Suora

  • Uinnin lyhyen radan MM
  • Uinnin MM
  • Uinnin MM

Donkki-ihme ja laulajatähti johtavat uuden sukupolven esiinmarssia – tappiot seurasivat vielä naisten korismaajoukkuetta, mutta susiluolan suulla valo jo pilkahtelee

Susiladies tähtää arvokisoihin lähivuosina.

Maajoukkuekoripallo
Sara Bejedi
Sara Bejedi.Lehtikuva/Martti Kainulainen

Naisten koripallomaajoukkue päätti karsintaurakkansa kesän 2019 Serbian EM-kisoihin keskiviikkona Romaniassa. Tuloksena oli 60–71-tappio. Näistä karsinnoista ei riitä paljon jälkipolville raportoitavaa. Saldona kuudesta ottelusta oli yhtä monta tappiota.

Pientä valoa susiluolan suulla kuitenkin vilkkuu. Nimittäin erityisesti maajoukkueen nuorisokaarti, 19-vuotias Awak Kuier ja 18-vuotias Sara Bejedi, esittivät vakuuttavia otteita viimeisessä karsintaikkunassa. Bejedi oli kahdessa viimeisessä ottelussa joukkueen pistelinko 19 ja 21 pisteellään. Maaotteluita Bejedillä on takanaan nyt vasta seitsemän.

Sara Bejedi pallo sylissä kentällä kahden vastustajan välissä.
Lehtikuva

– Tämä on ollut ihan huikea mahdollisuus. Olen päässyt oppimaan todella paljon kokeneemmilta pelaajilta. Näin junnuna sitä meinaa aina vähän kiukutella ja itkeä eri asioista, mutta kokemus auttaa. Vanhemmilta olen oppinut, miten kannattaa reagoida eri tilanteissa, Bejedi miettii.

Naisten koripallomaajoukkue on esiintynyt arvokisoissa kaikkiaan viidesti. 1950-luvulla joukkueen moottori oli Hilkka Hakola, joka pussitti palloa koriin Moskovan EM-kisoissa -52 ja Prahassa -56. Silloisessa Tshekkoslovakiassa Hakola oli vastustajille lähes pitelemätön, ollen koko kisojen korikuningatar yli 23 pisteen keskiarvolla. Suomi jäi kuitenkin sijalle 11.

1980-luvulla naisten korismaajoukkueen kasvoksi nousi Lea Hakala. Hakala oli niin ikään vastustajille pitelemätön. Suomi pelasi EM-kisoissa kolmasti, ja niissä toistaiseksi viimeisissä -87 Hakala oli turnauksen toiseksi paras pistenainen 22 pisteen keskiarvollaan.

Tuolloin Bejedistä ei ollut siis vielä tietoakaan. Hakalan tossunjälkiä Bejedi kuitenkin vahvasti seuraa, sillä korisliigassa helsinkiläisen HBA:n riveissä pistekeskiarvo on ollut tällä kaudella 23. Sillä hän kamppailee amerikkalaisvahvistusten joukossa korikuningattaren tittelistä.

– Ensimmäiseltä kaudelta jäi korisliigassa vähän hampaankoloon. Olen tehnyt ihan törkeästi duunia, joten ihan kiva, että tulee tuloksia, aurinkoinen Bejedi nauraa.

"Isäni oli sitä mieltä, että jatka vain sitä tennistä"

Bejedillä on mittaa vain 166 senttiä, mikä on koripallossa vähän. Esimerkiksi 194-senttinen Awak Kuier on ystäväänsä lähes 30 senttiä pidempi. Pidempien puolustajien takaa on vaikeampi heittää, ja myös levypallotilanteissa pituudesta on hyötyä. Ne, kenen kädet ovat korkeimmalla, monesti nappaa pallon.

– Joo, olen saanut kuulla asiasta paljon. Kun aloitin koriksen 12-vuotiaana, isäni oli sitä mieltä, että jatka vain sitä tennistä. Olet liian lyhyt koripalloon. Olen kuitenkin jääräpäinen ja päätin näyttää, Bejedi nauraa.

Sama jääräpäisyys näkyy Bejedin otteissa myös sekä korisliigassa, että maajoukkueessa. Pituudestaan, tai iästään huolimatta hän ei pelkää ottaa kovia henkilökohtaisia ratkaisuja.

– Minun on täytynyt keksiä pituuden sijaan muita vahvuuksia. Murehtiminen ei auta, sillä en voi asiaan vaikuttaa. Nopeus, heittotaito, suunnanmuutokset, riistot ja sitä myötä helpot korit toiseen päähän. Siinä muun muassa asioita, joilla haluan erottua, Bejedi luettelee.

Korisuran alkuaikoihin Bejedin elämä olisi hyvinkin voinut kääntyä myös toiseen suuntaan. Hän pääsi 12-vuotiaana The Voice Kids -laulukilpailussa finaaliin asti. Ja hyvin irtoaa sävel yhä edelleen. Joukkuetoverit pääsevät usein nauttimaan Bejedin laulutaidosta.

– Olen aika rohkea ja halukas kokeilemaan kaikkea uutta. Sekin on sitä jääräpäisyyttä, mutta sillä lailla hyvällä tavalla. Jos olisin voittanut The Voicen? Vaikea kysymys, mutta kaikelle on syynsä, everything happens for a reason, kamerunilaisen isän ja marokkolaisen äidin suomalaistytär nauraa.

Tuukkasen komea maajoukkueura päättyi

Keskiviikon EM-karsinnassa naisten joukkueessa oli vain yksi pelaaja, joka oli syntynyt jo -87 EM-kisojen aikaan. Hän on 40-vuotias Taru Tuukkanen. Tuukkasella on maaotteluita takanaan suunnilleen saman verran (165), kuin muilla pelaajilla yhteensä. Näiden karsintojen myötä päättyi myös Tuukkasen komea maajoukkueura. Tuukkanen pussitti palloa 2000-luvun taitteessa Xavierin yliopistossa, kun Bejedi ja Kuier vasta ottivat ensiaskeliaan.

– Minulla tämä rakkaus lajiin on vaan kestänyt kaiken. Harmi, ettei meitä ole niin montaa, sillä olisi tärkeää säilyttää maajoukkueessa myös kaikki se kokemus, mitä vuosien varrella on kerätty, Tuukkanen mietiskeli.

Tuukkanen on pelannut myös eurooppalaisissa huippusarjoissa, pääosin Espanjassa, joten hän todella tietää lajin vaatimukset.''

Taru Tuukkanen kuvassa
Taru Tuukkanen.AOP

– Pitäisi saada enemmän suomalaispelaajia Euroopan suurseuroihin, ja suureen rooliin. Silloin ei tarvitse tehdä valintaa sen suhteen, että onko varaa jatkaa koripalloa, vai täytyykö keksiä joku muu ammatti mistä saa rahaa, Tuukkanen muistuttaa.

Tuohon ongelmaan on Suomessa jo herätty. Tälläkin hetkellä Yhdysvaltojen yliopistosarjoissa palloilee kolmisenkymmentä suomalaisnaista. Sinne jatkuu myös Bejedin ja Kuierin matka, kun lukio Mäkelänrinteessä on suoritettu päätökseen.

– Tällä hetkelllä rakennetaan tulevaisuutta. Meillä on laadukkaita pelaajia Euroopan huippusarjoissa, mutta ei vielä tarpeeksi. Siihen USA:n polku on oikea tie. Sillä taataan se, että lukion jälkeen nuoret voivat jatkaa pelaamista, kehittyä pelaajana, mutta samalla myös opiskella ammattiin, maajoukkueen päävalmentaja Pekka Salminen näkee.

Pekka Salminen kentän laidalla.
Pekka Salminen.AOP

Millä aikataululla USA:n hedelmät ovat sitten kypsiä poimittavaksi, ja Suomen naiset nähdään jälleen arvokisoissa?

– Kaksi vuotta on ehkä liian aikaisin, mutta 4–5 vuoden kuluttua sanoisin jopa varmasti! Silloin monet ovat jo suorittaneet yliopistouransa päätökseen ja siirtyneet mahdollisesti ammattilaisiksi Eurooppaan. Silloin he ovat myös maajoukkueen käytössä, Salminen laskeskelee.

Fyysisiltä ominaisuuksiltaan suomalaisnaiset ovat pysyneet muun maailman vauhdissa. Esimerkiksi Awak Kuier kuuluu siihen harvinaiseen joukkoon naisia, jotka yltävät donkkaamaan 305 sentin korkeudella olevaan korirautaan.

Lue myös:

Koripallolegenda Taru Tuukkasen uskomaton maajoukkueura päättyi kirvelevästi – Suomi hävisi Romanialle: "Olen silti ylpeä"

Bejedi naisten koripallomaajoukkueen pistekärki, voittotili yhä avaamatta

Lentoliput on ostettu, mutta Petteri Koposen saapumisesta Venäjä-peliin ei ole varmuutta: "Ei tämä marmattamalla parane"

Dettmann nimesi Susijengin MM-karsintoihin Venäjää ja Bosnia-Hertsegovinaa vastaan: "Päivän kunnolla on valtava merkitys"

Suosittelemme

Tuoreimmat