Suora

  • Dota 2: The International

Otsikot suomalaisen mäkihypyn ankeudesta eivät hetkauta Andreas Alamommoa, joka haluaa tuulettaa neljän vuoden kuluttua olympiamitalia – "Jos haluaa maailman huipulle, niin silloin sinne myös mennään"

Kun Andreas Alamommo aloitti mäkikoulun Rovaniemellä, oli ryhmässä yli sata lasta. Alamommo oli joukosta ainoa, josta tuli kansainvälisen tason hyppääjä. Hyppääjän mukaan tämä johtuu siitä, ettei hän jätä asioita puolitiehen.

mäkihyppy
Andreas Alamommo.
Andreas Alamommo.Tomi Hänninen

Kolme vuotta sitten Andreas Alamommo istui sohvalla rauhassa kotonaan Rovaniemellä, kun hänen puhelimensa soi. Juuri joulun alla 17 vuotta täyttänyt mäkihyppääjä oli varautunut lähtemään muutaman päivän kuluttua kisareissuun Keski-Eurooppaan, sillä Continental-cupia hypättiin Garmisch-Partenkirchenissä.

Suunnitelmat muuttuivat lennosta, sillä mäkimaajoukkueen päävalmentaja Jani Klinga halusi nuorukaisen legendaariselle Keski-Euroopan mäkiviikolle. Lauri Asikainen ja Harri Olli eivät olleet onnistuneet mäkiviikolla tarpeeksi hyvin, joten Alamommo hälytettiin tilalle.

Alamommo ei aivan ehtinyt Innsbruckin osakilpailuun, joten hänen edustuksensa jäi vain Bischofshofenin karsintaan. Tuossa karsinnassa hän hyppäsi 106 metriä ja jakoi Viron Martti Nommen kanssa 62. sijan.

– Oli se oli vähän yllätys, Alamommo naurahti kutsua muistellessaan, mutta totesi samalla tyynesti, ettei sillä ollut oikeastaan ollut muuta merkitystä kuin lähdön aikaistuminen parin päivän verran.

Alamommo oli tuolloin saanut kokemusta myös A-maajoukkueen menosta, sillä nuorten maajoukkueen mukana hän oli usein harjoitellut ja leireillyt Suomen kärkihyppääjien kanssa. Ero Continental- ja FIS-cupin kisojen ja mäkiviikon välillä oli kuitenkin huikea.

Toki Alamommo oli saanut jo kokea maailmancupin kisojen tuntua, kun hänet oli valittu Suomen kansalliseen ryhmään Rukan vuoden 2015 joukkueeseen. Nuo mäkikisat tosin peruttiin silloin huonojen olosuhteiden takia.

– Se mäkiviikko oli vähän uusi juttu. Se on vähän erilainen meininki siellä maailmalla kuin täällä Rukalla. Mutta se oli aika mukava hetki, hän myhäili ennen kauden alkua.

Kuin toisintona kolmen vuoden takaiselle sai Alamommo myös tänä vuonna pikahälytyksen mäkiviikolle, kun Jarkko Määttä päätti palata Suomeen harjoittelemaan. Rovaniemeläinen piti kutsua jälleen kivana yllätyksenä, mutta toisaalta hän osasi myös odottaa vaihdosta.

Joulun jälkeen hypätyssä Engelbergin Continental-cupissa neljänneksi sijoittunut Alamommo pääsee tällä kertaa hyppäämään Innsbruckissakin, mutta samalla testataan hänen kilpailuhermonsa, sillä mies saapui kisapaikalle vasta karsintapäivänä.

– Se Conti-cupin kilpailu oli oikeastaan talven ensimmäinen hyvä kisa, missä sain treenihypyt siirrettyä kisaan. Se antaa aina itseluottamusta, hän kertoi tuoreeltaan eikä aikonut ottaa mäkiviikosta ylimääräisiä paineita.

– Aion vain nauttia kisailusta ja vetää kylmällä päällä, niin hyvä tulee. Olemme olleet täällä muutaman kerran leirillä ja tykkään tästä mäestä. Toki aina kun hyppää hyvin, niin jokainen mäki on hyvä.

Alamommo on tehnyt jo monen vuoden ajan yhteistyötä psyykkisenä valmentajana toimivan Joona Vazanan kanssa, ja tätä kautta hän on saanut valmistautumiseensa toimivia rutiineja. Hän pyrkii välttämään tiukan paikan tullen ennen kaikkea liiallista ajattelua.

– Henkinen puoli on nyt oikein hyvällä mallilla. Olen hyvä lentämään, mutta vahvuuteni on rauhallisuus mäessä. Olen viime kausina saanut aina kilpailuun parhaimman suoritukseni.

Andreas Alamommo hyppäsi viime kaudella kuudessa maailmancupin kisaviikonlopussa.
Andreas Alamommo hyppäsi viime kaudella kuudessa maailmancupin kisaviikonlopussa.Getty Images

Andreas Alamommon tie mäkihyppääjäksi alkoi jo varhain. Jouluaatonaattona 20 vuotta täyttänyt Alamommo näki nimittäin 6-vuotiaana lehdestä ilmoituksen mäkikoulusta. Äiti ei kuitenkaan päästänyt häntä vielä tuon ikäisenä mäkeen, vaan Alamommo joutui odottamaan vuoden verran, ennen kuin pääsi hyppytorniin.

Mäkikoulu teki tehtävänsä, sillä Alamommo ihastui lentämisen tunteeseen ja vauhdin hurmaan. Sama viehättää häntä edelleen tänä päivänäkin lajissaan, vaikka Ounasvaaran töppyrät ovat vaihtuneet suurmäkiin.

Nuorempana Alamommo pelasi jalkapalloa FC Lynxin riveissä, joten hän kiirehti usein jalkapalloharjoituksista suoraan mäkeen, tai päinvastoin. 13-vuotiaana mäkihypystä tuli hänelle kuitenkin “vakava harrastus”, sillä tuolloin hän päätti lopettaa jalkapallon.

– Siinä oli hyvä mahdollisuus lopettaa futis, kun ei tullut enää peliaikaa, hän naurahti, mutta korjasi sen jälkeen hieman kommenttiaan:

– Muut vain kehittyivät vähän nopeampaan kuin minä, joten päätin, että keskitytään yhteen lajiin.

Kun Alamommo aloitti mäkihypyn, oli samaisessa mäkikoulussa yli sata innokasta junioria. Näistä kotkanpojista lajin pariin jäi kuitenkin vain kymmenkunta hyppääjää, ja Alamommo on heistä ainoa, josta tuli kansainvälisen tason mäkimies.

– Onhan se harmi, että vain yksi pääsee sieltä huipulle. Olisi ollut kiva, että ne muutkin olisivat jatkaneet kehittymistä ja nousseet sieltä samalla lailla, Ounasvaaran Hiihtoseuran hyppääjä sanoi ja pohti, miksi juuri hän nousi maajoukkuetasolle.

– Kai se on pitkäjänteisyys. Jos jotain aletaan tehdä, niin se tehdään kunnolla loppuun asti. Ei jätetä puolitiehen. Harvoin tulee luovutettua.

Andreas Alamommo luottaa siihen, että kova harjoittelu tuo tulosta.
Andreas Alamommo luottaa siihen, että kova harjoittelu tuo tulosta.Tomi Hänninen

Alamommon pitkäjänteisyyttä on kysytty uran aikana muutamaan otteeseen, mutta sellaista tilannetta ei ole vielä tullut eteen, että hän olisi pohtinut uransa lopettamista. Aina suomalaisilla mäkihyppäjillä ei kuitenkaan ole ollut helppoa, sillä viime vuosien ajan vallinnut ilmapiiri lajin ympärillä on ollut melkoisen negatiivista.

Menestykseen tottuneille suomalaisille on ollut kova paikka, ettei perinteisessä lajissa olekaan enää tullut mitalisadetta ja palkintosijoja. Ja kun menestystä ei ole tullut, on se heijastunut moneen asiaan.

Alamommo uskoo, että menestymättömyys on vaikuttanut muun muassa mäkihypyn harrastajamäärään, eikä Ounasvaaran mäkimontussakaan enää pyöri väkeä samaan tahtiin kuin aikaisempina vuosina.

Omaan tekemiseensä Alamommo ei ole kuitenkaan antanut viime vuosien mäkihypyn ahdingon vaikuttaa.

– En ole lukenut uutisia. Siitä menestymättömyydestä kuuli aina joka paikasta, mutta en ole antanut sen häiritä. Luotan vain omaan tekemiseen. Kyllä se siirtyy kisoihin, kun on kovaa treenattu.

Tällä kaudella Antti Aalto on nostanut mäkihypyn positiivista virettä hyppäämällä melkein jokaisessa kisassa maailmancupin pisteille. Se on ollut jotain, mihin ei viime vuosina ole totuttu.

Alamommon mukaan Aallon tuoma innostus lajiin on nostattanut hyvää joukkuehenkeä sekä kohentanut yleistä ilmapiiriä.

– Onhan se ollut kaikille epäilijöille näpäytys, ja meille se on tuonut uskoa. Me muut emme kuitenkaan ole olleet treeneissä niin kaukana Antista. Ja jos yksi pystyy, niin miksi emme me muutkin, Alamommo totesi.

– Minut on saanut aina jatkamaan se, että olen päättäväinen. En jätä asioita kesken. Jos haluaa maailman huipulle, niin silloin sinne myös mennään.

Andreas Alamommo edusti Suomea Pyeongchangin olympialaisissa.
Andreas Alamommo edusti Suomea Pyeongchangin olympialaisissa.EPA

Alamommon päätavoite viime kaudella oli helmikuisissa nuorten MM-kisoissa, mutta yllätyksekseen hän matkasi näistä kisoista suoraan Etelä-Koreaan olympialaisiin. Molemmissa henkilökohtaisissa kilpailuissa Alamommo pääsi varsinaiseen kisaan ja vaikka toisen kierroksen paikka jäikin saavuttamatta, oli hän normaalimäen kisassa paras suomalaishyppääjä.

– Ihan tyytyväinen pitää olla viime kauteen. Joka kausi on ollut edellistä parempi. Ja olihan ne olympialaiset aikamoinen kokemus. En pannut pahaksi, hän nauroi.

Viime kausina Alamommo on pystynyt ottamaan kehitysaskelia eteenpäin, ja viime kaudella hän pääsi ensimmäistä kertaa hyppäämään maailmancupin kisaankin. Pariin otteeseen hän oli lähellä toisen kierroksen paikkaa.

– Mielestäni nyt on oikeastaan vasta ensimmäinen talvi, että minulla on oikeasti mahdollisuuksia hypätä maailmancupissa toiselle kierrokselle. Viime vuonna piti onnistua hyvin, jotta olin sijoilla 30–35. Nyt on vähän eri asetelma.

Suomen mäkimaajoukkue on mäkisirkuksen nuorimpia ja Alamommo on tässä joukkueessa nuorin. Rovaniemeläinen kuvailee joukkuetta sisukkaaksi ja huumorintajuiseksi, joka ei pienestä notkahda.

Päävalmentaja Lauri Hakola on Alamommolle tuttu jo useamman vuoden ajalta, sillä Hakola toimi Alamommon valmentajana jo Hiihtoliiton juniorivalmennusryhmässä. Päävalmentajan haluamalle Kuopio-keskittymälle Alamommo ei kuitenkaan lämpene, vaan hän harjoittelee mieluummin henkilökohtaisen valmentajansa Marko Haaralan johdolla Rovaniemellä.

– Viihdyn kotona, enkä ole Kuopioon muuttamassa. Katsotaan tilannetta uudelleen sitten armeijan jälkeen, ensi keväänä Kajaanin urheilujoukoissa palveluksensa aloittava Alamommo totesi.

Ennen armeijaan menoa Alamommo haluaa kuitenkin menestyä kauden päätavoitteessaan, Seefeldin MM-kisoissa. Hän uskoo, että jos hän saa oman tasoisensa hyvät hypyt, niin se riittää myös hyviin sijoituksiin. Suuria menestyspaineita Alamommo ei ole itselleen kuitenkaan asettanut, sillä hänen katseensa on vielä pidemmällä.

– Tässä ollaan nuoria vielä. Ne tärkeimmät kisat ovat vasta neljän vuoden päässä olympialaisissa. En ole miettinyt uraani sen pidemmälle, mutta niissä kisoissa haluaisin seisoa podiumilla, hän sanoi hymyillen.

Andreas Alamommoa on haastatellut myös Pekka Viinikka.

Lähetys Innsbruckin karsinnasta alkaa TV2:ssa ja Yle Areenassa kello 14.55.

Lue myös:

Janne Ahosen lähdettyä viimeisetkin vanhat tähdet ovat poissa – Suomen nuoret mäkikotkat yrittävät nyt nousta siivilleen uuden päävalmentajan opein: “Olemme pyrkineet luopumaan menneisyyden taakasta”

Ujo mäkikotka kuvittelee kisoissa olevansa vain harjoituksissa – Suomen mäkimaineen pelastajaksi noussut Antti Aalto nauttii enemmän hyppäämisestä kuin menestyksestä

Savolaismies tuli apuun, kun pikkukylän poika muutti unelmansa perässä miljoonakaupunkiin – mäkihyppytalven kirkkain tähti syttyi suomalaisvalmentajan opissa

Mäkiviikon gloriaa: lehmän lannan hajusta teollisuuskaupunkiin – "Selostan tämän hypyn seitsemännen ja kahdeksannen kärpäsen välistä"

Vauhtisokeutta, suuruudenhulluutta ja välinpitämättömyyttä – kuinka Suomen menestyslajista tuli kansallinen murheenkryyni

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat