Suora

  • Jääkiekkokierros
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Sami Jauhojärvi haluaa Tour de Skille kisoja, jotka erottavat jyvät akanoista – "Vain loppunousu pitää säilyttää, kaikki muu voidaan vaihtaa"

Yle Urheilun asiantuntija Sami Jauhojärvi on enemmän huolissaan hiihdon kansallisuuksien vähyydestä kuin Tour de Skin jatkosta.

hiihto
Venäjän Lida Durkina nousee Alpe Cermistä ylös Tour de Skillä.
Venäjän Lida Durkina nousee Alpe Cermistä ylös Tour de Skillä.Getty Images

Sunnuntaina päättynyt Tour de Ski herätti yhdeksän päivän ajan paljon puheenaiheita, joista yksi vahvimmista oli kiertueen tulevaisuus. Katsojien mieleen jäivät vahvasti Tourilta pois jääneet tai kiertueen keskeyttäneet urheilijat, vaikka tarjolla oli varsin hyvätasoisia ja mielenkiintoisia kilpailuja.

Suomalaiskatsojille tarjottiin kiertueen aikana vain vähän ilon aiheita, sillä miesten joukueella oli vastoinkäymisiä jo ennen Touria ja naisten joukkue supistui kahteen sairastumisten takia. Krista Pärmäkosken kolmossija oli kuitenkin yksi ilonaiheista.

– Krista oli ennakkosuosikki ja Ingvild Flugstad Östberg hänen ykköshaastajansa. Heti alusta asti nähtiin, ettei Krista ollut siinä tikissä, mitä vaaditaan Tourin voittoon, Yle Urheilun asiantuntija Sami Jauhojärvi sanoi, mutta muistutti, että Pärmäkosken kiertue onnistui kuitenkin hyvin.

– Jos otetaan bonussekunnit pois, niin hän hävisi Östbergille vain noin prosentin kokonaisajassa, minuutin ja 30 sekuntia. Hyvän ja huonon päivän ero voi olla 1–2 prosenttia.

Jauhojärven mielestä tämän vuoden Tour de Ski osoitti, että kiertue on säilyttänyt mielenkiintonsa, mutta se kaipaa kuitenkin ehostusta ja viilauksia ohjelmaansa.

Esimerkiksi se, että seitsemästä kilpailusta vain kaksi oli perinteisellä hiihtotavalla ja viisi vapaalla, ei vastaa Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) pyrkimyksiä pitää samaa määrää perinteisen ja vapaan kisoja kilpailukalenterissa.

– Näkisin mielelläni siellä jonkun pidemmän matkan kilpailun, vaikka yhteislähtönä niin, että vuorovuosin hiihdettäisiin eri hiihtotavoilla. 7–8 kilpailua, siinä pari sprinttiä, yksi pitkä matka ja selkeästi sellaisia kisoja, joissa jyvät erottuvat akanoista. Siis muitakin kuin Alpe Cermisin loppunousu, Jauhojärvi ehdotti.

Anne Kyllönen oli yksi tämän vuoden Tour de Skin keskeyttäneistä urheilijoista. Kyllönen sairastui ennen kuudetta osakilpailua.
Anne Kyllönen oli yksi tämän vuoden Tour de Skin keskeyttäneistä urheilijoista. Kyllönen sairastui ennen kuudetta osakilpailua.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Jotta Tour de Ski pystyttäisiin pitämään mielenkiintoisena jatkossakin, pitäisi Jauhojärven mielestä “ylettömän suuri keskeyttämisprosentti” saada kitkettyä pois.

Tilastojen valossa tällä kaudella ei keskeyttäneitä ollut sen enempää kuin aikaisempina vuosinakaan, mutta toisaalta kisaan startanneita hiihtäjiä on ollut enemmän kuin alkuvuosina.

Tähän on vaikuttanut se, että kolmena ensimmäisenä vuotena urheilija sai Tour de Skin massiivisen pistepotin mukaansa ainoastaan silloin, jos hän hiihti kiertueen loppuun saakka. Kun tämä sääntö poistettiin kaudella 2009–2010, kasvoivat osallistujamäärät, mutta myös keskeyttäneiden määrät.

Jauhojärven mielestä alkuperäisiin sääntöihin palaaminen voisi olla järkevää, sillä se ainakin pitäisi mielenkiinnon yllä loppuun asti. Hän kuitenkin viilaisi sääntöä hieman.

– Voisi olla niin, että urheilijan pitäisi hiihtää kuusi ensimmäistä etappia, mutta Alpe Cermisille ei tarvitsisi nousta saadakseen pisteet, jotka on siihen mennessä saavuttanut, Jauhojärvi pohti.

– Etenkin yksittäisiä pisteitä ottaneiden hiihtäjien keskeyttämisiä pitäisi saada eliminoitua.

Tour de Skillä on ollut merkitystä maailmancupin kokonaiskilpailun voittoon, sillä hyvin usein etenkin naisissa maailmancupin on voittanut sama hiihtäjä, joka on voittanut Tour de Skin. Tänä vuonnakin Östberg kiilasi Tourin voitollaan cupin johtoon ja ylivoimaisesti johtanut ja Tourin väliin jättänyt Therese Johaug putosi 552 pisteen päähän kuudenneksi.

Siinä missä Tour de Skin alkuvuosina kilpailijoita kuljetettiin ympäri Keski-Eurooppaa, ovat kisapaikat vakiintuneet viime vuosina samoille paikkakunnille. Jauhojärven mielestä kuljetukset on saatu inhimillisiksi, mutta hän ei pitäisi mitään paikkakuntaa “pyhänä”.

– Ainoa asia, mikä pitää säilyttää, on “final climb” eli loppunousu. Se kuuluu oleellisesti Tour de Skihin. Kaikki muu voidaan vaihtaa.

Jauhojärvi pitäisi myös hyvänä sitä, että kiertue alkaisi paikkakunnalta, joka sijaitsee selkeästi korkeassa ilmanalassa. Tämän jälkeen voitaisiin pudottautua hieman alemmaksi, mutta vasta lopussa siirryttäisiin matalalle, jolloin korkean ilmanalan vaikutusta ei enää olisi.

– Tänä vuonna sahattiin melko korkealta korkealle ja sitten normikorkeuteen. Sellainen suosii selkeästi keskieurooppalaisia hiihtäjiä.

Tämän vuoden Tour de Skillä jokainen maaliin asti päässyt naishiihtäjä sai maailmancupin pisteitä.
Tämän vuoden Tour de Skillä jokainen maaliin asti päässyt naishiihtäjä sai maailmancupin pisteitä.Getty Images

Yksi syy, miksi etenkin huippuhiihtäjät jättävät Tour de Skin väliin, on kiertueen ajankohta. Moni on kokenut, ettei ehdi palautua kunnolla rankasta rypistyksestä ennen arvokisoja.

Norjalaisten tekemän tutkimuksen mukaan peräti joka toinen kiertueelle osallistuneista sairastui joko Tourin aikana tai sen jälkeen, kun taas verrokkiryhmän kohdalla sairastuneita oli alle joka viides.

– Samaisen tutkimuksen mukaan etenkin miesten puolella kuusi viikkoa Tour de Skin jälkeen niillä urheilijoilla, jotka ovat sen hiihtäneet se loppuun, suorituskyky on heikentynyt paljonkin verrattuna Touria edeltävään aikaan, Jauhojärvi sanoi.

– Nyt kun tästä miettii kuusi viikkoa eteenpäin, niin ollaan aika lailla Seefeldin MM-kisoissa starttiviivalla.

Jauhojärvi miettisikin Tour de Skin ajoitusta, vaikka sen paikka on jo melkoisen vakiintunut.

– Voisiko Tourin paikka olla jopa ennen joulua? Mutta silloin törmätään kysymykseen, onko Keski-Euroopassa lunta? Siksi Touria ei välttämättä voida aikaistaa.

Tourin tulevaisuutta pohdittaessa on usein esitetty idea, että kiertuetta kisattaisiin harvemmin. Jauhojärvi ei lämpene tälle ajatukselle, eikä hän usko, että huippuhiihtäjiä pystyttäisi houkuttelemaan kiertueelle myöskään kovemmilla palkintorahoilla.

– Sitä heillä varmasti on jo. Kuten norjalainen Emil Iversen totesi, että hänellä on voita leivän päälle, mutta ei ole MM-mitaleita.

Tällä hetkellä Tourin voittaja saa palkinnoksi 55 000 Sveitsin frangia, toiseksi sijoittunut 40 000 frangia ja kolmanneksi tullut 27 500 frangia. Tämän lisäksi jokaisen kilpailun jälkeen parhaat saavat rahapalkinnot, kuten myös sprinttirankingin parhaat.

Yle Urheilun asiantuntija Sami Jauhojärven mielestä FIS on epäonnistunut pienten maiden tukemisessa, kun taas IBU on siinä onnistunut.
Yle Urheilun asiantuntija Sami Jauhojärven mielestä FIS on epäonnistunut pienten maiden tukemisessa, kun taas IBU on siinä onnistunut.Getty Images

Jauhojärvi ei ole suuresti huolestunut Tour de Skin tulevaisuudesta kiertueena, sillä tulevien kausien alustavien kilpailukalenterien perusteella FIS on varsin ihastunut tour-muotoisiin maailmancupin kilpailuihin.

Sen sijaan Jauhojärveä huolestuttaa enemmän hiihdon kansallisuuksien vähäisyys, joka näkyi myös Tourilla.

– Esimerkiksi ampumahiihdossa Kansainvälinen ampumahiihtoliitto (IBU) on tehnyt paljon parempaa työtä pienten maiden tukemisessa kuin FIS.

Tour de Skille oli ilmoittautunut tänä vuonna edustajia 25 maasta, mutta maaliin asti pääsi vain 16 eri kansalaisuuden hiihtäjiä. Menestys on jakautunut harvoille maille ja tämä korostui myös Tourin kärkitaistossa.

Naisten puolella kymmenen parhaan joukossa oli kolme norjalaista, neljä venäläistä, yksi suomalainen, yksi yhdysvaltalainen ja yksi japanilainen. Miesten puolella tilanne oli vielä karumpi, sillä kymmenen parhaan joukossa oli neljä norjalaista, viisi venäläistä ja yksi italialainen.

Esimerkiksi ampumahiihdon Nove Meston maailmancupin pikakilpailussa nähtiin edustajia 29 eri maasta. Miesten kisan kymmenen kärjessä oli edustajia kuudesta eri maasta ja naisissa peräti kymmenestä.

– Miehissä yli 40 hiihti maaliin asti, mutta käytännössä kärjessä oli kaksi maata. Se kertoo muun muassa siitä, että Ruotsi oli epäonnistunut eikä Keski-Euroopasta löytynyt kunnon hirmua haastamaan kärkeä, Jauhojärvi totesi.

– Valitettavan vähiin käy maat. Sentään venäläiset ovat tulleet haastamaan norjalaisten valtaa, sillä pari vuotta sitten näytti, ettei heille löydy pysäyttäjää.

Jauhojärvi peräänkuuluttaa kuitenkin nopeita toimia asian eteen. Hänen mielestään FIS:n pitäisi reagoida tilanteeseen pikapikaa ja osoittaa enemmän tukea pienille maille.

– Jos kansallisuuksia, jotka harrastavat vakavissaan maastohiihtoa, alkaa olla noin kymmenen, niin kyllä Kansainvälinen olympiakomitea alkaa pian miettiä, onko tämä edes olympialaisten arvoinen laji, Jauhojärvi sanoi.

Lue myös:

Suomalaishiihdon pohjakosketus lähellä – asiantuntija ihmettelee, miksi valmennuksen on vaikea uudistua, vaikka järjestelmä on kunnossa?

Jauhojärvi ihmettelee hiihtäjien harjoittelua ja valmennusjohdon toimintaa: "Eikö uskalleta puuttua henkilökohtaisten valmentajien linjaan?"

Asiantuntija suomii hiihtoihmisiä jatkuvasta kitinästä ja arvostelusta: Arvostakaa omaa lajianne vähän enemmän

Suosittelemme

Tuoreimmat