Suora

  • Urheiluruutu
  • Lentopallon EM, puolivälieräottelu RUS - SLO
  • Urheiluruutu

Kommentti: Kaksi sinivalkoista kohtaavat rapistuneessa kriisipyhätössä, jossa ei pelata elämästä ja kuolemasta, vaan uudesta alusta ja jatkumosta

Sanaan, tunteeseen ja ilmiöön nimeltä jalkapallo liitetään Suomessa kuuma huuma, Kreikassa kylmä kriisi, kirjoittaa Yle Urheilun Micke Suopuro.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue
suomi kreikka kansojen liiga jalkapallo huuhkajat
Getty Images

Kreikka – Suomi suorana Yle Puheella torstaina 15. marraskuuta kello 21.30 alkaen.

ATEENA. Matka keskusta-alueelta olympiastadionille ottaa aikansa. Syynä tähän ovat lähinnä kolhittujen autojen loputon kolonna, joihin osallistuvien mielissä kaistaviivat ovat lähinnä viitteellisiä maalijälkiä kuluneella asfaltilla. Suomalaiseen liikennekulttuuriin kasvanut etsii tässä vaiheessa yhtymäkohtia kilparadalle ja peräkylien vanhaan kansallislajiin jokamiehenluokkaan.

Tai etsisi, mikäli tämä matkustajana olisi aidosti kiinnostunut liikenteestä. Kreikan kansallislaji on jalkapallo. Tätä alleviivaavat näkyvimmin ne talojen välissä kaikkein vähiten huomion perässä rakennetut kohteet: pienet ja kovapintaiset häkit, jotka ovat täynnä pelipaitoihin sonnustautuneita tyttöjä ja poikia juoksemassa iloisesti pallon perässä.

Monumentaalisen olympiastadionin ikonisen kaarevan katoksen tasalla liehuu kaksi sinivalkoista lippua. Toinen on Kreikan, toinen muistuttaa etäisesti Suomen vastaavaa. Todellisuudessa se on eteläranskalaisen Marseillen tunnus.

Järjestäjien hyvä yritys kuvastaa ränsistyneen entisen olympiapyhätön tunnelmaa – kaikki on tehty vähän sinne päin. 1980-luvulla valmistunut stadion remontoitiin Ateenan kesän 2004 olympialaisia varten. Kreikka näytti silloin maailmalle parastaan, voittihan jalkapallomaajoukkuekin sensaatiomaisesti EM-kultaa.

Ateenan olympialaiset puhuttavat myös Kansojen liigan otteluun valmistautuvia Suomen maajoukkueen pelaajia. Sivukorvalla jutusteluja kuunteleva erottaa mainittavan myös yksittäiset sanat "ala-aste", "kuulantyöntö", "Arsi" ja "Harju".

Huvipäisen karjun kultatyöntö todistettiin Kreikan kisoja neljä vuotta aiemmin Sydneyssä. Ateenassa kuulantyöntö kisattiin puolestaan Olympian lehdossa, joka on tuhansissa vuosissa laskettavasta iästään huolimatta pidetty uudempaa viiden renkaan näyttämöä huomattavasti paremmassa kunnossa. Torstai-illan maaottelun päänäyttämönä toimivaa nurmikenttää kiertävä juoksurata lohkeilee jalkojen alla pelkästä piikkareiden äänestäkin.

Juoksurata lohkeilee jalkojen alla pelkästä piikkareiden äänestäkin.

Areena on AEK Ateenan kotipesä, mutta tästä statuksesta huolimatta 265 miljoonalla eurolla olympialaisia varten parannellun monumentin parhaat päivät ovat jo takana päin. Ennen Ateenan kisoja Kreikan jalkapallomaajoukkue pelasi edellisen kerran olympiamitaleista vuonna 1938 rakennetulla Helsingin vastaavalla stadionilla. On Paavo Nurmen tie yhden jättiremontista, ja sen loppulaskusta, mitä mieltä tahansa, niin tämä panostus kannattanee kauemmin kuin noin kymmenen vuotta.

On toisaalta positiivista, että Ateenan olympiastadion on yhä ylipäätään käytössä. Monien muiden suorituspaikkojen kohtalo ei ole ollut edes yhtä kuihtuneen ruusuinen.

Ennen kuluvan vuosikymmenen alkamista nimittäin paljastui, että Kreikka oli hoitanut vuosia myös valtiontalouttaan vähän sinne päin – taloustilastojen vääristelyä voidaan toki pitää varsin vähäisenä rikkeenä Suomen lipun väärinkäytön rinnalla. Joka tapauksessa koko euroalue oli painua pohjasta läpi Kreikan mukana. Suomikin oli pakotettu pelastustalkoisiin, joiden myötävaikutuksella keväällä 2011 tuli iso jytky.

Marssi olisi ollut paremmin selitettävissä, mikäli seurapomon vyötäröä olisi komistanut käsiaseen sijasta vyölaukku.

Jalkapallo on Kreikan kansallislaji, mutta Ateenan olympistadionilla Kansojen liigan ottelun mediajärjestelyitä hoitava herrasmies kääntää avaa keskustelun jalkapallon sijasta äärioikeiston nousulla, jatkaen siitä sulavasti toiseen maailmansotaan. Hän ei voi ymmärtää, miten hänen maassaan, jossa on taisteltu elämästä ja kuolemasta natseja vastaan, voidaan olla tilanteessa, missä yhä useampi ja useampi on alkanut puoltaa fasistisia näkemyksiä.

Keskustelu keskeytyy, kolhujen autokolonna kutsuu. Näky ensimmäisestä häkkikentästä kääntää ajatukset kreikkalaiseen jalkapalloon. Suomi ja Kreikka kohtasivat edellisen kerran kuukausi takaperin. Tämän jälkeen helleenien saksalainen päävalmentaja Michael Skibbe sai väistyä. Ympyrä sulkeutui, sillä maajoukkueiden edellinenkin kohtaaminen oli päättynyt Suomen voittoon. Sen osittaisella myötävaikutuksella Skibbe valittiin potkut saaneen Sergio Markariánin tilalle.

Suomalaiset ovat olleet osa kreikkalaisen jalkapallon seurauksia, mutta myös ratkaisuja. Viime keväänä PAOK Thessalonikin puheenjohtaja Ivan Savvidis tulistui AEK Ateenaa vastaan pelatun ottelun loppuhetkillä erotuomariin ja ryntäsi kentälle. Marssi olisi ollut paremmin selitettävissä, mikäli kreikkalais-venäläisen seurapomon vyötäröä olisi komistanut käsiaseen sijasta vyölaukku. Asuvalinnan johdosta syyskuussa samaisen kohtaamisen tuomitsi suomalaistuomari Mattias Gestranius.

Rivelutionin sytyttämän roihun täyttymys ei tosin olisi arvokisapaikka tai EM-kulta.

Suomessa jalkapallo ei ole kansallislaji. Kansallispeli on pesäpallo, -laji taas jääkiekko. "Rivelution" ja "Pukki-party" ovat kuitenkin luoneet aihion, jota harkiten vaalien ja jatkojalostaen muutos ei kuulosta vain utopialta, vaan mahdollisuudelta.

Kreikassa jalkapallo on kansallislaji, vaikka maan jalkapallo ja sen maajoukkue näyttävät ulkopuolisen silmin yhtä rapistuneelta kuin maan modernin urheilun tärkein pyhättö.

Torstai-iltainen jalkapallo on vain yksi muiden joukossa, mutta kreikkalaisille se voi tulevien vuosien jälkikirjoituksissa merkitä uutta alkua. Angelos Anastasiadis on maajoukkueen ensimmäinen vakituinen, tai ainakin sellaiseksi palkattu, kotimainen ykkösluotsi sitten vuoden 2001.

Suomelle samainen peli taas voi merkitä yhden tavoitteen toteutumista. Kansojen liigan lohkovoitto ei vielä takaa mitään yhtään mistään, mutta se voi olla osa roihua, jonka kipinöitä lyödään jo. Rivelutionin sytyttämän roihun täyttymys ei tosin olisi arvokisapaikka tai EM-kulta.

Kenties sitten joskus kreikkalaisen katse kiinnittyy vakaasti kahta kaistaa soljuvan liikenteen sijaan vehreille tekonurmikentille, jotka ovat täynnä pelipaitoihin sonnustautuneita tyttöjä ja poikia juoksemassa pallon perässä, iloisesti.

Kreikka – Suomi suorana Yle Puheella torstaina 15. marraskuuta kello 21.30 alkaen.

Lue lisää:

Tällaisesta palapelistä on rakentunut Teemu Pukin hurja syysvire – jopa loukkaantuminen osui oikeaan aikaan: "Pieni huili teki varmasti hyvää"

Vaikka vähempikin riittäisi, Huuhkajat haluaa jatkaa voittoputkea Ateenan illassa: "Pelimme on sillä mallilla, että voimme lähteä luottavaisesti"

Vaikka vähempikin riittäisi, Huuhkajat haluaa jatkaa voittoputkea Ateenan illassa: "Pelimme on sillä mallilla, että voimme lähteä luottavaisesti"

Saksela ja Jensen mukaan Huuhkajien ratkaisupeleihin – kapteeni Sparvin pelikunto ratkeaa lähempänä

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat