Suora

  • Jääkiekkokierros
  • Lentopallon Challenge-cup Kuusamo - Antwerp
  • Mimosa Jallow - EM-pronssin jälkeen tähtäin kohti jalompaa mitalia
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Korisliigassa on kyllästytty olemaan Susijengin varjossa – seurapomot haluavat lähes yksimielisesti irti liitosta

Yhdeksän 11 seurapomosta kertoo Yle Urheilun kyselyssä haluavansa seurojen itse vetämän Korisliigan.

Korisliiga
Korisliigan koripallo-ottelu, välierä, KTP vs Bisons
Tomi Hänninen

Miesten Korisliigan joukkueet haluavat irtautua Koripalloliitosta. Asia käy ilmi Yle Urheilun tekemässä kyselyssä. Yhdestätoista Korisliigan joukkueesta peräti yhdeksän haluaa liigasta oman yksikkönsä. Vain yksi seurapomo vastusti ajatusta, ja yksi ei osannut sanoa kantaansa.

Korisliigaseurojen taustahenkilöt ovat jo vuosien ajan puhuneet liiton käskyvallasta irtautumisesta. Seurat haluavat itse päättää markkinoinnista, myynnistä ja siitä, kuinka suomalaista pääsarjakorista viedään eteenpäin.

– Meidän pitää ennen kaikkea hakea tehokkuutta ja parempia tuloksia. Omana tulosyksikkönä ja orkesterina saamme resursseista enemmän irti ja parempaa tulosta, kertoo Joensuun Katajan toiminnanjohtaja Riku Tapio.

– Meidän kaikkien haaveena on, että Korisliigan tunnettavuus Suomessa paranee. Meillä on mahtava maajoukkue, sitä samaa haluamme myös Korisliigaan, sanoo hallitsevan Suomen mestarin Karhu Basketin puheenjohtaja Vesa Ojala.

Useat asiat ovat aiheuttaneet kitkaa liigaseurojen ja liiton välillä. Seurat tahtovat tulevaisuudessa itse päättää omista asioistaan.

– Päätöksenteon malli ja asioiden jalkauttaminen seuroihin liiton suunnalta ovat niitä asioita, jotka hiertävät seuroja, Tapio sanoo.

Karhu Basket ja Salon Vilpas Kauhajoella 2017.
AOP

Liigapomot haluavat päätöksenteon omiin käsiinsä

Samat asiat toistuivat Yle Urheilun soittokierroksella, kun seurapomoille annettiin mahdollisuus kommentoida nimettömänä, miksi irtautuminen omaksi yksiköksi veisi Korisliigaa eteenpäin.

Liigaseurat saisivat muutoksen myötä päättää omista asioistaan. Organisaatioon voitaisiin rakentaa selvät tehtävät johdon, markkinoinnin, myynnin ja viestinnän osalta. Uudella organisaatiolla olisi myös omat rahavirtansa, joita hallita ja pyrkiä kasvattamaan omien yhteistyösopimusten kautta.

– Rahamääriä pystyisi kasvattamaan huomattavasti, jos päätösvalta olisi seuroilla, uskoo nimettömänä pysyvä seurapomo.

Ainoana irtautumista vastustavan liigaseuran edustajan mukaan joukkueet eivät ole taloudellisesti ja organisaatioina sillä tasolla, että pystyisivät ottamaan vastuun osakeyhtiönä toimivasta Korisliigasta. Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara on samoilla linjoilla.

– Koripalloliitto ja me kaikki toivomme, että meillä olisi ammattilaisliiga Suomessa. Emme ole siinä tilanteessa vielä, mutta se on meidän yhteinen tavoitteemme. Koripalloliitto on ehdottomasti näissä talkoissa mukana, Tammivaara linjaa.

Tammivaaran mukaan hän on ollut tietoinen liigajoukkueiden kiinnostuksesta oman tulosyksikön perustamiseen.

Salon Vilppaan faneja Helsingissä.
AOP

Toimenpiteitäkin on jo tehty. Korisliigalla on oma johtoryhmänsä, joka miettii ja rakentaa pääsarjan tulevaisuutta. Lisäksi tämän vuoden aikana on hyväksytty uusi strategia, jolla haetaan elinvoimaista Korisliigaa tarinoiden kautta.

Soittokierros seurajohtajille kertoo myös sen, että irtaantumista kannattavat haluavat sen tapahtuvan hyvässä yhteisymmärryksessä liiton kanssa.

– Molempien tahojen pitää selvittää ensiksi päämäärä, mitä tällä haetaan ja mitä hyviä asioita tämä toisi tullessaan Korisliigalle sekä koko suomalaiselle koripallolle, selventää Karhu Basketin puheenjohtaja Vesa Ojala.

– Ilman muuta kuuntelemme seuroja ja olemme valmiita keskustelemaan näistä asioista. Irtautuminen on aika kova sana, mutta näkisin, että jollain tasolla teemme varmasti yhteistyötä, sanoo Tammivaara.

Suomen faneja EM-avauksessa Ranskaa vastaan.
Maajoukkueen ympärillä riittää huumaa.Tomi Hänninen

"Tapahtuman pitää olla niin hyvä ja elämyksellinen, että katsojat tulevat paikalle"

Suomikoriksella pyyhkii hyvin, jos katse kiinnittyy vain Susijengiin. Katsomot pullistelevat yleisöstä ja media on kiinnostunut. Korisliigaseurojen mukaan liitto satsaa reilusti maajoukkuetoimintaan, mutta jättää samalla maan pääsarjan heitteille.

– Haluaisimme jonkinlaisen erityisaseman suomalaisessa koriskentässä, jos me kerran olemme päätuote kahdeksan kuukautta vuodessa, toivoo Katajan toiminnanjohtaja Riku Tapio.

– Kolikolla on myös kaksi puolta. Meidän pitää hoitaa oma ruutumme kunnolla, että saamme näkyvyyttä. Myös liitolla pitää olla oma vastuunsa, jos he sanovat, että olemme päätuote valtaosan vuodesta, sanoo Ojala.

Tammivaaran mukaan Koripalloliitto haluaa auttaa liigajoukkueita kaikin tavoin, mutta vastuu ottelutapahtumasta on kuitenkin seuroilla.

– Liigajoukkueiden pitää pystyä luomaan samanlainen hype, jossa on paikalliset tähdet. Sen paikallisen tapahtuman pitää olla niin hyvä ja elämyksellinen, että katsojat tulevat paikalle, Tammivaara sanoo viitaten Susijengin suosioon.

Seurojen pyörittämä liiga voisi käynnistyä kaudella 2020, jos asiat menevät liigaseurojen haluamalla tavalla.

Lue myös:

Koripalloliiton uusi toimitusjohtaja linjasi teesinsä: Ensimmäisenä tulee seuratyö ja toisena Korisliiga

Suosittelemme

Tuoreimmat