Suora

  • Uinnin lyhyen radan MM
  • Uinnin MM
  • Jonatan Johansson jalostaa jalkapalloaivojaan uudessa roolissa Skotlannissa
  • Jääkiekkomaaottelu Suomi - Ruotsi

Kaisa Mäkäräisen nousua huipulle auttanut mies palasi Suomeen muuttuneena – epäsuomalainen valmentaja istuu mieluummin urheilijan kanssa aamupalapöytään kuin tutkii numerodataa

Amerikan vuodet ovat tehneet Jonne Kähköselle hyvää, totesi Suomen ampumahiihtomaajoukkueen ykköstähti Kaisa Mäkäräinen Yle Urheilun haastattelussa. Toista kertaa maajoukkueen peräsimessä oleva Kähkönen yrittää puskea Suomen joukkuetta ryhmänä eteenpäin.

ampumahiihto
Jonne Kähkönen.
Jonne Kähkönen.Heikki Saukkomaa/Lehtikuva

“Ethän sinä voi olla suomalainen.”

Tuon lauseen ampumahiihtomaajoukkueen päävalmentaja Jonne Kähkönen on kuullut useaan otteeseen. Ja kieltämättä Pohjois-Amerikassa valmentajana meritoitunut lahtelainen on hieman eri puuta kuin mitä jäyhät pohjoisen kansan edustajat yleensä ovat.

Kähkönen on avoin, sosiaalinen ja puhelias maailmankansalainen, jonka kanssa on helppo tulla toimeen. Maajoukkueen urheilijoiden mielestä hänen kanssaan on helppo kommunikoida ja hän suhtautuu työhönsä intohimoisesti.

Ennen Suomen ampumahiihtomaajoukkueen päävalmentajuuttaan Kähkönen työskenteli kahdeksan vuoden ajan Yhdysvaltojen naisten ampumahiihtomaajoukkueen ja Lake Placidin olympiaharjoituskeskuksen päävalmentajana. Tätä ennen hän oli työskennellyt myös muun muassa Kanadan B-maastohiihtomaajoukkueen valmentajana.

Amerikan vuodet ovat koulineet Kähköstä, mutta hän ei itse koe muuttuneensa ihmisenä tänä aikana.

– Monet sanovat suoraan, etteivät suomalaiset ole tällaisia. Ainakin USA:ssa urheilijat kokivat, että olen avoin, eikä heidän kokemuksensa muista suomalaisista ollut välttämättä sama. Tietysti kokemuksia ja näkemystä tulee lisää, mutta en koe, että olisin ihmisenä muuttunut, Kähkönen kertoi, mutta myönsi, että hänellä on vielä totuttelemista suomalaiseen mentaliteettiin.

Jos Kähköseltä itseltään kysyy, millainen hän on, tulee esiin intohimoinen urheilumies. Hän seuraa laaja-alaisesti urheilua, ei vain ampumahiihtoa. Perheen pojat pelaavat jalkapalloa ja laji on lähellä myös Kähkösen sydäntä, sillä Laukaassa kasvaneen liikuntatieteiden maisterin omaan aktiiviuraan on kuulunut niin jalkapallo kuin yleisurheilukin. Nykyisin kun valmennukselta jää aikaa, hän hyppää jääkiekkokaukaloon.

Jonne Kähkösen edellisenä päävalmentajakausina Kaisa Mäkäräinen nousi maailman valioihin.
Jonne Kähkösen edellisenä päävalmentajakausina Kaisa Mäkäräinen nousi maailman valioihin.Lehtikuva

– Amerikan vuodet ovat tehneet Jonnelle hyvää. Hän on oppinut paljon ja näkee, että hänellä on kokemusta maajoukkueen valmentamisesta, Kaisa Mäkäräinen arvioi Kähköstä.

Edellisen kerran kun Kähkönen oli Suomen joukkueen päävalmentajana vuosina 2006–2010, Mäkäräinen oli joukkueen nuorimpia, mutta kasvoi tuona aikana kansainväliselle huipulle.

Kähkönen myöntää, että hänen ajatuksensa ovat muuttuneet Yhdysvaltojen vuosien aikana, mutta toisaalta hän kokee, ettei ole valmentajana koskaan valmis. Valmentajan täytyy olla aina avoin ja aktiivinen hakemaan uusia näkemyksiä ja kehittämään myös itseään valmentajana.

– Tietyt ydinkohdat, joita olen aina painottanut, ovat pysyneet samana, Kähkönen sanoi.

Hänen mukaansa ampumahiihdon fyysiset lainalaisuudet eivät ole muuttuneet, sillä ampumahiihto on yhä aerobinen kestävyyslaji. Sen sijaan tämän päivän ampumahiihtoharjoitteluun kuuluu Kähkösen mukaan paljon sosiaalisuutta ja porukassa tekemistä. Tätä hän yritti sparrata myös Suomen joukkueen kanssa kesän ja syksyn leireillä.

– Jonne selvästi haluaa, että ryhmä tekee asiat tietyllä tavalla ja kaikki tekevät samalla tavalla, varsinkin aamupäiväharjoituksissa. Iltapäivässä voi tehdä sitä variointia enemmän, Mäkäräinen kertoi.

– Huomaa, että Jonne haluaa puskea meitä ryhmänä eteenpäin, että kehittyisimme ryhmänä ja yksilöinä, joukkueen nuoriin lupauksiin kuuluva Venla Lehtonen arvioi.

Yhdysvalloissa valmentaessaan Kähkösellä oli käytössään harjoittelukeskus, jossa kaikki urheilijat harjoittelivat joskus jopa kolme kertaa päivässä. Näin kaikki pysyi hyvin Kähkösen näpeissä. Suomessa tilanne on toinen, sillä urheilijat harjoittelevat paljon kotona, poissa maajoukkuevalmentajan valvovan silmän alta.

– Palautumisen kontrolli on yksi tärkeimmistä asioista.Urheilija voi harjoitella kuinka kovaa tahansa, mutta kehittyminen tapahtuu siinä palautumisen ja levon aikana. Sen kontrolloiminen Suomessa ei ole niin helppoa, Kähkönen sanoi.

– Palautumisen kontrolloimiseen on monia hyviä nykyaikaisia järjestelmiä, mutta paljon kertoo myös se, kun istuu urheilijan kanssa samaan aamupalapöytään, miltä ne urheilijan silmät näyttävät.

Jonne Kähkönen painottaa valmennuksessaan keskustelunkulttuuria.
Jonne Kähkönen painottaa valmennuksessaan keskustelunkulttuuria.Lehtikuva

Siinä missä Kähkösen edeltäjä Antti Leppävuori luotti valmennuksessaan paljon numeroihin, perustaa Kähkönen valmennusfilosofiaansa kahdenkeskisiin keskusteluihin. Jos hän ei ehdi vaihtaa mielipiteitä harjoitusten aikaan, käydään keskusteluja ruokailujen yhteydessä tai vapaa-ajalla.

Kesäharjoittelun aikaan maajoukkueringissä olevat urheilijat saivat etukäteen kuukauden ohjelman, joka oli kaikille avoin ja kaikkien nähtävissä. Näin jokainen urheilija tiesi, missä tilassa Kähkönen halusi heidän tulevan leirille ja millä tavalla kotiharjoittelua oli tarkoitus tehdä.

Poikkeuksiakin oli, sillä esimerkiksi Kaisa Mäkäräisen kohdalla Kähkönen ei lähtenyt muuttamaan hyväksi havaittua fysiikkaharjoittelun systeemiä, minkä joensuulainen oli valmentajansa Jarmo Punkkisen kanssa luonut. Kontrolliin tottuneelle Kähköselle onkin ollut vaikeaa se, että hän on joutunut päästämään urheilijat käsistään.

– Rehellisesti sanottuna on ollut vaikeaa, koska tämä on sitä, mitä rakastan tehdä eli olla päivittäin töissä urheilijoiden kanssa, tehdä ihan oikeasti käytännön valmennusta.

Kähkösen palapelissä on monia paloja, jotka ovat hänen mielestään tärkeitä, sillä kaikki urheilijat eivät ole esimerkiksi hapenottokyvyiltään huippuluokkaa. Tuolloin täytyy pärjätä muilla avuilla. Tekniikan harjoittelu ja yksityiskohtien hiominen niin hiihdossa kuin ampumisessa ovat merkittävässä roolissa Kähkösen valmennuksessa.

Kähkösen mukaan Suomessa tehdään usein urheilijalle fyysinen ohjelma, johon sisällytetään ampumista. Tämä ei välttämättä ole tämän päivän optimaalista ampumahiihtoharjoittelua.

– Filosofiaani kuuluu, että täytyy olla painopistealueita. Ampumisen harjoittelun osalta sitä pitää pystyä rytmittämään, Kähkönen kertoi.

– Välillä pitää kuormittaa kunnolla, mutta pitää uskaltaa pitää myös taukoja ja ottaa niitä lepopäiviä ampumisen osalta. Se taas antaa mahdollisuuden tehdä tiettyjä fyysisiä harjoituksia niillä jaksoilla.

Hiihdon puolella Kähkönen on taasen painottanut muun muassa aktiivista hiihtämistä.

– Silloin kun hiihdetään, niin ei olla vain laput silmillä ja hakataan niin kauan ja niin kovaa kuin pystytään. Tarkoitus on, että pystytään miettimään taktiikkaa eri kilpailukierroksille ja kierroksien sisälläkin maaston mukaan. Se on kypsempi, aktiivisempi hiihtämisen tapa.

Kaisa Mäkäräinen Kontiolahden katsastuskilpailussa.
Kaisa Mäkäräinen Kontiolahden katsastuskilpailussa.Lehtikuva

Kun Kähkönen tarttui päävalmentajan tehtävään, halusi hän tietää, missä Suomen ampumahiihdossa mennään. Niinpä hän kasvatti maajoukkueen rinkiä varsin suureksi. Rinkiin kuuluu tällä hetkellä 14 naista ja 11 miestä, joista 8 (4+4) on vielä 21-vuotiaiden ryhmäläistä. Nuoremman kaartin urheilijoiden sisään ajaminen maailmancupin ruljanssiin onkin yksi hänen tavoitteistaan.

Joukkueen ykköstähti Mäkäräinen myönsi, että hän oli keväällä vielä huolissaan siitä, miten noin iso ryhmä saadaan pidettyä kasassa päävalmentajan ja kolmen valmentajan voimin, mutta kesä ja syksy osoittivat, että systeemi toimii.

Kähkösen mukaan harjoitusleireillä aina aika riittänyt seuraamaan kaikkia, mutta tämän takia hän tekee valmennustiiminsä eli Niko Aapajärven, Juha Papinsaaren ja Miika Köykän kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta jokainen urheilija saa tarvitsemansa palautteen.

– Olen itsekin kunnianhimoinen ja toivoisin, että mennään isoja askelia nopeasti eteenpäin. Esimerkiksi tekniikkamääristä puhuttaessa olemme kuitenkin ehtineet tehdä vasta vähän töitä niiden eteen, hän muistutti.

– Mutta ilman muuta kahden vuoden jälkeen pitää olla merkkejä jo siitä, että mihin suuntaan ollaan menossa.

Kähkösen mukaan Suomen ampumahiihto on kaikkea muuta kuin pysähtyneisyyden tilassa, sillä esimerkiksi ampuma-ajat penkalla ovat parantuneet dramaattisesti parin viime vuoden aikana.

Päävalmentaja näkeekin Suomen ampumahiihdossa hyvän potentiaalin. Hänen mielestään viestijoukkueille sijat 6–10 pitäisi olla arkipäivää silloin, kun asiat menevät hyvin. Ryhmästä löytyy nyt tasaisia kilpailijoita ja ryhmän sisäinen kilpailu vie urheilijoita eteenpäin.

– Toivottavasti pian rupeaa olla vaikea valita joukkueita, kun on niin paljon hyviä urheilijoita, Kähkönen toivoi ja sanoi haluavansa nähdä tällä kaudella laajemmalla rintamalla onnistumisia, mitä aikaisempina kausina on tullut.

Yksi osoitus onnistumisista on maailmancupin pisteet, mutta yksittäisten voittojen ja palkintosijojen asemesta Kähkönen haluaisi useamman urheilijan maailmancupin pisteille.

– Se osoittaisi, että suomalainen ampumahiihto on nostanut päätään. IBU:n (Kansainvälinen ampumahiihtoliitto) maapisteet ovat tässä hyvä mittari, hän totesi.

– Odotan, että joukkueen ykkösurheilijat säilyttävät hyvän tasonsa. Vastaavasti näiltä nuoremman kaartin haastajilta toivon, että he hätyyttelevät ja panevat painetta meidän kokeneimmille urheilijoille.

Jonne Kähköstä ja Kaisa Mäkäräistä haastatteli Magnus Eklöv.

Kaikki Ylen urheilutarjonta löytyy helposti yhdestä paikasta, Urheilu-Areenasta. Areenan laajasta urheilukattauksesta pääset nauttimaan parhaiten osoitteessa yle.fi/urheiluareena tai lataamalla Areena-sovelluksen.

Lue myös:

Kaisa Mäkäräisen ja Mari Ederin loistamisen lisäksi Suomi pärjää nyt myös joukkueena – uusi päävalmentaja: "Hyvä arvosana vähän pidemmällä miinuksella"

Yhdysvalloista Suomeen palannut ampumahiihdon uusi päävalmentaja haluaa nuoret lupaukset pikavauhdilla lähemmäksi maailman kärkeä – "Seuraavan kahden vuoden aikana täytyy alkaa tapahtua"

Viime kaudella cupin kokonaisvoittoa juhlinut Kaisa Mäkäräinen on kauden kynnyksellä epävarmempi kuin aikoihin – “Luotan siihen, että jospa se kunto ehtisi vielä tulla”

Jenny Fellman ponnisti epävarmoista lumiolosuhteista Ahvenanmaan ensimmäiseksi lumilajien maajoukkueurheilijaksi – “Olen nähnyt, mitä huipulle pääsemiseen vaaditaan“

Suosittelemme

Tuoreimmat