Valioliigan jättiläisten, Zlatanin ja Mo Farahin suosimat alppimajat palaavat myös suomalaisten käyttöön – ensimmäinen rakentuu Pajulahteen

Vuoristoharjoittelulla voidaan parantaa kestävyysurheilijan veriarvoja sekä suorituskykyä. Korkean paikan olosuhteet voidaan rakentaa myös huoneistoihin tai harjoitustiloihin. Menetelmä on kansainvälisesti laajalti käytetty.

hiihto
Pajulahti, alppimaja.
Pajulahteen on rakentumassa uusia alppimajahuoneistoja.Tanja Keskitalo.

Pajulahden Liikuntakeskukseen Nastolaan valmistuu ensi keväänä kahdeksan niin kutsuttua alppimajahuoneistoa. Ne ovat hieman tiivistettyjä hotellihuoneita, joihin on asennettu laitteisto, jolla pystyy säätämään huoneiston sisäilman korkeusvälille nollasta aina jopa 5000 metriin asti. Ne tarjoavat kestävyyslajien urheilijoille vuoristo-olosuhteet, eli korkean paikan harjoitushyödyn merenpinnan tasolla.

– Ehkä tällä saadaan Suomea samalle viivalle niiden maiden kanssa, joilla on luontaisesti vuoristo-olosuhteet. Nyt ollaan seuraamassa kansainvälistä kehitystä. Kyllä meidän pitää pysyä siinä mukana ja tehdä sitä mitä muutkin, Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien vastaava Olli-Pekka Kärkkäinen kertoo Yle Urheilulle.

Alppimajoja käytettiin Suomessa paljon 1990-luvulla. Niitä oli muun muassa Vuokatissa, Rovaniemellä ja Jyväskylässä. 2000-luvun alun jälkeen ne ovat painuneet hieman unohduksiin. Yksi syy tähän lienee vuoden 2001 Lahden MM-talvikisojen tapahtumat.

– Ehkä Lahden kisojen jälkeen tulimme varovaiseksi. Nyt otetaan samat menetelmät käyttöön, mitä muuallakin maailmassa on. Tämä on täysin sallittu menetelmä, sanoo yksi hankkeen puuhamiehistä, Liikuntakeskus Pajulahden toimitusjohtaja Lasse Mikkelsson.

Suomessa on siis viime vuosina suhtauduttu alppimajoihin varoen, mutta alppimajat eivät ole kiellettyjä.

– Tämä on luonnollinen tapa tehostaa harjoittelua. Vuonna 2013 ensimmäisenä työtehtävänäni olen selvittänyt, että nämä asiat ovat sallittuja ja täysin hyväksyttyjä käyttää harjoittelussa. Tämä on selvitetty myös WADAsta ja SUEKista, sanoo Kärkkäinen, joka pyöritti useita vuosia korkean paikan harjoituskeskusta Etelä-Afrikan Dullstrumissa.

Vuoristoharjoittelu tehdään yleensä noin 1500–3000 metrin korkeudessa merenpinnan tasolta. Optimikorkeus lienee 2000–2300 metriä ja korkealla kannattaa oleskella yleensä 4–6 viikkoa kerrallaan.

Monet tähdet käyttävät korkean paikan olosuhteita

Useat jalkapallon Valioliigan seurat, kuten Tottenham, Manchester City, Manchester United ja Liverpool käyttävät korkean paikan olosuhteisiin simuloituja huoneisto-olosuhteita tai harjoitustiloja.

Huippu-urheilijoista muun muassa kestävyysjuoksun moninkertainen olympiavoittaja Englannin Mo Farah, Puolan kaksinkertainen 800 metrin Euroopan mestari Adam Kszczot sekä Ruotsin tähtijalkapalloilija Zlatan Ibrahimovic ovat hyödyntäneet harjoittelussaan korkean paikan olosuhteita.

Koska Suomessa ei ole vuoristoa, kestävyyslajien kotimaiset huiput käyvät vuoristoleireillä ulkomailla. Suosituimmat leiripaikat ovat Yhdysvalloissa, Sveitsissä, Italiassa ja Etelä-Afrikassa. Esimerkiksi kestävyysjuoksija Topi Raitanen, kilpakävelijä Aku Partanen sekä useat maajoukkuehiihtäjät, kuten Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski käyttävät vuoristoharjoittelua.

– Tilastollisesti noin yhdeksän kymmenestä urheilijasta hyödyntää vuoristoharjoittelua, kertoo 50 kilometrin kävelyn maailmanmestari Valentin Kononen, joka harjoitteli omalla urallaan vuoristossa yhteensä lähes kolme vuotta. Tällä hetkellä Kononen toimii muun muassa Partasen valmentajana.

Korkean paikan harjoittelu on kansainvälisesti erittäin käytetty menetelmä. Myös niin kutsuttuja alppimajoja on ympäri maailmaa monissa huippu-urheiluun panostavissa maissa.

Niitä on vuosina 2012–2017 rakennettu muun muassa Iso-Britanniaan (29), Yhdysvaltoihin (19), Venäjälle (10), Saksaan (7), Kiinaan, Etelä-Afrikkaan, Australiaan, Saudi-Arabiaan, Brasiliaan, Puolaan ja Tshekkeihin.

– Kansainvälisesti näitä alppimajoja on erittäin paljon ja esimerkiksi britit ovat tässä edelläkävijöitä. Heillähän ei myöskään ole korkeita vuoristoja siellä, olympiakomitean Kärkkäinen toteaa.

TOP Partanen
Veli-Matti "Aku" Partanen on tottunut käymään vuoristoleireillä ulkomailla.AOP

Alppimajan hyödyt

Pajulahteen rakennettavilla alppimajoilla voi olla monenlaisia hyötyjä. Vuoristoharjoittelulla tai korkean paikan harjoitusolosuhteilla voidaan parantaa urheilijan suorituskykyä sekä veriarvoja.

Joidenkin tutkimusten mukaan onnistunut vuoristoharjoittelujakso voi parantaa kestävyysurheilijan suorituskykyä 3,0–3,5 prosenttia vuodessa. Se voi olla ratkaisevaa taistelussa arvokisamitaleista.

Paljon käytetty Living high – training low -systeemi on mahdollinen pian myös Suomessa. Se tarkoittaa asumista korkeassa ilmanalassa ja harjoittelemista matalammalla tai jopa merenpinnan tasolla. Alppimajassa sen voi pian toteuttaa ilman että pitää lähteä ulkomaille.

– Kyllä me tulemme hyödyntämään tätä varmasti paljonkin. Tämä on mahdollisuus päästä simuloituihin vuoristo-olosuhteisiin, Kononen sanoo.

Alppimajalla voidaan myös nopeuttaa urheilijan sopeutumista korkeaan ilmanalaan. Sinne voi mennä juuri ennen vuoristoleiriä. Vastaavasti kun palaa vuoristoleiriltä, niin leiriä voi jatkaa kotimaassa alppimajassa.

– Sitä voi käyttää ennen leiriä ja leirin jälkeen. Sillä voidaan ylläpitää hyvää tilannetta koko kesän. Se helpottaa urheilijan arkea ja vähentää matkustustarvetta ulkomaille. Pidän tosi positiivisena asiana, että tällainen saadaan Suomeen, Kononen jatkaa.

Koska vuoristoharjoittelun hyöty on jonkin verran yksilöllistä, alppimajassa oleskelu voi selvittää urheilijalle onko se hänelle hyödyksi, ilman että pitää lähteä vuoristo-olosuhteisiin. Alppimajasta on hyötyä monelle eri lajille.

Alppimajan rakentamis- ja seurantaprojekti tehdään yhteistyössä Pajulahden urheiluopiston, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen sekä olympiakomitean kanssa. Alppimajoista saatavalla tutkimustiedolla on tarkoitus kehittää kotimainen korkean paikan harjoitusmalli tuleville vuosille.

– Kyllä vuoristoharjoittelusta on hyötyjä, kun se toteutetaan oikein. Ja sitten kun kilpaillaan korkealla, kuten esimerkiksi Pekingin talviolympialaisissa kolmen vuoden päästä, niin se on suorastaan välttämätöntä, Kärkkäinen päättää.

Lue myös:

Päävalmentaja Haavisto: Kerttu Niskanen ei hiihdäkään Lillehammerin maailmancupissa

Mitä tapahtuu, kun hiihto muuttuu Suomessa lähiliikunnasta suorituspaikkaurheiluksi?

Tuuli tuiversi tuloksesta 100 000 euroa, mutta Ruka kasvatti silti Hiihtoliiton kassaa – Lillehammerissakin taistellaan olosuhteiden kanssa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat