Suora

  • Katowice Major CS:GO The New Challengers' Stage
  • Soldier Hollow, sekaviesti

NHL:n seuraavan supertähden harteille on kasattu valtavia paineita jo vuosia – ennätyksiä rikkonut 17-vuotias on varsinaisen kiekkoperheen timantti, joka kasvoi NHL-pelaajien ympäröimänä

Jack Hughes löytyy tietosanakirjoista kaikkien ylisanojen kohdalta. Häntä ei ole vielä edes varattu NHL:ään, mutta nuorelta amerikkalaishyökkääjältä odotetaan ihmeitä.

Jääkiekon nuorten MM 2019
Jack Hughes.
AOP

Miltä tuntuu olla 17-vuotias koululainen, jota on kansainvälisesti hehkutettu jo parin vuoden ajan Yhdysvaltojen lupaavimpana jääkiekkoilijana?

Ei hassummalta, on Jack Hughes todennut jo muutamaan kertaan.

Kun NHL 18 -videopeli julkaistiin syksyllä 2017, kymmenet tuhannet pelaajat kiiruhtivat internetiin etsimään neuvoja, joilla silloin 16-vuotiaan juniorin voisi luoda peliin omin käsin.

Virallisesti Hughes lisätään NHL-kartalle vasta ensi kesänä, jolloin hän on vihdoin varausikäinen.

Hänen nimeään on raapustettu kesän 2018 ykkösvarauksen paikalle yhä vahvemmalla kädenjäljelllä pitkä tovi.

Vain Kaapo Kakkoa pidetään realistisena uhkaajana. Hughesia verrataan Yhdysvaltojen eturivin kiekkoilijoihin ja hänestä on kohuttu niin pitkään ja niin suurella innolla, että vastaavaan ovat viime vuosina yltäneet vain Connor McDavid ja Auston Matthews, jotka ovat nousseet supertähden asemaan raketin lailla.

Jack Hughes.
Getty Images

Ennen ensi kesää Hughes esittäytyy toistaiseksi suurimmalle yleisölleen vuodenvaihteessa alle 20-vuotiaiden MM-turnauksessa. Siellä hän on Yhdysvaltojen joukkueen ja koko turnauksen nuorimpia pelaajia, mutta myös seuratuimpia. Eikä hän ole mukana totuttelemassa, vaan hänen toivotaan pystyvän ensiluokkaisiin ratkaisuihin.

Näiden paineiden keskellä Hughes on kasvanut viimeisten vuosien ajan. Niihin nähden hän on hämmästyttävänkin kylmäpäinen. Salaisuus viileyden taustalla löytynee kotikasvatuksesta, jossa nöyryys on ollut yhtä keskeisessä asemassa kuin rakas jääkiekko.

Kolminkertaisesti junnutähtiä

Ellen Hughes ravaa huoneesta toiseen. Makuuhuoneissa pitää järjestää pukeutumisasioita, keittiössä aamupalaa nälkäiselle jälkikasvulle.

Heistä jokaisen pitää ehtiä kouluun. Samalla pitää varmistaa, että energiaa riittää vielä harrastuksiinkin.

Tämä näky oli pitkään tuttu Hughesien kotona. Perheen äiti oli kolmen pojan kanssa pitkiä pätkiä yksin, kun Jim Hughes viiletti työnsä perässä sinne tänne.

Jackin syntyessä isä oli osa Boston Bruinsin valmennusryhmää. Kahden vuoden jälkeen hän siirtyi Yhdysvaltojen koillisosan Manchesteriin, sitten Torontoon. Seuraavaksi tuli pesti KHL:ään ennen paluuta Kanadaan perinteikkään Maple Leafsin taustaorganisaatioon.

– Monesti sanoin, että nyt ei sitten enää puhuta jääkiekosta. Sen jälkeen ruokapöydässä olikin todella hiljaista. Jimin työn myötä he kasvoivat sisälle jääkiekkoon. Minun tehtäväni oli varmistaa, että he kasvoivat muutenkin tasapainoisesti, Ellen Hughes muisteli Detroit Free Pressille (siirryt toiseen palveluun).

Jack Hughes.
AOP

Näissä olosuhteissa jääkiekolta ei siis voinut välttyä.

Torontossa, yhdessä maailman jääkiekkopääkaupungeista, se olisi muutoinkin mahdotonta, mutta Hughesien perheessä melkein nukuttiinkin mailojen kanssa.

– Maalimme tolpat olivat aivan lommoilla, ylärima oli litteä, seinät täynnä reikiä, Hughes muisteli New York Timesille (siirryt toiseen palveluun).

Perheen urheilullisesti lahjakas äiti menestyi kolmessa lajissa ja voitti muun muassa jääkiekon MM-hopeaa vuonna 1992. Ihailtu isä taas opasti maailman parhaita pelaajia ja myöhemmin katseli poikien kanssa otteluita televisiosta, avaten aika ajoin taktisia salaisuuksia innokkaalle kuuntelijakunnalle.

– Hän kertoi meille 10- ja 11-vuotiaina samoja asioita kuin 20-vuotiaille lupauksille. Istuskelimme sohvalla katsomassa jääkiekko-ottelua, kun hän yhtäkkiä kaivoi esiin fläppitaulun. Yksi kiekkopeli kestää kestää kaksi tuntia, mutta hänen kanssaan ne venyivät neljään tai viiteen, Jack Hughes muisteli Forbesille (siirryt toiseen palveluun).

Silloin kun isä oli poissa, äiti oli vastuussa perheen toiminnasta. Juuri hän kyyditsi pojat jäähallille harjoituksiin tai ulkojäille. Alkujaan hän myös opetti kaikki kolme luistelemaan.

Quinn Hughes, 19, on joukon vanhin. Hän syntyi Floridassa, missä isä aloitteli valmennusuraansa. Hän on ikäluokkansa parhaita puolustajia ja Vancouver Canucksin ensimmäisen kierroksen varaus vuodelta 2018. Sisääntulo NHL-jäille tapahtunee ensi syksynä.

Luke Hughes, 15, on nuorin. Hän syntyi New Hampshiressä, kun isä valmensi Manchesteriä AHL:ssä. Hänkin on pelipaikaltaan puolustaja. Hän on ollut kykyjenetsijöiden tarkkailussa jo jonkin aikaa, vaikka tulee varausikäiseksi vasta vuonna 2021. Luke teki jo toukokuussa ikäiselleen pelaajalle valtavan päätöksen valitessaan tulevan yliopistonsa - pelit ja opinnot Quinnin edustamassa Michiganin yliopistossa alkavat vajaan kolmen vuoden kuluttua.

Jack Hughes.
Getty Images

Keskimmäinen veli, keskushyökkääjä, on kuitenkin se, jota on tarkkailtu tiiviimmin.

– Emme koskaan suunnitelleet tätä mitenkään etukäteen. Kaikki tapahtui perheemme sisällä kuin luonnostaan, Ellen Hughes kertasi tammikuussa muistellessaan poikiensa kasvuprosessia.

Jack Hughes pelaa toista kautta Yhdysvaltojen jääkiekkomaajoukkueen nuorten pelaajien kehitysohjelmassa, johon kerätään maan parhaat lupaukset.

Patrick Kane, Jack Eichel, Phil Kessel ja tietenkin Matthews ovat muutamia tämän hetken NHL-pelaajia, jotka ovat pelanneet samassa ohjelmassa. Tukikohta on Michiganissa, Ann Arbourissa, missä ohjelma toimii jääkiekkoakatemiana, joka järjestää harjoittelun ja maajoukkuepelien lisäksi nuorten koulunkäynnin.

Tämän hetken ikäryhmä on niin kovatasoinen, että siitä voidaan odottaa nousevan helposti puolentusinaa pelaajaa ensi kesän varaustilaisuuden ensimmäiselle kierrokselle.

Silti Hughes on aivan omassa luokassaan.

Hän on valtavan nopea, valtavan älykäs ja valtavan taitava. Pelaaja, jonka ympärille NHL-seurat ovat valmiita rakentamaan tulevaisuutensa.

– Nyt puhutaan erityislaatuisesta lahjakkuudesta. Peliäly, luistelu, pelisilmä. Hänellä on juuri ne ominaisuudet, joiden suuntaan kiekonhallintaa ja nopeutta korostava NHL on matkalla. Kun menee hallille katsomaan Jack Hughesia, todennäköisesti lähtee hymy huulilla, koska hän on tehnyt jotain poikkeuksellista, Detroit Red Wingsin johtoryhmän Kris Draper hehkutti marraskuussa (siirryt toiseen palveluun).

Jack Hughes.
Getty Images

"En ole nähnyt tällaista koskaan ennen"

Jack Hughes saa kiekon hyökkäysalueella, lähellä laitaa ja noin b-pisteen korkeudella.

Siniviivassa olisi tarjolla syöttöpaikka, mutta se olisi liian helppo ratkaisu. Hughes lähtee kiertämään hyökkäysaluetta siniviivan kautta.

Ensimmäinen vastapelaaja jää jälkeen helposti pienellä käännöllä rystypuolelle. Seuraava näyttää puskutraktorilta, kun Hughes laittaa kiekon ohi yhdeltä puolelta ja puikkelehtii itse toiselta.

Vastassa on nyt oikeastaan koko vastapuolen viisikko, mutta Hughes näkee edelleen vain tilaa. Puolustaja menee vipuun ja saa koukattua etutolpalle rynnistävän Hughesin nurin, mutta kaatuessaankin tämä nostaa kiekon takayläkulmaan.

Kykyjenetsijöiden ei tarvitse nähdä tällaisia älyttömiä huippuhetkiä (siirryt toiseen palveluun) vakuuttuakseen siitä, miten huikea lupaus Hughes on. Ne ovat enemmänkin hetkiä, joina Hughes tekee mitä haluaa, koska voi. Mitä suotta rakentelemaan ylimääräisiä syöttökuvioita, kun pelkkä yksilötaito riittää ratkaisemaan?

Jack Hughes.
AOP

Nuorten pelaajien kehitysohjelmassa kykyjenetsijät ovat arkipäivää, varsinkin tämän huippuluokan ikäryhmän tapauksessa. Heitä on katsomossa ottelusta riippumatta kymmeniä, joskus vieläkin enemmän.

Ann Arbourissa päivät suunnitellaan tarkoin, eikä yön pikkutunteja ennätä näkemään. Suositellusta vuorokausirytmistä poikkeava on nopeasti ongelmissa harjoitustuntien ja opintojen kanssa.

– Täällä ei nukuta myöhään. Poissaolo tai myöhästyminen tunnilta tai pelimatkalta johtaa heti penkitykseen, Hughes avasi AP:lle.

Jäällä käydään joka päivä, kuntosalilla ainakin kolmena päivänä viikossa. Lisäksi pelataan vino pino otteluita.

Hughesin koko perheen tapauksessa jääkiekon määrä ei todellakaan ole ongelma. Mitä enemmän, sitä parempi.

Muutto Torontoon vuonna 2006 oli taivaanlahja, sillä ulkojäitä, pelikavereita ja kovatasoisia juniorijoukkueita riittää. Koko kolmikko edusti Toronto Marlborosia, myös McDavidin entistä seuraa.

– Jääkiekko oli kaikki kaikessa. Pelasimme ulkojäillä kavereiden kanssa ja sitten jatkoimme kotona ennen nukkumaanmenoa, Hughes sanoi Detroit Newsille (siirryt toiseen palveluun) tammikuussa.

Samalla pojat saivat seurata vierestä Maple Leafsin hurjissa paineissa eläviä tähtipelaajia. Ruotsalainen William Nylander jopa asui Hughesien kotona jonkin aikaa aloitellessaan NHL-uraansa. Hän sai totutella kolmeen silmäpariin, jota seurasivat herkeämättä jokaista liikettä.

Jack Hughes.
Getty Images

Ehkä senkin vuoksi Hughes osaa käsitellä poikkeuksellisen asemansa niin hillitysti.

– En ole nähnyt tällaista koskaan ennen. Koskaan aiemmin kenelläkään pelajaallamme ei ole ollut ykkösvarauksen paineita puoltatoista vuotta, kehitysohjelman alle 18-vuotiaita valmentava John Wroblewski ihmetteli lokakuussa (siirryt toiseen palveluun).

– Kykyjenetsijätkään eivät näe, miten paljon töitä hän tekee. Hänen pelaamisensa näyttää joskus helpolta, koska hän painaa niin paljon hommia harjoituksissa. Hänen hapenottokykynsä on uskomaton ja siksi hän kykenee luomaan tilanteita vaihtojen lopussa.

Hughes rikkoi Matthewsin nimissä olleen kehitysohjelman yhden vuoden piste-ennätyksen ja hänen ottelukohtainen pistetahtinsa on parempi kuin Kesselillä, Matthewsillä ja Kanellä. Viime kauden lopuksi hän johdatti Yhdysvallat alle 18-vuotiaiden MM-finaaliin, tuli valituksi turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi ja voitti pistepörssin ensimmäisenä alaikäisenä pelaajana sitten McDavidin.

Chicagossa vuosikausia säkenöinyt Kane on pelaaja, johon häntä useimmiten verrataan. Siinä missä Matthews on fyysisesti kookkaampi ja vahvempi, Hughes ja Kane erottuvat enemmän luistelullaan ja näppäryydellään. Hughes vain on vielä vähän verrokkiaan vauhdikkaampi.

Kyse ei kuitenkaan ole silkasta taiturista, vaan äärimmäisen työteliäästä sentteristä.

– Silloin kun hänellä on meno päällä, muilla pitää olla silmät selässäkin. Hän nimittäin tulee perään ja käy kiinni. Kiekko lähtee toiseen suuntaan heti, kun hän pääsee paineistamaan, Wroblewski sanoi Toronto Sunille (siirryt toiseen palveluun).

Jack Hughes.
AOP

Seuraavaa askelta odotellessa

Kukaan kehitysohjelman pelaajista ei ole hypännyt suoraan NHL:ään. Usein välissä käydään pelaamassa yliopistosarjaa. Matthews puolestaan kävi Sveitsissä pelaamassa yhden huippukauden ammattilaisten joukossa ennen tulokaskauttaan Torontossa.

Eurooppaa on väläytelty yhdeksi mahdollisuudeksi myös Hughesin tapauksessa. Jim-isä toimii nykyisin agenttitoimistossa, eikä häneltä muutenkaan puuttuisi kontakteja, joiden avulla jättilupaukselle voitaisiin löytää juuri oikeanlainen kasvuympäristö. Toinen vaihtoehto on mennä yliopistoon.

Hughesin tapauksessa ei myöskään olisi lainkaan mahdotonta tehdä historiaa tässäkin asiassa ja debytoida NHL:ssä jo ensi syksynä.

Jack Hughes.
Getty Images

Tällä hetkellä juuri odottaminen on oma haasteensa.

– Tällä hetkellä kaikki ennakointi on pelkkää puhetta, eikä hetkeen tapahdu vielä mitään. Minulle hallille meneminen on rakkaus. Vietän siellä varmaan viisi tuntia päivässä. Joillekin se voi tuntua työltä, minulle se on hauskaa, Hughes totesi New York Timesille.

Häntä pidetään jo varmana tulevaisuuden NHL-tähtenä, mutta kehitys ei tietenkään saa loppua 17-vuotiaana. Kehitysohjelman pelaajien kesken kilpailu on kovaa, mutta Hughesille se ei ole tarjonnut tällä kaudella enää mitään uutta.

Hän on ikään kuin välivaiheessa, jossa odotellaan, pelaako hän kymmenen kuukauden kuluttua parrasvaloissa.

Ennen niitä ratkaisuja Hughes saa kuitenkin tehdä vielä palveluksia nuorisomaajoukkueille, ehkä viimeisiä kertoja. Hän on itsestäänselvä tähti huhtikuun alle 18-vuotiaiden MM-turnauksessa Ruotsissa, mutta myös kiinnostavimpia pelaajia alle 20-vuotiaiden kisoissa Vancouverissa. Kahdessa ottelussa hän ennätti alustaa yhden osuman ennen pientä kolhua, joka pakotti hänet sivuun lauantain Ruotsi-ottelusta. Vielä ei tiedetä, pystyykö Hughes pelaamaan Suomea vastaan varhain tiistaiaamuna.

– Olen unelmoinut pelaamisesta tässä turnauksessa veljeni kanssa koko elämäni, hän hehkutti ennen kisoja Sportsnetille (siirryt toiseen palveluun).

Yhdysvaltojen joukkueessa nähdäänkin kolmesta jääkiekkoveljestä peräti kaksi, sillä myös Quinn on joukkueessa. Luken kohdalla pitää olla vielä kärsivällinen, mutta jonain päivänä koko trio saattaa olla siirtynyt vanhempiensa kellarikentältä NHL-kaukaloihin.

Suomi ja Yhdysvallat kohtaavat alkusarjan ottelussa 1.1.2019 kello 5.30 alkaen. Suora lähetys TV2:ssa ja Areenassa.

Lue myös:

Suomen MM-kultasankari Kaapo Kakko on nuori timantti, joka kasvaa legendojen ympäröimänä NHL-tähdeksi

Nuoret Leijonat pelaa MM-kullasta Ylen kanavilla – katso Suomen otteluohjelma ja tv-lähetystiedot

Lähteet: Detroit Free Press, Detroit News, Toronto Sun, Forbes, USA Today, ESPN, New York Times, AP, Sportsnet

Suosittelemme

Tuoreimmat