jälkeen hän keskittyi lähinnä kuvien ottamiseen ja nimmareiden pyytämiseen, ja niitä tarttui mukaan muun muassa miesten 10 kilometrin kisan kakkoselta Björn Dählieltä sekä suomalaiskaksikolta Jari Isometsä - Mika Myllylä.

Vaikka Roposen ensimmäinen maailmancupin kilpailu ei vienyt häntä suoraan tähtiin, on hän tehnyt tämän jälkeen huikean uran kilpahiihtäjänä.

Oloksen kisan jälkeen Roponen on startannut 223 maailmancupin osakilpailuun. Hän on päässyt juhlimaan kerran osakilpailuvoittoa oltuaan ykkönen Ribinskin 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kisassa vuonna 2007. Palkintokorokkeelle Roponen on noussut useaan otteeseen niin maailmancupissa kuin arvokisoissa, etenkin Suomen naisten viestijoukkueen kanssa.

Riitta-Liisa Roponen (vas.) ja Virpi Kuitunen (nyk. Sarasvuo) voittivat pariviestin MM-kultaa Sapporon MM-kilpailuissa 2007.
Riitta-Liisa Roponen (vas.) ja Virpi Kuitunen (nyk. Sarasvuo) voittivat pariviestin MM-kultaa Sapporon MM-kilpailuissa 2007.Getty Images

Tuleva maailmancupin kausi on toukokuussa 40 vuotta täyttäneelle Roposelle jo uran 20:s. Kausia olisi pari enemmänkin, mutta vuonna 2001 hän ei vielä mahtunut maailmancupia kiertäneeseen Suomen joukkueeseen ja vuonna 2004 hän odotti Ida-tytärtään.

Nyt Roponen on kuitenkin yksinään Suomen joukkueen kokenein hiihtäjä, kun häntä vuotta nuorempi Aino-Kaisa Saarinen lopetti kilpauransa viime kauteen.

Roponen myönsi jo Pyeongchangin olympialaisissa, että hänen piti lopettaa kilpauransa jo aiemmin, mutta jostain syystä se on saanut vain jatkua. Edes vajaan kahden vuoden takainen selkäleikkaus ja sen takia Lahden MM-kotikisojen väliin jääminen ei ole saanut häntä luopumaan hiihtämisestä.

Talvet ovat seuranneet toisiaan, joukkueet ja valmentajat ovat vaihtuneet, arvokisat ovat tulleet ja menneet. Roponen uskookin, että todennäköisimmin hänet pitää kilpaladuilla mukana rakkaus lajiin, eikä hän halua edes ajatella sitä, että tämä olisi "se viimeinen kausi".

– Seuraava kysymys, Roponen naurahti asiaa kysyttäessä ja sanoi etenevänsä vain kausi kerrallaan.

Roposten perhe – Riitta-Liisa, valmentaja-aviomies Toni ja itsekin hiihdossa kilpaileva Ida-tytär – ovat tähän mennessä istuneet aina keväisin alas miettimään Riitta-Liisan uran jatkoa. Tuolloin he käyvät läpi uraan liittyvät plussat ja miinukset, ja ainakin tähän mennessä plussat ovat vieneet voiton.

– Katsotaan taas keväällä perhepalaverissa, mitä tehdään. Uskon, että kova hiihtäminen ei lopu tähän kauteen.

Riitta-Liisa Roponen joutui jättämään selkäleikkauksen takia Lahden MM-kisat väliin, mutta hän oli kisojen ajan paikan päällä kannustamassa joukkuetta.
Riitta-Liisa Roponen joutui jättämään selkäleikkauksen takia Lahden MM-kisat väliin, mutta hän oli kisojen ajan paikan päällä kannustamassa joukkuetta.Tomi Hänninen

Roponen on pysynyt vuodesta toiseen kehityksessä mukana, vaikka kansainvälisissä kilpailuissa henkilökohtaiset palkintosijat ovat menneet muille. Viime kaudella hän edusti Suomea jo viidensissä olympialaisissaan ja pystyi saavuttamaan paikan viestijoukkueeseenkin.

Se oli melkoinen saavutus konkarille, joka ei pari vuotta sitten uskonut enää olevansa edes arvokisatasoa.

Roposella riittää kuitenkin motivaatiota, enemmän kuin koskaan aikaisemmin, sillä etenkin itsensä kehittäminen vie häntä eniten eteenpäin.

– Huomaan, että kehityn edelleen, vaikka se kehityksen esille tuominen ei aina onnistu kisoissa. Haluan koko ajan tulla paremmaksi, ja se on onnistunut omien fyysisten ominaisuuksien kehittämisen kannalta, Roponen totesi.

Roponen nousi aikoinaan Suomen B-maajoukkueeseen vuonna 2001 ja hiihti ensimmäiset aikuisten arvokisansa jo seuraavana vuonna Salt Lake Cityn olympialaisissa. Hänen uransa aikana Suomen joukkueen päävalmentajana on toiminut kahdesti Reijo Jylhä, Magnar Dalen sekä nyt Matti Haavisto.

Dalen toi omana aikanaan Suomen joukkueen leireille kovat keskinäiset harjoitukset, jotka sopivat Roposelle hyvin. Mutta vaikka Roponen viihtyikin Dalenin tehoharjoituksissa ja pystyi näiden avulla nousemaan uudelle tasolle, ei norjalaisvalmentajan vaatimat jatkuvat näytöt olleet hänelle mieleen.

Jylhä taasen toi toisella kaudellaan joukkueeseen toisenlaisen tuulahduksen, sillä Dalenin lähes autoritäärinen ote vaihtui tiiviiksi yhteistyöksi henkilökohtaisten valmentajien kanssa. Se salli hiihtäjille oman kilpailukalenterin muokkauksen, ja tämä sopi Roposelle, joka halusi keskittyä vain tiettyihin kilpailuihin.

Uusi päävalmentaja, viime kaudella vielä joukkueen huoltopäällikkönä toiminut Matti Haavisto ei Roposen mukaan ole tuonut suuria muutoksia maajoukkueeseen, vaan leiritykset ovat jatkuneet liki samalla tavalla.

– Samaa hommaahan me tehdään, ja päävalmentajan rooli on päävalmentajan rooli. Hän hoitaa sitä hyvin, Roponen kehaisi.

Roposen mukaan jokaisella valmentajalla on oma tyylinsä johtaa. Hänen mielestään hyvä päävalmentaja on ennen kaikkea sellainen, joka osaa valmentaa ja johtaa maajoukkueen kokoista porukkaa ja jolla pysyy niin langat kuin egotkin kurissa.

Riitta-Liisa Roponen kertoo muuttuneensa itse paljon maajoukkuevuosinaan.
Riitta-Liisa Roponen kertoo muuttuneensa itse paljon maajoukkuevuosinaan.Tomi Hänninen

Suomen maajoukkue on muuttunut melkoisesti sinä aikana, kun Roponen on ollut mukana. Mukaan on mahtunut suuria menestyjiä, vahvoja persoonia kuin perussuorittajiakin. Roponen ei itse ole halunnut ottaa joukkueessa minkäänlaista roolia, mutta myöntää itse muuttuneensa huimasti näiden vuosien aikana.

– Kun tulin joukkueeseen nuorena tyttönä, niin hyvä kun uskalsin avata suutani joukkueen palavereissa, hän myönsi.

Nykyään Roposella ei ole vaikeuksia sanoa mielipidettään kysyttäessä, mutta hän kertoo huomanneensa maajoukkueessa tapahtuvan sukupolvenvaihdoksen.

– Monesti olen kuullut näiden nuorempien sanovan, että ”missähän sitä sitten on nelikymppisenä”. Minun pitää silloin aina muistuttaa, että on vielä hiihtäviä nelikymppisiä. Ehkä olen heille tosi fossiili! hän nauroi.

Naisten joukkueessa on tällä hetkellä yksi henkinen johtaja ylitse muiden: Krista Pärmäkoski. Roposen mukaan jokainen joukkueessa kunnioittaa Pärmäkoskea ja tämän mielipidettä kuunnellaan. Mutta vaikka Pärmäkoski on joukkueen menestynein naishiihtäjä, ei tämä näy hänen käytöksessään muuten kuin itsevarmuutena ja rentoutena.

– Kisoissa hän ei varmasti anna armoa kenellekään, mutta vapaa-ajalla hän on iloinen, positiivinen, auttava kaveri.

Roponen on seurannut Pärmäkosken maajoukkueuraa lähietäisyydeltä ja vuodet ovat liittäneet heidät yhteen yhä tiiviimmin niin kisamatkoilla kuin vapaa-ajallakin.

– Kyllähän se on vuodessa hirveä määrä, mitä me nukutaan yhdessä parisängyssä ja mukavasti on mennyt, hän totesi.

– Krista on siinä mielessä hauska kaveri, että voidaan sanoa puolin ja toisin, jos ei ole paras aamu. Olen tosin aamuvirkku, joten aamut eivät ole minulle pahimpia, mutta joskus muulloin voin sanoa sillä tavalla. Kaveri ymmärtää kyllä.

Toni Roponen (oik.) on valmentanut Riitta-Liisaa yli vuosikymmenen. Molemmat ovat kovia jääkiekkofaneja. Kuvassa Kaj Kunnas haastattelee pariskuntaa Kärppien ottelussa.
Toni Roponen (oik.) on valmentanut Riitta-Liisaa yli vuosikymmenen. Molemmat ovat kovia jääkiekkofaneja. Kuvassa Kaj Kunnas haastattelee pariskuntaa Kärppien ottelussa.Tomi Hänninen

Riitta-Liisa Roponen on liikkunut pienestä pitäen monipuolisesti ja pelasi pesäpalloakin aktiivisesti 15-vuotiaaksi asti. Hiihdosta tuli hänelle astetta vakavampi harrastus 17-vuotiaiden sarjassa. Tuolloin hän sai valmentajakseen Johan Lindin, jonka valmennuksessa Roponen nousi lopulta kansainväliselle huipulle.

Lindin ja Roposen yhteistyö kesti kymmenkunta vuotta, mutta viimeisen vuosikymmenen Oulun hiihtoseuran hiihtäjän valmennuksesta on vastannut hänen aviomiehensä Toni. Kuluneen kesän aikana Roposen valmennustiimiin liittyi yksi tärkeä lenkki lisää: entinen pikajuoksija Heidi Kamutta.

Kamutta, joka tunnettiin 2000-luvun alkupuolella Suomen nopeimpana naisena tyttönimellään Hannula, on auttanut Roposta etenkin keskivartalon hallinnan, lantion käytön, liikkuvuuden sekä juoksutekniikan harjoittelemisessa.

Roponen ei ole selkäleikkauksensa jälkeen pystynyt tekemään kaikkia hänelle tuttuja harjoituksia, ja Toni Roponen halusi saada valmennettavansa jalkojen suorituskykyisyyden sille tasolle, mitä se on aiemmin ollut. Juoksuvalmennus ei tällaisessa tapauksessa olekaan kaukaa haettua.

– Juoksun avulla siirretään sitä räjähtävyyttä hiihtoon. Ainakin itse olen huomannut kehitystä, joten kun siirretään ne ominaisuudet vielä hiihtoon, niin pitäisi tulla toimivammat jalat, Riitta-Liisa vakuutti.

Nopeita jalkoja Roponen tarvitseekin, mikäli mielii ensi kevättalvella kilpailla Seefeldin MM-laduilla. Etenkin vapaan hiihtotavan kisat hiihdetään varsin vauhdikkailla ja nopeatempoisilla radoilla, joten niillä menestyäkseen pitää olla hyvässä kunnossa.

Roponen ei ole miettinyt kauteen valmistautuessaan MM-latuja, mutta hän uskoo olevansa oikealla tiellä. Tosin ennen sitä hänen pitäisi saavuttaa kenties se kovin tavoite: päästä mukaan MM-joukkueeseen.

– Meillä on älyttömän kova naisten joukkue. Olen ollut maajoukkueessa 17 vuotta ja sen 17 vuoden aikana on tullut uusia kovia, nuoria tyttöjä joukkueeseen, Roponen pohti kauteen valmistavalla maajoukkueen Seefeldin leirillä.

– He ovat tuoneet haastetta, mutta olen edelleen täällä mukana. Jos olen MM-kisoissa mukana, niin se on todella kovalla tasolla oleva suoritus.

Naisten 30 kilometrin kilpailu kello 14.15 TV2:ssa, Yle Areenassa ja Yle Puheella.

Seefeldin MM-kisojen ohjelma, puhuttavat uutiset ja vauhdikkaat kisavideot löydät osoitteesta yle.fi/urheilu/hiihdon_mm.

Lue myös:

Krista Pärmäkoski mukaan myös Seefeldin päätösmatkalle – tässä naisten joukkue 30 kilometrin kilpailuun

Krista Pärmäkoski tiivisti Suomen naisten romahduksen yhteen sanaan – pettymys toi kyyneleet kaiken nähneen Roposen silmiin: "Kaikki, mitä tästä kropasta lähti"

Suomalaishiihtäjien välineongelmat jättävät jossiteltavaa – "Ei ole ollut sellaisia päiviä, että sukset olisivat olleet tosi hyvät"

Katso ainakin nämä Suomen mitalitaistot Seefeldin MM-kisoissa – yksi päivä nousee erityisesti esiin

Juhliiko Iivo Niskanen kultaa, montako mitalia Pärmäkoski nappaa? – Näin seuraat Ylen kanavilta Seefeldin MM-hiihtoja

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat